Siirry pääsisältöön

etäisesti unelmavartaloa hakemassa

Ah, ilmeisesti (tässä) elämässä ei voi koskaan, vaikka kuinka haluaisi, suunnitella urheiluja etukäteen. Hirmuisen kovan startin jälkeen tämän viikon saldo surkeat 1,5h joogaa (ja muutama hassu kerta lihastreeniä). Lisäksi se, mitä nyt viikonloppuna sitten kerkeää - ehkä uida ja lenkkeillä.
Ah toisen kerran ja mitä sitten! Mutta sitä sitten, että tällä meiningillä mulla menee ikuisuus ennen kuin kykenen tällaisiin asentoihin (haave ja tavoite....)
Miettikää miten mageeta olisi postata instaan itsestään tuollaisia kuvia. Kohta laitan sinne tavallisia joogakuvia ihan vaan piruuttani. Faceen ei viitsi, siellä on ihan liikaa tosikkoja tai joitain :) :)

 



Selkeästi pelkkä perusjoogailu ja juokseminen ei enää mulle riitä. Haluan voimakkaan, erityisen taipuisan vartalon. Njaah, ehkä mun aika ei vaan riitä sellaiseen ja useita muita tekosyitä.

Viikko on mennyt nopeasti, kiitos yhden etäpäivän, ensi viikolla seuraava. Olipas hyvä keksintö hakea ja saada sellaisia.

Huomasin tänään, että vuosi opintoja on ihan kohta mennyt. Muutama luento enää, iso harmi, koska ne ovat olleet ihan mahtavia. Mutta ennen kaikkea ja ehdottomasti parasta on ollut tutustuminen uusiin tyyppeihin. Paljon on jäljellä vielä kotihommaa opintojen takia (kirjoittamista, kirjoittamista ja kirjoittamista), mutta sitten se on melkeinpä siinä. Jää kyllä kytemään kaipuu vielä lisäopintoihin. Ja siihen voimakkaaseen kroppaan ja koko maratonin juoksemiseen ja ja ja ja....

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

luunmurskaaja

Tiesittekö - jos jää sormi raskaan metallisen palo-oven väliin se murtuu. Näin kävi mulle tällä viikolla töissä. Voi paska. En edes tajunnut sen olevan murtuneen, ennen kuin ajattelin näyttää sitä vuorokauden turpoamisen ja mustumisen jälkeen, ja joo alkoihan sieltä vertakin tihkua kynnen takaa, lääkärille. Ja olihan se ihan älyttömän kipeäkin tapahtumapäivänä (oli taas vissiin vähän kiire päivä kun en murtunutta sormea 'ehtinyt' noteerata). Tämä on murtunut, totesi nuori mieslääkäri (taas), jotenkin en enää koskaan halua kuulla tuota tuomioita. (Nuoria mieslääkäreitä kyllä voisi katsella useinkin). Last sentence was sensored . Vuosi sitten jalkapöydän murtuma, nyt sormi eli vasen nimetön. Kyllä, olen vasenkätinen. Hoh hoijakkaa.  Sattuuhan näitä ja niin edespäin, ei nyt vaan oikein jaksaisi. Kaksi viikkoa ainakin tällain sormi lastoitettuna ja teipattuna viereiseen. Onneksi kuitenkin saan mennä töihin jo ens...

Rakkoja ja lonkkakipuja

No huhhuijakkaa, tulipas taas tehtyä. Tällä kertaa puolikkaan aika 2:15, hmmm. Paremmin kuin eka, mutta 2 min. huonommin kuin toka. Pistetään alkuhimmailun (lue ryysiksen) ja jo 2 km kohdalla tulleen lonkkakivun sekä 10 km kohdalla tulleen varpaiden tunnottomuuden piikkiin. :) Niihin nähden olen tosi tyytyväinen aikaan. Mua on pitkin kevättä vähän haitannut ties mistä tullut oikean lonkan mikä lie kiinnikkeiden särky. Tietysti eilen alkoi vihlomaan, päätin olla huomioimatta vaikka nyt kärsitään. Katsotaan jos ei mene levolla, sitten lekuriin. On täysin uusi vaiva, kuulostaa rasitusvammalta? Ja jalat, nyt lentää kuin leppäkeihäs mun vanhat Niket ja ostan uudet tossut. Varpaat muussia ja mojovat rakkulat kummassakin jalassa. 'Hiukan' tuntui 10 kilsasta eteenpäin ja koska päätin että en huomaa sitäkään, lopulta varpaita ei tuntenut enää lainkaan. Illalla ja tänään sitten sitäkin paremmin tuntee. No entäs matka muutoin, ekat 10 km tuntui kivalta (jos ei huomioinut lonkkaa), noi...

Voi kohta se on - maaliskuu

On voimaannuttavaa (tuo sana on korni, mutta totta) kun tulee kevät ja myös se, että pääsemme  muuttamaan. Pienten ja suurtenkin, mutta ehkä odotettavissa olleiden viiveiden takia, muutto on (vasta)  2,5 viikon päästä. Vai oliko sillä aikataulua? No siinä kohtaa tuli kun irtisanoimme tämän vuokra-asunnon ja varasimme muuttofirman. Tänään muttosiivosin tämän nykyisen asunnon kylppärin. Saatan vihata kaakeleiden hinkkaamista, siksi tein 'suuren' työn jo nyt, jotta muutettuamme, loppusiivous olisi täällä edes vähän helpompi. Maanantai-iltana näytin tätä vuokra-asuntoamme seuraaville melko varmoille vuokralaisille tähän asuntoon. Kaksi pientä aasialaissisarusta (olivat minua noin rintakehään ja jotka minut tietävät - tietävät etten ole julmetun pitkä kai itsekään :D), jotka olivat aivan totaalisen ihania maanantaifiiliksen kohottajia (harmi, että tulivat vasta illalla). He hurmioituivat asunnosta (riittävä...