Siirry pääsisältöön

reilut 50 kilsaa ja talviturkin jättöjä

Hei täältä loman ääreltä!

Loma on aloiteltu, talviturkki moneen kertaan ja pysyvästi sekä kymi-jokeen että mereen jätetty.
Huomioikaa, Kymijoki noin  +15C. Aaaaah....kylmää, mutta raikasta. Lämpimämpi merivesi tuntui sen jälkeen 'tunkkaiselta'.

Mutta ennen kuin lomille pääsin rehkin sen mitä olen suunnitellut 'vuosia' ja odotellut vain 'sopivaa hetkeä'. Pyöräilin vikana työpäivänä töihin ja takaisin, reilut 50 kilsaa yhteensä tolla mun 7-vaihteisellani. Erittäin nautittavaa aamulla töihin päin, vaikka reittiä pitikin ajoittain hakea metrotyömaista johtuen ja matka ehkä siitä johtuen muutaman kilsan piteni. Tuntui kivalta anyways.
Takaisin tullessa meinasin sipata ja sippasinkin. En yhtään  tajunnut että auringon paisteessa ja lämpimässä kelissä, ilman juotavaa, tajuhan lähtee päästä ja voimat kropasta. Pienen juoma ja jätskitauon jälkeen jaksoin jatkaa kotiin. Olinpa kyllä reipas.
Seuraavalla kerralla olen viisaampi ja kun mahis tulee fillaroin yhtenä päivän töihin ja toisena takaisin jne. Mahdollisuus tullee kohta kun muutaman lomaviikon jälkeen käväisen viikon töissä, ilman aikatauluja.
Koipeni eivät rasittuneet pätkääkään fillaroinnista, mikä on mielestäni erikoista. Kait ne sitten on jo voimakkaat tai sitten matka olikin lyhyt ;-)

Lenkkeillytkin olen ja sen peruskympinkin taas. Puuuuh. Kunto on ihan sieltä jostain syvyyksistä (= antakee happee, kun ne jalat siis jaksaa).

Muutaman päivän mökkeillyillä siellä Kymi-joen varrella fillaroimme perinteisesti miekkosen kanssa fiilistelyfillaroinnit kahden. Minä vanhalla mummopyörällä. Se on aina ihan hirveen kivaa.

 
 

Lomani siis vasta alkoi, muu perhe on jo ehtinyt sitäkin laatua. (Mr.Ohjelmatoimisto, talopiirustusten lomassa)  :)
Ennen Portugalia tiedossa lisää lepoa, liikuntaa, uintia, vieraita, lintsiä, pyykkäystä, pakkausta, grillausta ja hana Rieslinkii kera jalkapallon ;-)
Ja tonttiasiat, ne on nyt kolmen viikon kesälomalla. Siellä se on, se meidän maatilkku. Tähän kohtaan sydän sillain käsillä (aahahaaa).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihana Italia

fiilistelen jo tulevaa toukokuuta...          Taorminassa tyttären kanssa vuonna 2007.   

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

hei, päässä tapahtuu pohdintaa ilman juoksulenkkiäkin!

Mä en ole koskaan oikein ajatellut mitään Riikka Pulkkisesta, mutta nyt aikani kuluksi olen selaillut vanhoja lehtiä ennen kuin ne päätyvät keräykseen ja satuin lukemaan hänen ajatuksiaan vanhasta Gloriasta. Miten hirveän hyvin sanottu, ainakin tämä: Ironia on helppoa silloin kuin se tunnistetaan. Helposti se muuttuu sarkasmiksi, joka toimii suojakilpenä tilanteissa, joissa ihminen ei pysty asettamaan itseään alttiiksi. Ironia on minulle vaikeaa, sillä minulle on tärkeää olla paljaana ja läsnä. Juuri näin. Tarviiko mainita, että välillä ärsyynnyn sarkastisista ihmisistä. Ihan vain siksi, että se on mielestäni niin feikkiä. Ja siksi, koska olen itse siinä niin huono. Ja ehkä siksi, että vain harvat käyttävät näitä lempeästi, monesti takana on ilkeily. Toki itsekin ilkeilen, mutta vasta tuntien päästä kun tilanne on ohi (huono mikä huono). Pientä itseironiaa taas pitäisi jokaisen harjoittaa, mutta lempeydellä. Itsensä jatkuva suomiminen (edes ironiaksi peiteltynä) ei ole te...