29. marraskuuta 2012

2h 40 min

2 h 40 min, sillä saa ihminen upean ja hyvän olon. Se on myös mun kahden illan urheilusaldo ajallisesti.
Eilen juoksin pitkästä aikaa hiukan pidemmän lenkin. Juoksu ensilumessa (noin 2mm), hieman uudella reitillä, refreshing! Ei haittaa vaakalumi kasvoihin, ei pimeys. Rantareitin osuudella näkyi paljon valoisia isoikkunallisia asuntoja, design kalusteineen, pienine pihoineen. Vastaan tuli vain muutama karvaturrin pissattaja, tiukasti huiveihin ja myssyihin pakattuina.

Aiemmin eilen ihastelin pääkaupunkimme hienoja jouluvalaistuksia hiljalleen leijailevassa lumisateessa. Senaatintorin kuusi töllötti vinossa, mutta arvokkaana paikoillaan. Ihmettelin (hiukan) nuoria, varakkaita ja kauniita ihmisiä iloisesti heiluvine shoppailukasseineen. Jaa, joillain on aikaa (ja varaa) tuollaiseen. Minä palailin työpalaverista, ihan reippaana ja tyytyväisenä tosin, valmiina hakemaan poikaa päiväkodista, kaupan kautta ja ruuanlaiton jälkeen legoilla rakentelua :)

Tänään tehokas hyvänolon jooga työpäivän päälle. Voikun mulla olisi aikaa ainakin viisi (no edes kolme) krt/viikkoon urheiluun! Joululomalla saattaakin olla. Tämä vaativa, tehokas, supertyö syksy alkaa kääntyä jouluksi ja alkavaksi talveksi. Ihan kohta on aika unohtaa arki hetkeksi ja käpertyä jouluntunnelmaan perheen kanssa. Tarkalleen 15 arkipäivän kulttua!

Musta tuntuu, että haluan mennä fiilistelemään Senaatintorille viikonloppunakin ja glögille, joo!

19. marraskuuta 2012

neljä pitkää ja pari lyhyttä

Tsemppailen itseäni ensi kauteen ja lähtisin siitä, että osallistun vuonna 2013 kolmeen puolimaratoniin ja yhteen hiukan vajaa puolikkaaseen ja ehkä kahteen varttiin.
  • 21.4. Länsiväyläjuoksu 17.4km
  • 4.5. HCR - puolimaraton
  • 10.8. Runners twilight - puolimaraton
  • 21.9.  Espoon rantamaraton- puolimaraton
  • syyskuun loppu Pääkaupunkijuoksu - vartti ?
  • lokakuu Nouextreme - maastovartti? 
Miltäs kuulostaa? Superrrrhyvältä. Oikein intoilen, että pääsen kohta puolin iltalenkille ja päästämään päivän puhinat poies. Hiljaista murinaa ja päänsisäistäpuhinaa on taas päässyt kertymään.

8. marraskuuta 2012

oppimisähky?

Terveisiä kursseilta, voin sanoa melkein joka viikko (ja parhaimillaan useampana päivänä viikossa)! Nyt alkais työperäinen kurssitussaldo sitten puoleen vuoteen olemaan tapissaan mun osalta. Lukuisien eri koulutuksien lisäksi on seminaarit, palaverit, työryhmät ja workshopit ja uudet ja vanhat työt. Kuinka järjettömän fiksu musta tuleekaan tätä menoa? Ja tätähän mä halusin? (sama pää on nyt ja aina - toki haluan, muutos on hyvästä)
 
Ei kuitenkaan ole ihme etten todellakaan jaksa enää vapaa-ajalla opiskella espanjaa tai italiaa en osallistua piirtämis- enkä maalauskursseille tai ylipäätänsä osallistua mihinkään ylimääräiseen säätöön. (urheiluun jaksan kun olisi vaan enemmän aikaa)
Tämä urhea kursseilu juontaa juurensa työnkuvani vaihdoksesta, josta olen huipputyytyväinen (ja on parasta mitä mulle on työelämässä aikoihin tapahtunut, olenhan muistanut mainita), mutta kyllä se vaatii duuniakin. Still I like. Kohta ehkä osaan kaiken (not) ja voin hiukan hellittää kursseiluista. Ja keskittyä vaan siihen uuteen työssäni.

Hatunnosto todellakin kaikille, jotka tekee enemmän kuin oman osuutensa työelämässä, lisäksi opiskelevat tutkintoa ja vielä pyörittävät perheen siinä myös ja ehtivät päälle opiskella sitä italiaa, espanjaa, piirtämistä, tavata joka viikko kaikkia kavereita naamatusten ja viettää ne romanttiset hotellilomat vielä kultansa kanssa ja ennenkaikkea URHEILLA useita kertoja viikossa sekä rakentaa taloa/mökkiä ja matkustaa, ennenkaikkea matkustaa.

Eli joku varmaan huomasikin, että mulla on riittämätön olo. Mä haluaisin tehdä kaikkea tota. Osan ehdin osaa en. Byääääää!!!! Onko nämä nyt sitten niitä ruuhkavuosia? Tälläistako se on? Halu tehdä kaikkea, into ja ilo on, energiaakin (kunhan muistan pitää itsestäni huolta). 
Syksyni sana on kuitenkin PRIORISOI (hate that word). Boooooring.

Kiitos kaunis tämä auttoi! ;-)
Ehkä ensi keväänä (tai joskus) olenkin piirtämistekniikan kursseilla ja opiskelen espanjaa, kuka tietää :)

Sitten juoksuasiaan: NELJÄS juoksutalvi on aluillaan mun uralla. Jebui, jalat tietää, että mustajää on pluikasta, mutta pääsääntöisesti juoksiessahan ei kaadu. Viime talvena vedin lippaset kerran ja se tapahtui kauppakassit kädessä korkkareilla kikkaillessa. Mutta lupaan ostaa ne maastojuoksulenkkarit talveksi, niillä sit mennään jää- ja hankijuoksut. Juokseminen vilpoisassa säässähän on kivaa ja pakkasessa kovemmassa extremeä!

Piristäviä juoksuja porukalle!