29. tammikuuta 2016

vähänks inspikses

Olin eilen inspiroituneessa tilassa, joka sai alkunsa noin 50 cm lehtipinon läpikäymisestä (tämä oli siis tarkoitus). Viikko meni puoliksi kotona kummallakin - miehellä ja minulla. Eilen oli taas mun vuoro hoitaa flunssaista lasta kotona.

Joka tapauksessa lehtiä selaillessani (oli on ja off vuodelta 2014 asti naisten lehtiä - tosin lukee niitä miehetkin). Inspiroiduin hetkellisesti ihan valtavasti:
  • puutarhasta, siitä meidän tulevasta, sitten joskus. Luonnonmukaisen tyylikkään monipuolista. Harkittua, olematta harkitun näköistä. Avainsanat: huoleton, luonnollinen, hyödyllinen, mietitty. (Voiko siellä maata biksat päällä ilman että kukaan liikaa häiriintyy?)
  • harmaasta huopasohvasta, jollaisen meille haluan sitten sen konjakin ruskean sohvan pariksi, joka tulee takan viereen. Avainsanat: harmaa, huopa, kaunis, selkeä
  • Olavi Uusivirrasta, no siitä olen ollut inspiroitunut jo iät ja ajat, mutta nyt on päästävä keikalle. Uusi biisikin on kiva. Avainlause: Tanssit vaikka et osaa (tosin mä osaan, tietty :))
  • pastellin värisistä vaatteista, mutta tilasin Zalandosta (en juuri koskaan tilaa nettikaupoista, koska olen Helsingin keskustassa töissä), 2 raitapaitaa (mustavalk ja tummansinvalk) ja yhden tummansinisen valuvan paidan sekä harmaan laukun. Varsinkin tuo väska tulee tarpeeseen: olen käyttänyt non-stoppina Portugalista reilut 1,5 v. sitten ostamaani laukkua. Avainsanat: säästäväinen, harmaa, tummansininen, musta, valkoinen
  • ja juoruosastoilla harrastin sitä, mitä lapsena harrastin kaverin kanssa, toi on hyvin pukeutunut ja toi taas ihan karsealla tavalla (basic stuffia kyllä vieläkin). Avainlause: Thank god en oo julkkis.
Sitten en enää jaksanut inspiroitua ja puolet pinosta on vielä läpikäymättä. Tehtävää ennen sunnuntaita ja asuntonäyttöä (olisko miljoonas näyttö?).
Tänään ajattelin rentoilla, huomenna siivota ja sunnuntaina mennä leffaan. Katsotaan miten käy.
Sipsipussi aukeaa nyt.....punaviinilasillinen kohoaa huulillensa nyt.......

22. tammikuuta 2016

venytä vielä vähän

Pinnalla: uusi spagaattihaaste ja tietenkin joogaa, liikaa pakkasta, huonosti kulkevia junia ja vaihtelevat fiilikset.

Olin maanantaina kuin myrkyn niellyt, tiedättehän ne päivät kun mikään, siis ei mikään saa hyvälle tuulelle. Ja oikeastaan ilman mitään syytä jos nyt ei lasketa kierron kyseistä kohtaa, jolloin mieliala on yhtenä päivänä kuussa tappava. Onneksi näin ei ole joka kuukausi, mutta silloin kun on ei paljon naurata muiden tyytyväinen kehräys ja tyhmät vitsit, päin vastoin. Joidenkin suun voisi tukkia teipillä tai ehkä jopa pikaliimalla napakasti (mielikuva hieman tyydyttää vielä tänäänkin....)
Tosin on olemassa niitä ihmisiä ympärillä joiden perustyytyväisyyttä on aina kivaa katsoa ja kuulla. Sitten on ihmisiä, joita ei yksinkertaisesti pahantuulisena kestä vaikka muutoin ihan kelvollisesti sietääkin.
Kyllä huvittuneen säälivästi ajattelin jo tiistaina maanantaista itseäni. Kun oikein kärsin maanantaina, olenkin loppuviikon ollut (helpotus) täysin hyvän tuulinen, energinen ja kiva ihminen.

