Siirry pääsisältöön

joogamamat

Vuoden paras idea!
Juuri kun eilen mietin toistaiseksi vimosen (kesätauko) joogapuolitoistatuntisen jälkeen, että millä itsekurilla saan joogattua koko kesän ilman ryhmäkuria? (Näin mietin siis joka kesä tässä kohtaa).
Ratkaisu heitettiin joogaavan naapurinnaisen muodossa mun eteeni: Perustetaan kesäjooga-ryhmä (kuin mysore-joogaa, mutta ilman ohjaajaa) meidän pihalle tai asuinalueen puistoon! Näppituntumalla jo meidänkin taloyhtiössä ainakin viisi (5) osaavaa joogamamaa. Mielettömän hieno idis. Tätä pitää nyt kehitellä ja toteuttaa, ties vaikka saataisiin koko kaupunginosan joogamamat ja fasat liikkeelle puistoaamujoogaan.

Tänä aamuna lähdin aamulenkille klo: 5:55. Ihan mielettömän aikaisin siis, mutta mitä ihmettä: KAIKKI olivatkin jo liikkeellä! Päälläni upouudet tekniset vetimet: juoksutrikoot ja paita, itseasiassa ihan kaikki vaatetus oli täysin teknistä 1. kerran juoksu-urallani. Sukat: sponsoroitu, trikoot & paita: lahjoja, loput ostettu itse :) Kyllä oli upeeta juosta. Olen sen verran paljon hikoileva naikkonen, että todellakin on tekniset vetimet tarpeen!

Kesäplaani kunnon ylläpitämiseksi on seuraavanlainen: 2-3 lenkkiä + 1 jooga + muu hyöty-, tms.liikunta/ viikko. Lomat tuppaavat aina tällaisen plaanin sotkemaan, mutta sehän ei ole niin kovin vakavaa :)
Elokuusta lähtee sitten kovempi treeni liikkeelle. Puolimaraton on syyskuun loppupuolella ja vartti myös.
Nyt tähtään hiukan parempiin aikoihin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

hei, päässä tapahtuu pohdintaa ilman juoksulenkkiäkin!

Mä en ole koskaan oikein ajatellut mitään Riikka Pulkkisesta, mutta nyt aikani kuluksi olen selaillut vanhoja lehtiä ennen kuin ne päätyvät keräykseen ja satuin lukemaan hänen ajatuksiaan vanhasta Gloriasta. Miten hirveän hyvin sanottu, ainakin tämä: Ironia on helppoa silloin kuin se tunnistetaan. Helposti se muuttuu sarkasmiksi, joka toimii suojakilpenä tilanteissa, joissa ihminen ei pysty asettamaan itseään alttiiksi. Ironia on minulle vaikeaa, sillä minulle on tärkeää olla paljaana ja läsnä. Juuri näin. Tarviiko mainita, että välillä ärsyynnyn sarkastisista ihmisistä. Ihan vain siksi, että se on mielestäni niin feikkiä. Ja siksi, koska olen itse siinä niin huono. Ja ehkä siksi, että vain harvat käyttävät näitä lempeästi, monesti takana on ilkeily. Toki itsekin ilkeilen, mutta vasta tuntien päästä kun tilanne on ohi (huono mikä huono). Pientä itseironiaa taas pitäisi jokaisen harjoittaa, mutta lempeydellä. Itsensä jatkuva suomiminen (edes ironiaksi peiteltynä) ei ole te...

Ihana Italia

fiilistelen jo tulevaa toukokuuta...          Taorminassa tyttären kanssa vuonna 2007.   

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.