Siirry pääsisältöön

Fillarihelle

Nyt loman välissä viisi työpäivää. En oikein osaa orientoitua työntekoon, pientä sälää ja säätöä sinne tänne. Hommaa kuitenkin olisi.
Poljin taas töihin, nyt se melkein 25 kilsaa meni jo alle 1,5h. Paremmalla fillarilla (kunnolla) menisi vielä ripeämmin. Mistä tuli mieleen, että varasin Nopsalleni jo huollon, jarrut rahisee ja pyörä valittaa. Tuli sitten parin päivän pakkopyöräilytauko, joka ei normaalisti hetkauttaisi mua mihinkään suuntaan, mutta nyt on toisin, koska olin asennoitunut pyöräilemään joka päivä yhteen suuntaan.
Anyways, parempi toimiva mankeli kuin rahiseva ja tukkoinen.

Aivan mainiota oli taas tarkastella kanssafillaroijia. Hipsterit ei käytä kypärää ja ne sotkee menemään tredikkäissä vetimissä siistine partoineen. Portugalissa, tarkemmin Lissabonissa oli muuten hipsterimies poikineen, tytär bongaili niitä iloiten ;-)
Mä en siis todellakaan ole rivakammasta päästä pyöräni kanssa, mutta sentään yhden setämiehen ohitin. Ja aivan hiessä kylvin kun perille pääsin....hih. On tässä työreissupyöräilyssäni vielä kehittämisen varaa: nyt pyöräilyvetimet toki (viime kerralla vedin sen 50 kilsaa yhteensä farkut jalassa, hullu!), käsiveskassa työvaatteet: pieni hamonen, paita, city-läpsärit ja dödö. Hmmm.

Töissä odotti sitten surullinen uutinen, eras työkaveri oli kuollut harrasteonnettomuudessa loman aikana. En tajua sitä oikein vielä, enkä halua asiasta edes yhtään retostella enkä kirjoittaa. Sitä vaan nyt kuitenkin, että miettikää: elämä voi päättyä milloin vain ja vaikka tämä olisi kuinka kliseistä: nauttikaa, rakastakaa, olkaa intohimoisia ja myös armollisia. Ja tää ei liity sitten mihinkään uskontoon mitenkään. Ihan perusjuttuja, jotka liian usein unohtuu (ja jos ei unohdu niin erittäin hyvä juttu).
Vähemmän narinaa, enemmän iloa. Ja tehkää niitä asioita, joista nautitte. Väkisinkin näistä tulee hieman tekopyhiä juttuja tai en tiedä....

Ensi viikolle on muuten luvattu superhelteitä, mittari hiponee jo +35 astetta. Huhhahhei. Onnea on olla lomalla ensi viikolla ja siivota kotia perusteellisesti juhlia varten. Biksoissa ikkunanpesua -  naapuriparat ;-)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

fyssarireissua ja buranaa

Joillekin tuli mieluinen jytky, mulle ei - tuli akuutti niska-hartiakipu. Oikeastaan koko oikeanpuoleinen osa selästä oli tulessa (lievä ilmaisu). Ja on pirun himputin kipeä vieläkin (7-vuotias lukee tässä vieressä mitä kirjoitan...). Toimistotyöperäiset vaivat alkavat ilmeisesti ilmaantua tässä vaiheessa ikää rytinällä vai mitä tämä on? Hartian seutu on varoitellut koko vuoden, pysynyt kurissa joogalla ja hieronnoilla, mutta viime viikon jooga laukaisi poltteen ja tuskan, jonka näemmä viimeistelin taloyhtiön talkoilla lauantaina lopullisesti. Niska-hartiat irtisanoutuivat yhteistyöstä ja matka fysioterapeutille (oli muuten elämäni eka (oma) fysioterapeuttikäynti)  ja muutaman päivän sairikselle kipulääkkeineen alkoi. Siis sairaslomalle sen takia, että tekee päätetyötä? Buranaa naamaan, jotta voi olla ja tämä sen takia, että tekee töitä? Iso kirosana. Monta isoa sellaista. En voi hyväksyä! En ole satuttanut itseäni vaa...

Blogisuoni ei kuki

tai sitten ei ole sopivia hetkiä kirjoittaa. Tarvitsee siis ostaa täppäri! Juoksutreenit ovat jatkuneet normisti, eilen jopa intoilin ravaamaan metsässä lumisessa sohjossa. Ei paha ja tosi hyvää treeniä juoksukoiville. Kohta pääsee kevään ekaan koitokseen, enää puolitoista viikkoa! Naureskellen lempeän huvittuneesti (itseäni kohtaan) selailin ekan kesän juoksumuistiinpanojani kohta kolmen vuoden takaa. Olen aloittanut tosi kevyesti ja sitten juossut yhtäkkiä innokaasti 6-7km lenkkejä jokatoinen päivä. Sitten olikin nilkka kipeänä n.2 viikkoa. Niinpä! Eikä varmasti juoksuasento ollut aluksi paras mahdollinen, mutta sen oppii vain juoksemalla. Eikä varmasti ole vieläkään asento perfect. Tykkäänkin lajeista joissa kehittyy loputtomasti (kuntoilumielessä), kunhan vaan tekee ja harrastaa. Ja varioida voi loputtomasti. Juosta maantiellä, purtsilla, metsässä, lomamatkalla, kaupungissa, maalla, tapahtumissa. Ensi kesänä juoksen Gotlannissa (lomamatkalla), ihan varma...

moodit

Mun pää on näemmä kehittynyt sillä tavoin, että jos maanantaimoodia ei koe maanantaina sen kokee perjantaina. Saanko kiitos (arki)viikon ilman mitään ihme angstipäiviä? En näemmä - taitaa kuulua mun repertuaariin. Jostain lehdestä luin, että monella (?) muullakin on moodit (engl.moods) pinnassa kerran arkiviikkoon ja silti on ihan hyvä ja tyydyttävä arki (voiko lehtiin luottaa?) Olen kuitenkin samaa mieltä, pidän elämästäni, vaikka haaveilenkin aina ajoittain kaikenlaisista hyppäämisistä tuntemattomaan (haaveita pitää olla, muutoin olen kuollut). Tänäänpä viimeksi töissä kun neuvoin erästä naista työjutuissa, hän kysyi miten olen päätynyt tuonne töihin ja varsinkin noihin tehtäviini, joita teen (suhteellisen monipuolinen, eikä lainkaan tylsä työ). Kerroin ja hän oli aidon kiinnostunut ja utelias. Mä vaan huokailin, että hän on kuitenkin arkeologi (mun lapsuuden toiveammatti). Hauskaa, koska taas tajusin kuinka ol...