28. heinäkuuta 2014

Fillarihelle

Nyt loman välissä viisi työpäivää. En oikein osaa orientoitua työntekoon, pientä sälää ja säätöä sinne tänne. Hommaa kuitenkin olisi.
Poljin taas töihin, nyt se melkein 25 kilsaa meni jo alle 1,5h. Paremmalla fillarilla (kunnolla) menisi vielä ripeämmin. Mistä tuli mieleen, että varasin Nopsalleni jo huollon, jarrut rahisee ja pyörä valittaa. Tuli sitten parin päivän pakkopyöräilytauko, joka ei normaalisti hetkauttaisi mua mihinkään suuntaan, mutta nyt on toisin, koska olin asennoitunut pyöräilemään joka päivä yhteen suuntaan.
Anyways, parempi toimiva mankeli kuin rahiseva ja tukkoinen.

Aivan mainiota oli taas tarkastella kanssafillaroijia. Hipsterit ei käytä kypärää ja ne sotkee menemään tredikkäissä vetimissä siistine partoineen. Portugalissa, tarkemmin Lissabonissa oli muuten hipsterimies poikineen, tytär bongaili niitä iloiten ;-)
Mä en siis todellakaan ole rivakammasta päästä pyöräni kanssa, mutta sentään yhden setämiehen ohitin. Ja aivan hiessä kylvin kun perille pääsin....hih. On tässä työreissupyöräilyssäni vielä kehittämisen varaa: nyt pyöräilyvetimet toki (viime kerralla vedin sen 50 kilsaa yhteensä farkut jalassa, hullu!), käsiveskassa työvaatteet: pieni hamonen, paita, city-läpsärit ja dödö. Hmmm.

Töissä odotti sitten surullinen uutinen, eras työkaveri oli kuollut harrasteonnettomuudessa loman aikana. En tajua sitä oikein vielä, enkä halua asiasta edes yhtään retostella enkä kirjoittaa. Sitä vaan nyt kuitenkin, että miettikää: elämä voi päättyä milloin vain ja vaikka tämä olisi kuinka kliseistä: nauttikaa, rakastakaa, olkaa intohimoisia ja myös armollisia. Ja tää ei liity sitten mihinkään uskontoon mitenkään. Ihan perusjuttuja, jotka liian usein unohtuu (ja jos ei unohdu niin erittäin hyvä juttu).
Vähemmän narinaa, enemmän iloa. Ja tehkää niitä asioita, joista nautitte. Väkisinkin näistä tulee hieman tekopyhiä juttuja tai en tiedä....

Ensi viikolle on muuten luvattu superhelteitä, mittari hiponee jo +35 astetta. Huhhahhei. Onnea on olla lomalla ensi viikolla ja siivota kotia perusteellisesti juhlia varten. Biksoissa ikkunanpesua -  naapuriparat ;-)

24. heinäkuuta 2014

kuuman ääreltä

Vihdoin tässäkin maassa voi laulaa kuuma kuumempi kuumis...


Terkkuja muuten vielä hotimmasta maasta Portugalista, jossa Atlantti tosin vilvoitti erityisen tehokkaasti. Merivesi noin +16 - +18 astetta eli vilpoisaa, silti erittäin uimakelpoista meille kylmiin vesiin tottuneille. Atlantin rantatuntuma vilvoitti myös tuulellaan, mutta aurinkohan mollottaa sielläpäin korkealta, kuumana, kuivana.
Matka isolla kokoonpanolla meni taas tosi hyvin, kerron matkajuttuja sitten toisella kerralla.
Mutta Portugaliin ihmiset, menkää jollette ole jo käyneet. Erityisen aito, kiva, sympaattinen, hyvä ruoka ja hyvä paikallinen viini. Aurinko, kuuma hiekka. Gelato. Lissabon.

Palaan tuohon, sittemmin kun olen koonnut ajatuksia ja kuvia reissusta.
Tähän päivään ja hetkeen, on aika ponnistaa pyörän selkään ja saada kunnon hiki pintaan - ööö tuolla on lähemmäs +30. Sitten uimaan mereen, mikäli löytyy levätön ranta. Itämeremme on siivottomassa kunnossa, sen näki todellakin hyvin lentokoneesta käsin. Valtameren etuna oli myös puhdas vesi.

