Siirry pääsisältöön

tunikasta enää vähäsen

Vaatepossen aika.
Tämä tunika tarttui silmiini erään vaateputiikin ikkunassa eilen kun olin tulossa poikasen kevätulkovaateostoksilta. Ekan kerran muuten otin kuvan takista, lähetin miehelle ja hän hyväksytti sen pojalla, myös housujen sävyn hyväksytin lapsella. No, sehän niissä kulkee. Kivalta näyttää poika nyt, keväiseltä ja keveältä talviturnujen jälkeen.

Tänään tämä tunikainen päällä, keveä myös, taskut ja kaikki, herätti kiitosta töissä.
Hyvä mielihän siitä tulee. Mutta mustalla huivilla, tietenkin. Myyjä yritti fuksianpunaisella huivilla mua houkutella, jotain rajaa! ;-) Tunika on siis vihreä ja värillisempi kuin kuvassa. Tunikasta on enää vähäsen täyskevääseen.... ....


 
 

Kommentit

  1. Kivan näköinen tunika! Ja mäkin pidän enemmän hillityistä sävyistä kuin mistään fuksiasta, hui!! :) Meillä on kans ihan vakiokäytäntö, kun poikaa on vaikea saada kauppaan ilman erittäin pätevää syytä ja joskus kun jotain mahdollisesti pojalle sopivaa tulee vastaan, niin kuvaviestillä vaan hyväksyntää. On joskus tuottanut jopa tulosta :-)

    VastaaPoista
  2. Kiitti! Meni toisenkin työpäivän ja taas kiitosta, pakkohan se on uskoa sopii sit mulle :) Vähän sama täällä, jos oikein värikästä päällä niin yksi kpl kerrallaan. Toki jotkut ihmiset kantaa runsaan värikirjon tyylikkäästi. Juoksuvaatteissakin mulla korkeintaan yksi värikäs paita(onko niitä muita, huokaus) ja mustat/harmaat trikoot. Tosiaan kaipaisi kauppoihin tyylikkään värisiä juoksuvermeitä. 'Iloiset' värit on jees, mutta hmmm...hiukan mielikuvituksettomia nimenomaan urheiluvaatteissa. Postaankin tänne mun juoksupaitavärikirjon jonain päivänä? Mut nyt mä lähen lenkille ;-) hei!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä aina, myös urheiluvaatteissa, toisen puoliskon pitää olla musta ;) Mulla on kans suurin osa juoksupaidoista värikkäitä (mm. pinkkiä, hyi :-) ja on totta että niitä on vaikeampi löytää tummina / mustina. Mutta oon ajatellut sen niinkin, että onpahan sitten näkyvyyttä tuolla liikenteessä ja autolilijatkin huomaa paremmin. Mutta hyvä postausidea, sun värikirjo olis kiva nähdä :D

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihana talvi

Parasta elämässä on se - että niin sää kuin mielikin muuttuvat. Viimeiset seitsemän päivää talvi on antanut parastaan ja tämähän on aivan älyttömän ihanaa. Kerrankin tein fiksun aikataulutuksen nuorimman koululaisen lomaviikolle (me "talvilomailimme" jo lokakuussa siellä Madeiralla, alvariinsa ei pysty reissamaan - tai me ei pystytä) ja olen päässyt tästä säästä nauttimaan. Erittäin rennolla viikko-ohjelmalla on sormensa pelissä: etätöitä - niin mulla kuin miehelläkin ja pari lomapäivää ja mulla vain yksi officepäivä (jihuu). Olin kyllä niin tämän tarpeessa. Melkein jo pursuan taas energiaa ja työideoitakin. Voisin kuvitella jaksavani jopa pääsiäiseen asti loistavasti! Seitsemänä päivänä peräkkäin on paistanut aurinko, hukun tähän ihanaan D-vitamiinin määrään. Tuo pakkanen on ihan jees, aamulla yli kaksikymmentä ja iltapäivästä nippanappa kymmenen. Seitsemän päivää, joista kuusi liikuntapäivää. Tämä on se ...

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

Rakkoja ja lonkkakipuja

No huhhuijakkaa, tulipas taas tehtyä. Tällä kertaa puolikkaan aika 2:15, hmmm. Paremmin kuin eka, mutta 2 min. huonommin kuin toka. Pistetään alkuhimmailun (lue ryysiksen) ja jo 2 km kohdalla tulleen lonkkakivun sekä 10 km kohdalla tulleen varpaiden tunnottomuuden piikkiin. :) Niihin nähden olen tosi tyytyväinen aikaan. Mua on pitkin kevättä vähän haitannut ties mistä tullut oikean lonkan mikä lie kiinnikkeiden särky. Tietysti eilen alkoi vihlomaan, päätin olla huomioimatta vaikka nyt kärsitään. Katsotaan jos ei mene levolla, sitten lekuriin. On täysin uusi vaiva, kuulostaa rasitusvammalta? Ja jalat, nyt lentää kuin leppäkeihäs mun vanhat Niket ja ostan uudet tossut. Varpaat muussia ja mojovat rakkulat kummassakin jalassa. 'Hiukan' tuntui 10 kilsasta eteenpäin ja koska päätin että en huomaa sitäkään, lopulta varpaita ei tuntenut enää lainkaan. Illalla ja tänään sitten sitäkin paremmin tuntee. No entäs matka muutoin, ekat 10 km tuntui kivalta (jos ei huomioinut lonkkaa), noi...