Siirry pääsisältöön

paluu lukuihin

Paluu menneisyyteen eli ihan ekan kerran koskaan aloin lukemaan omia blogitekstejäni läpi (oonpa osannut joskus kirjoittaa innostavasti (!), siis vuonna 2012). Pääsin vuoteen 2013 ja tilastollista faktaa- tekstiin, kun villiinnyin heti laskemaan lisää faktaa pöytään.
(luetaan loput tekstit sit joskus, jos jaksaa...)

Kertauksena itselleni, juoksukilsoja kertynyt noin: (vuoden 2009 lukuja en ole merkannut ylös, hölmöä kyllä)

2010 - 255 km
2011 - 460 km
2012 - 558 km
2013 - 481 km
2014 - 229 km

Että sentään, noistahan on luettavissa kaikki! Vuonna 2012 olin toistaiseksi parhaimmillani (juoksun suhteen), vielä seuraavakin menetteli, mutta sitten meni jalka ja kaikki sen mukana.

Toisaalta olin vaikuttunut (leikisti? -eikun ihan oikeasti), siitä kuinka paljon mä liikun muutoinkin, tällaiseksi perustavisnaiseksi. Ihan hirvee sporttailija :)

Juoksukilsoja vain lasken kaikki muu on extraa. Vaikka kirjailen niitäkin harvakseltaan muistiin, en vaivaudu laskemaan. Tai kenenkään kiusaksi postailemaan jokaista suoritustani vaikkapa faceen. Toisaalta se voisi olla älyttömän tymäkkää! (hirnuu itsekseen)
Kaikkihan me tykätään niistä, jotka postaavat jokaikisen hyötyliikuntansakin ylös muiden nähtäville....toisaalta jos haluaa - saa, mut ketä kiinnostaa onko ollut koiran kanssa 3x lenkillä eilen, tänään ja huomenna...Kun olin itse koirallinen, sen kanssa oli oltava joka päivä 3x lenkillä....tai se onko imuroinut, leikkinyt lasten kanssa, juossut junaan...mitä niistä muuten lasketaan, askelia?

Idea= hyötyliikuntablogi, niille jotka eivät satu tietämään, että hyötyliikunta on osa elämää tai sitten ihan muuten vaan, hupiinsa. Äääks....olen pahansisuisella tuulella. Lenkkiiiiii!

Mutta joo, tämä lenkkivuosi on alkanut hyvin, taidan olla kunnossa taas. Pitkänmatkanjuoksija minussa on palaamassa. On kyllä siinä mielessä hienoa, että juoksu on tunkeutunut lihasmuistiin - tunnen palaavani normitilaan (tähän on siis tultu?).

Toukokuun lopussa tulee 6 vuotta täyteen juoksemista.
Minkälainen ihminen olisin ilman sitä: kammottava nalkuttaja, ylisuorittava nipottaja, muita ikävästi arvosteleva kaikkitietävä naputtaja vai vaan laiskanpulskea kokiksen imijä (taas hirnuu...)

Päästän teidän pahasta ja häippäsen just eikä melkein sinne lenkille.
Ja oikeille urheilijoille tiedoksi - mun luvut eivät ole vertailukelpoisia teidän lukujen kanssa :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

Kun plan B onkin plan A

Tervehdys niin monen kuukauden jälkeen! En malttanut vieläkään kokonaan lopetella bloggaamista vaikka toki niin taas harkitsin. Kauheasti on kaikkea taas tapahtunut ja suunnitelmat muuttuneet osin totally! Elikkäs siis: Pitkä ja kuuma kesä ja erinäiset tonttiin liittyvät ongelmat saivat meidät tekemään miehen kanssa sellaisen päätöksen, joka tipautti pienen pienen ahdistuksen rintakehästä. Elokuussa päätimme laittaa tontin myyntiin ja jo syyskuussa löysimme sekä pian sen jälkeen ostimme ISON asunnon kerrostalosta <3 sellaisesta sijainnista, jossa olen halunnut asua viimeiset 15 vuotta (vai oliko se sittenkin aina?). Nyt asumme tässä tilapäisessä vuokra-asunnossa edelleen (vuosi täynnä, jihuu - se oli minimiasumisaika, jonka jälkeen voi hilppasta pois 1 kk irtisanomisajalla), kunnes uuden kämpän remontti on riittävän valmis. Teemme laajan remontin, jotta saamme asunnon mieleiseen kuntoon. Rempan suunnittelimme pikavauht...

Voi kohta se on - maaliskuu

On voimaannuttavaa (tuo sana on korni, mutta totta) kun tulee kevät ja myös se, että pääsemme  muuttamaan. Pienten ja suurtenkin, mutta ehkä odotettavissa olleiden viiveiden takia, muutto on (vasta)  2,5 viikon päästä. Vai oliko sillä aikataulua? No siinä kohtaa tuli kun irtisanoimme tämän vuokra-asunnon ja varasimme muuttofirman. Tänään muttosiivosin tämän nykyisen asunnon kylppärin. Saatan vihata kaakeleiden hinkkaamista, siksi tein 'suuren' työn jo nyt, jotta muutettuamme, loppusiivous olisi täällä edes vähän helpompi. Maanantai-iltana näytin tätä vuokra-asuntoamme seuraaville melko varmoille vuokralaisille tähän asuntoon. Kaksi pientä aasialaissisarusta (olivat minua noin rintakehään ja jotka minut tietävät - tietävät etten ole julmetun pitkä kai itsekään :D), jotka olivat aivan totaalisen ihania maanantaifiiliksen kohottajia (harmi, että tulivat vasta illalla). He hurmioituivat asunnosta (riittävä...