Keksinpä aloittaa uudelleen spagaattihaasteen, josta horisin jo reilu vuosi sitten, mutta jonnekin aikasyöppöyksiin (taisin tehdä niitä opintohommia tuolloin aikalailla) haasteinto silloin katosi. Viikolla vielä kunnon astangat päälle niin nyt onkin reidet och takapuoli kivasti treenanneen tuntuiset. Kesäpeppu 2016 vai kesäpeppu 16  eli samanlainen takalisto kuin oli kuusitoistavuotiaana, ei taitaisi enää onnistua - koska lihakset! Aaaahahaa!

Homma jatkuu ihan kohta - spaagattitreenit siis. Tällä kertaa otan tämän huolella, venyttelyharjoituksia paljon ja monipuolisesti. Seuraan ohjeita IQ:stä tällä kertaa.
Mä muuten diggaan IQ:stä, se on some minun makuuni (siellä ei ole pakko olla kokoajan). Kuvat kertovat ja rakastan visuaalisuutta. Hirmuisesti rakastan myös luetun ymmärtämistä, mutta hyvän tekstin tuottaminen on vaikea taito itse kullekin. Onneksi on näitä blogeja, joissa voi harjoitella :) Ja hyviä kirjoja sitten lukea.

Somevehkeistä tuli mieleen, että FB voisi uudistua jotenkin miellyttävämpään suuntaan. Hyviä puolia on: joskus hyviä juttuja, tietoa tapahtumista useinkin, viihdettä hauskuutta ihka oikeaa tietoakin. Huonot puolet vaan puskevat päälle: vihapuhe, vastakkainasettelut ja kärjistykset. En halua ottaa niihin mitään kantaa. Ja onhan siellä muutakin huonoa.... Tulisipa joku korvaava, lähtisin kälppimään hetimiten.

Pakkasen pienenentyminen heti huomenna on hyvä uutinen. Tämä viikkojen notkuminen jossain -15 - -30 asteen välillä on jo menettänyt uutuudenviehätyksensä. Lisäksi huvittaisi ulkoilla enemmän (juosta?)
Älkääkä horisko mistään se on pukeutumisesta kiinni diipaadaapaa. Vaatetta riittää kyllä. Pakkanen pohjoiseen ja tänne etelään vähän leudompaa, niinhän se jo järkikin sanoo :)
Junatkaan ei tykkää kovista pakkasista (vaikuttaa todella paljon jokapäiväiseen arkeen meidän perheessä).

Nyt lähden venymään. Peppu 2016 on ihan kohta.

15. tammikuuta 2016

hyvä jakoon

otsikko tulee mun 'vara isobroidin' ausseista lähettämästä paketista, joka sisälsi paikallisen artistin cd:n ja kortin, jossa lukee 'Hyvä Jakoon!'
Awww....varaisoveli on itseasiassa mun entinen työkaveri vuodelta nakit ja muusi. Tuolloin entisaikaan ja vanhoina aikoina totesimme eräänä baari-iltana (yksi monista) (ja se työporukka oli mulle läheinen ylipäänsä tuohon aikaan), että hän on selkeästi mun kauan kadoksissa ollut isoveli, jota minulla ei siis valitettavasti oikeasti ole. Vanhempien moka se, toisaalta he olivat niin nuoria kun synnyin, että olisi mennyt teinivanhemmuuden puolelle jos minulla olisi oikea isoveikka.
Anyway, paketti saapui tällä viikolla ja tänään kuuntelin länkkärillä autossa ko. cd:tä (kotiinpäin töistä ajaessani). Fall or Fly....Kiinnostavaa. Vaatii uusia kuuntelukertoja, mutta selkeästi varaisoveli on syvällinen niinkuin minäkin. Lähetyksen taustalla on kuitenkin ajatus, että pistetään hyviä asioita (ja hyvää mieltä) jakoon. (Kaksimielisesti voisi ajatella muutakin ja vähän nauraa käkättää päälle - mutta ei nyt  mennä sellaiseen ei.)
Eli nyt mun tehtävä on jakaa hyvää mieltä osaltani eteenpäin. Kaunis ajatus ja mielenlaatuuni sopiva.


