Siirry pääsisältöön

tekninen värisuora

Omaksi ja muiden iloksi. Teknisten juoksupaitojeni värisuora (joukosta puuttuu mun tomaatinpunainen paita, koska...yksi on aina pesukoneessa ;-))
Paitoja on yhteensä kaksitoista (laskuissa myös se koneessa pyörivä). Viime elokuussa paitoja oli seitsemän...hmmm. Ja lisää tulee, seuraava taitaa olla toukokuun HCR:n tiukan oranssi paita.
Niitä 'rikoo on riskillä ruma'-paitoja ei ole tässä, heh. Vaikka nimenomaan niitähän juoksujen alkutaipaleella käytin, tietysti. Ilmeisen juoksuvaate-tietämätön ihminen vielä tuolloin. Kun juoksee, hikoilee ja kun hikoilee perustrikoo on päällä kamala (epämukava, märkä, kova, raskas).


aika hauskoja näin niputettuna
 
Punaiset paidat on siinä mielessä käteviä, että kasvojen väritys kuuman juoksun jälkeen sulautuu hyvin paitaan...Alemman kuvan rivi on minun mieleeni.
Joukosta puuttuu nyt enää oranssit, keltaiset ja ja lilat sävyt. (ÖH)
Missä on hienostuneet vaniljan, hiekan, harmaan lukuisat eri sävyt? Kyllä juoksijakin haluaa näyttää hyvältä. Todellakin. Ja ei -  aerobic-osastolta ei välttämättä saa hyvää juoksupaitaa.
Ylläolevista yhtä käytän joogassa, loput on yksinomaan juoksuun.
 
Onkohan Tukholmassa paremmat urheiluvaatevalikoimat kuin meillä - asia täytyy selvittää  kuukauden päästä.
 
Hei juoksupaidalliset, tehkääpä omat värisuoranne. Tulisi kivaa katseltavaa!

Kommentit

  1. Mä olen niin jäljessä. Mulla on kaksi teknistä paitaa ja koskaan en ees jaksa/viitsi käyttää niitä. Ilmeisesti ei värit miellytä tai jotain.
    Mut ihana värisuora sulla.

    VastaaPoista
  2. Tuo punaisten, sinisten ja vihreiden kirjo on kyllä jo vaikuttava, vielä pari keltaista ja oranssia niin löytyy koko värikirjo :D

    Mäkään en mitään kunnon värisuoraa saa, omistan vaan niitä karmeita pinkkejä (mitä on usein tarjouksessa /poistoissa eri liikkeissä, miksiköhän? :-) ja ihania mustia. Tai hei, on mulla yksi vihreäkin, pitää nyt katsoa jos vaikka innostusin postaamaan :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

vielä on kesää jäljellä...

syyskuisessa Hangossa ja Tammisaaressa eilen. Enjoy, I did.  

onnea (ja lievää ärtymystä)

OIH, me ja mä selvittiin muutosta - miten se voikin olla aina niin järkyttävää.  Oli muuten vika muutto, tänne jään. Jonkun pitää todellakin jatkaa tätä mainiota mummo (ja pappa) linjaa, joka tässä taloyhtiössä on. Kun taannoin paksahdin taloyhtiön kokoukseen, olin osallistujista about nuorin. Wau! Selvisimme myös puolen vuoden jättiremontista (tai noh, velkaa on ja on) ja asunnosta tuli juuri niin kuin pitikin. Asumista takana 1,5 kuukautta. RAKKAUS <3 (en juurikaan enää edes muista sitä omakotitaloviritystä, joka oli) Mä olen niin mukavan ärsyttävä kaikkien mielestä (myös perheen mielestä) kun todellakin vain huokailen onneani saada asua täällä. Tilavassa asunnossa kerrostalossa, meren äärellä, hyvien ja aina vaan paranevien yhteyksien päässä. Täällä on luonto, täällä on meri, täällä on palvelut, täällä on mun koti. Kunhan nyt toetaan ja jatkofiksaillaan asuntoa muutama vuosi, niin katsotaan tarvitseeko hankkia vene...