Siirry pääsisältöön

Fillarihelle

Nyt loman välissä viisi työpäivää. En oikein osaa orientoitua työntekoon, pientä sälää ja säätöä sinne tänne. Hommaa kuitenkin olisi.
Poljin taas töihin, nyt se melkein 25 kilsaa meni jo alle 1,5h. Paremmalla fillarilla (kunnolla) menisi vielä ripeämmin. Mistä tuli mieleen, että varasin Nopsalleni jo huollon, jarrut rahisee ja pyörä valittaa. Tuli sitten parin päivän pakkopyöräilytauko, joka ei normaalisti hetkauttaisi mua mihinkään suuntaan, mutta nyt on toisin, koska olin asennoitunut pyöräilemään joka päivä yhteen suuntaan.
Anyways, parempi toimiva mankeli kuin rahiseva ja tukkoinen.

Aivan mainiota oli taas tarkastella kanssafillaroijia. Hipsterit ei käytä kypärää ja ne sotkee menemään tredikkäissä vetimissä siistine partoineen. Portugalissa, tarkemmin Lissabonissa oli muuten hipsterimies poikineen, tytär bongaili niitä iloiten ;-)
Mä en siis todellakaan ole rivakammasta päästä pyöräni kanssa, mutta sentään yhden setämiehen ohitin. Ja aivan hiessä kylvin kun perille pääsin....hih. On tässä työreissupyöräilyssäni vielä kehittämisen varaa: nyt pyöräilyvetimet toki (viime kerralla vedin sen 50 kilsaa yhteensä farkut jalassa, hullu!), käsiveskassa työvaatteet: pieni hamonen, paita, city-läpsärit ja dödö. Hmmm.

Töissä odotti sitten surullinen uutinen, eras työkaveri oli kuollut harrasteonnettomuudessa loman aikana. En tajua sitä oikein vielä, enkä halua asiasta edes yhtään retostella enkä kirjoittaa. Sitä vaan nyt kuitenkin, että miettikää: elämä voi päättyä milloin vain ja vaikka tämä olisi kuinka kliseistä: nauttikaa, rakastakaa, olkaa intohimoisia ja myös armollisia. Ja tää ei liity sitten mihinkään uskontoon mitenkään. Ihan perusjuttuja, jotka liian usein unohtuu (ja jos ei unohdu niin erittäin hyvä juttu).
Vähemmän narinaa, enemmän iloa. Ja tehkää niitä asioita, joista nautitte. Väkisinkin näistä tulee hieman tekopyhiä juttuja tai en tiedä....

Ensi viikolle on muuten luvattu superhelteitä, mittari hiponee jo +35 astetta. Huhhahhei. Onnea on olla lomalla ensi viikolla ja siivota kotia perusteellisesti juhlia varten. Biksoissa ikkunanpesua -  naapuriparat ;-)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogisuoni ei kuki

tai sitten ei ole sopivia hetkiä kirjoittaa. Tarvitsee siis ostaa täppäri! Juoksutreenit ovat jatkuneet normisti, eilen jopa intoilin ravaamaan metsässä lumisessa sohjossa. Ei paha ja tosi hyvää treeniä juoksukoiville. Kohta pääsee kevään ekaan koitokseen, enää puolitoista viikkoa! Naureskellen lempeän huvittuneesti (itseäni kohtaan) selailin ekan kesän juoksumuistiinpanojani kohta kolmen vuoden takaa. Olen aloittanut tosi kevyesti ja sitten juossut yhtäkkiä innokaasti 6-7km lenkkejä jokatoinen päivä. Sitten olikin nilkka kipeänä n.2 viikkoa. Niinpä! Eikä varmasti juoksuasento ollut aluksi paras mahdollinen, mutta sen oppii vain juoksemalla. Eikä varmasti ole vieläkään asento perfect. Tykkäänkin lajeista joissa kehittyy loputtomasti (kuntoilumielessä), kunhan vaan tekee ja harrastaa. Ja varioida voi loputtomasti. Juosta maantiellä, purtsilla, metsässä, lomamatkalla, kaupungissa, maalla, tapahtumissa. Ensi kesänä juoksen Gotlannissa (lomamatkalla), ihan varma...

paluu lukuihin

Paluu menneisyyteen eli ihan ekan kerran koskaan aloin lukemaan omia blogitekstejäni läpi (oonpa osannut joskus kirjoittaa innostavasti (!), siis vuonna 2012 ). Pääsin vuoteen 2013 ja tilastollista faktaa- tekstiin, kun villiinnyin heti laskemaan lisää faktaa pöytään. (luetaan loput tekstit sit joskus, jos jaksaa...) Kertauksena itselleni, juoksukilsoja kertynyt noin: (vuoden 2009 lukuja en ole merkannut ylös, hölmöä kyllä) 2010 - 255 km 2011 - 460 km 2012 - 558 km 2013 - 481 km 2014 - 229 km Että sentään, noistahan on luettavissa kaikki! Vuonna 2012 olin toistaiseksi parhaimmillani (juoksun suhteen) , vielä seuraavakin menetteli, mutta sitten meni jalka ja kaikki sen mukana. Toisaalta olin vaikuttunut (leikisti? -eikun ihan oikeasti) , siitä kuinka paljon mä liikun muutoinkin, tällaiseksi perustavisnaiseksi. Ihan hirvee sporttailija :) Juoksukilsoja vain lasken kaikki muu on extraa. Vaikka kirjailen niitäkin har...

syysyllätys

Saimme syyslomalla perheeseemme yllätysvauvan. Tämä tuli täytenä yllätyksenä meille ja muille. Let me tell you... Syyslomailimme landella torstaista sunnuntaihin. Mukana menoissa minä ja mies, pojat ja vanhin tytär kavereineen. Kuluva viikko ennen lomaa oli ollut todella, todella raskas, melkeinpä kauhea voisin sanoa (todellakin ja yhtään liioittelematta). Tavoitteena oli siis leppoisaa landeilua, paljon sitä saunomista ja pönttöuunin lämmittämistä. Näin kävikin. Yhtenä iltapäivänä sitten patistin porukkaa kävelylenkille maaseudun peltomaisemiin ja metsään. Sain miehemme matkaan. Oli järeän tuulinen ja pilvinen lauantai-iltapäivä. Jäätävän kylmä sää sai laitamaan talvitakit niskaan ensi kerran tänä syksynä. Kävelimme puolituntia yhteen suuntaan ja käännyimme lopulta takasin kun missään ei nyt oikein ollut mitään, paitsi sitä peltoa, muutama maatila, autiotila ja metsää, metsää, metsää. Takaisin tullessamme, noin autiotilan kohdalla jäi...