Runningsup

Olen vaikuttunut. Yksi hauskoista ja odotetuista päivistä elämässäni toteutui viime viikonloppuna. Olin katsomassa Stingiä.(Hyvässä seurassa). Hän oli juuri sitä kun olin tiennyt ja kuvitellutkin. Parasta tietysti oli paluu 'vanhoihin hyviin aikoihin' eli luutut ja sinfoniaorkesterit oli nyt jätetty kotiin. Tämä taitava, elämään selkeästi positiivisesti suhtautuva, upeassa kunnossa oleva mies (ääni & olemus) jätti ikuisen jäljen. Ihana! Enkä paneudu nyt asiaan sen enempää, kuin toteamalla: selkeä esikuva-ihminen siinä miten ihanasti suhtautuu elämään, se näkyy kasvoilla ja hymyssä. Sympaattinen, upea, lahjakas, kaunis, karismaattinen! Ja jotta hehkutus olisi täydellinen (anteeksi rakas mieheni, you know, että tää nyt on vaan tällaista :) ) Viime kesälle osui toisenlainen upea ihminen, josta huokui karisma, hyvinvointi, hieno ihminen-olemus. Mikko Koivu. Tosin hänet tapasin ihan kasvokkain, Stingiä piti kuikuilla hiukan kauempaa (naurua....). Kyllä, ma...

Mun urheilu on ollut tällä viikolla hiukan tän oloista: rustiikkista, hunningolla tai suorastaan retuperällä. Yksi lenkki ja enpä taida ehtiä muuta. Ohjelmaa on ollut paljon ja tulee vielä olemaan, loppuviikosta viihdepainotteista. Palataan oikein ottein (urheilu)asiaan ensi viikolla :) Kuvat muuten Hämeenlinnasta.

Vuoden paras idea! Juuri kun eilen mietin toistaiseksi vimosen (kesätauko) joogapuolitoistatuntisen jälkeen, että millä itsekurilla saan joogattua koko kesän ilman ryhmäkuria? (Näin mietin siis joka kesä tässä kohtaa). Ratkaisu heitettiin joogaavan naapurinnaisen muodossa mun eteeni: Perustetaan kesäjooga-ryhmä (kuin mysore-joogaa, mutta ilman ohjaajaa) meidän pihalle tai asuinalueen puistoon! Näppituntumalla jo meidänkin taloyhtiössä ainakin viisi (5) osaavaa joogamamaa. Mielettömän hieno idis. Tätä pitää nyt kehitellä ja toteuttaa, ties vaikka saataisiin koko kaupunginosan joogamamat ja fasat liikkeelle puistoaamujoogaan. Tänä aamuna lähdin aamulenkille klo: 5:55. Ihan mielettömän aikaisin siis, mutta mitä ihmettä: KAIKKI olivatkin jo liikkeellä! Päälläni upouudet tekniset vetimet: juoksutrikoot ja paita, itseasiassa ihan kaikki vaatetus oli täysin teknistä 1. kerran juoksu-urallani. Sukat: sponsoroitu, trikoot & paita: lahjoja, loput os...

Elämä on ollut viime päivinä sattuneista syistä tämännäköistä.... Lupaan pistää tossut jalkaan illansuussa ja ryhdistäytyä. Lenkille hophop!

Kuulin eilen 'totuuden'. Joogamaikkani ja eräs toinen himourheilijanainen kyselivät ennen joogatuntiamme mun kevään juoksuistani ja siitä mitä jatkossa olen suunnitellut jne. Kun kertoilin fiiliksiäni ja tavoitteitani, totesivat kuin yhdestä suusta: 'Eiku juokset koko maratonin, kun puolikas menee ilman sen kummempia, menee kokonainenkin. Sitten tiedät juokseesi ja ylittäneesi itsesi.' Ei auttanut mikään selittely ja vastaan haraaminen. 'Eiku juokset kokonaisen' oli aina vastaus. Tämä jäi niin pahasti päähäni soimaan, että ehkä mä myönnyn ajatukseen, kunhan nyt ensin juoksen vielä pari puolikasta alle. Jooko? En uskalla ryhtyä maratoniin vielä. Se pelottaa ja on juoksemisen aatelia. En ole aatelinen, vielä. Ja jos juoksee sen kokonaisenkin, niin mitä sitten jää jäljelle enää odotettavaa? Ei, ei, chillaillaan nyt vielä muutama hetki.