Täytin muuten tässä ihan taannoin vuosia, haa. Siitä tuli mieleen pieni sanan vääntö anoppini kanssa siellä mökkeilyillä. Ihan pieni vain, mutta tuli hetki jolloin sanoin topakasti :) Nämä muutamat vuodet aika useat jo, uuden kivan anopin kanssa olen malttanut mieleni. Hän on kovin höösäävä, mutta herttainen. Tuli tilanne, jossa hösäsi, sääti ja hyppäsi reviirilleni aivan liikaa. Huomautin, hei olen pyörittänyt tätä perhettä yhdessä poikasi kanssa jo vuosia, eiköhän me jo osata. Katsoi pitkään, loukkaantui ja on varmaan loukkaantunut tovin. Pöh. But, olen yli 40 vuotias, pyöritän jo toista perhe kokoonpanoa. Osaan nämä jutut. Please! Tässä on syy miksi en yksinkertaisesti kestä olla toisten nurkissa enää - ilman omaa tilaa. Olen aikuinen. Not a baby or teen anymore.
Toisen äidille tuo puuttumisen on jaksanut antaa vuosia hiukan niin kuin anteeksi. Oman mammani elämääni puuttumisia en ole koskaan kestänyt, siis aikuisena. Ja hän, rakas äitini tietää sen ;-) Sanoikin mulle jo aika varhain, että sä tiedät mitä teet, eikä minun tarvitse puuttua asioihisi (huolissaan on varmaan aikanaan ollut...kukapa äiti ei olisi?) Nämä on niitä perheiden eroja. Hyvää tasapainoa pyrin itse toteuttamaan, katsotaan sitten aikanaan miten onnistun anopin tehtävissä. Sehän ei niin helppoa sitten vissiin ole ;-)
Tyttäreltä sain parasta palautetta äitinä olemisesta taannoin - olen kuulemma äiti jota ei tarvitse hävetä. En ole nolo. Hyvä tytär mulla :)

Get in sun and enjoy!

9. heinäkuuta 2014

reilut 50 kilsaa ja talviturkin jättöjä

Hei täältä loman ääreltä!

Loma on aloiteltu, talviturkki moneen kertaan ja pysyvästi sekä kymi-jokeen että mereen jätetty.
Huomioikaa, Kymijoki noin  +15C. Aaaaah....kylmää, mutta raikasta. Lämpimämpi merivesi tuntui sen jälkeen 'tunkkaiselta'.

Mutta ennen kuin lomille pääsin rehkin sen mitä olen suunnitellut 'vuosia' ja odotellut vain 'sopivaa hetkeä'. Pyöräilin vikana työpäivänä töihin ja takaisin, reilut 50 kilsaa yhteensä tolla mun 7-vaihteisellani. Erittäin nautittavaa aamulla töihin päin, vaikka reittiä pitikin ajoittain hakea metrotyömaista johtuen ja matka ehkä siitä johtuen muutaman kilsan piteni. Tuntui kivalta anyways.
Takaisin tullessa meinasin sipata ja sippasinkin. En yhtään  tajunnut että auringon paisteessa ja lämpimässä kelissä, ilman juotavaa, tajuhan lähtee päästä ja voimat kropasta. Pienen juoma ja jätskitauon jälkeen jaksoin jatkaa kotiin. Olinpa kyllä reipas.
Seuraavalla kerralla olen viisaampi ja kun mahis tulee fillaroin yhtenä päivän töihin ja toisena takaisin jne. Mahdollisuus tullee kohta kun muutaman lomaviikon jälkeen käväisen viikon töissä, ilman aikatauluja.
Koipeni eivät rasittuneet pätkääkään fillaroinnista, mikä on mielestäni erikoista. Kait ne sitten on jo voimakkaat tai sitten matka olikin lyhyt ;-)

Lenkkeillytkin olen ja sen peruskympinkin taas. Puuuuh. Kunto on ihan sieltä jostain syvyyksistä (= antakee happee, kun ne jalat siis jaksaa).

Muutaman päivän mökkeillyillä siellä Kymi-joen varrella fillaroimme perinteisesti miekkosen kanssa fiilistelyfillaroinnit kahden. Minä vanhalla mummopyörällä. Se on aina ihan hirveen kivaa.

 
 

Lomani siis vasta alkoi, muu perhe on jo ehtinyt sitäkin laatua. (Mr.Ohjelmatoimisto, talopiirustusten lomassa)  :)
Ennen Portugalia tiedossa lisää lepoa, liikuntaa, uintia, vieraita, lintsiä, pyykkäystä, pakkausta, grillausta ja hana Rieslinkii kera jalkapallon ;-)
Ja tonttiasiat, ne on nyt kolmen viikon kesälomalla. Siellä se on, se meidän maatilkku. Tähän kohtaan sydän sillain käsillä (aahahaaa).