Vuosi on alkanut: (itseasiassa tammikuu on jo puolessavälissä. Whaaat!)
  • hyvin! Olen tuon epämääräisen syksyn jälkeen taas pirteä, iloinen ja kiinnostunut about kaikesta.
  • luottavaisesti, suhtaudun luottavaisesti elämään edelleen (mulla on silti kyllä oppimista itseni kanssa ja puolisolla kestämistä?)
  • niinkuin pitääkin- fiiliksellä. Pidän taas kaikesta, niinkuin (tämän) ihmisen kuuluukin.
  • voimakkaalla ololla. Olen voimakkaampi kuin aiemmin (siis pääkopasta. Ihme juttu, mutta näin on).
  • punaisilla poskilla. Pidän tällä kertaa talvesta, jopa kylmästä, lumesta ja jäästä. Luistelusta, ulkoilusta ja niistä punaisista poskista pienellä lapsellani (sillä pienimmällä).
  • pienen pienellä huolella. Olen ajoittain murheellinen teini-ikäiseni olosta, se eli yksi suurimmista murrosvaiheista elämässä on tavallaan nyt iskenyt vanhimmalleni oikein jysärin lailla. Voi pientä, kun mä niin muistan tuon. Tekisi mieli sanoa, että toi menee ohi (onneksi). Voi rakas lapsi, välillä niin iso ja järkevä ja välillä taas....
  • lukemalla. Naparetki kirjan jälkeen aloitin tämän -> Totuus Harry Quebertin tapauksesta. Linkki on HS:n kirja-arvioon. Kirja on erinomaisen viihdyttävä (kuin hyvä dekkarisarja tosiaan) ja hyvin kirjailtu. Niin huvittavia hahmoja sisältävä, että nauran usein ääneen kirjan takana. Kirja on kohta nautinnolla ahmittu loppuun.
  •  puol terveellisesti. Olen jättänyt pahoja tapoja kokonaan taakse ja vähentänyt ainakin puoleen toisia. (Nimimerkillä tänään punaviiniä ja brietä, ei en taaskaan ole tipattomalla, mutta olen vähennyksellä).
  • kynsilakka ostoksilla, oikein mehevät tomaatinpunainen ja tumman wicked liila lakka plakkarissa (edelliset vastaavat olivat päässeet loppumaan). Ostin ne mennessäni Senaatintorin kupeeseen yhteen duunipaltsuun (kyllä neukkarista näkyy Tuomiokirkko). Bongasin Stockan kempparissa kerrassaan mainioita 'hipsteri-isiä' cityrattaiden ja niissä köllöttävien pikku mussukoittensa kanssa. Tähän kohtaan voi laittaa taas hupaisan kyssärin itselleen: Olisinko hipsteri-isä, jos olisin isä? Vastaus on en, jos olisin (isä)mies olisin testoa pursuava komea pitkähkötukka, jolla on parransänki ja nahkarotsi. Sehän on selvää :)

Tänä vuonna saisi:
  • kämppä mennä kaupaksi
  • alkaa rakennusprojekti
  • motivoitua taas hirmuisesti juoksemiseen
  • löytyä jostain pienen pieni raha johonkin reissuun?
  • olla stressaamatta töistä yhtään, tähän mennessä on onnistunut (juhuuu? 2 viikkoa!)
  • muutoin aion olla oma sama itseni - hirveästi henkistyn ja kehityn kokoajan, luonnollisesti toki  :)
Take care <3