Siirry pääsisältöön

reilut 50 kilsaa ja talviturkin jättöjä

Hei täältä loman ääreltä!

Loma on aloiteltu, talviturkki moneen kertaan ja pysyvästi sekä kymi-jokeen että mereen jätetty.
Huomioikaa, Kymijoki noin  +15C. Aaaaah....kylmää, mutta raikasta. Lämpimämpi merivesi tuntui sen jälkeen 'tunkkaiselta'.

Mutta ennen kuin lomille pääsin rehkin sen mitä olen suunnitellut 'vuosia' ja odotellut vain 'sopivaa hetkeä'. Pyöräilin vikana työpäivänä töihin ja takaisin, reilut 50 kilsaa yhteensä tolla mun 7-vaihteisellani. Erittäin nautittavaa aamulla töihin päin, vaikka reittiä pitikin ajoittain hakea metrotyömaista johtuen ja matka ehkä siitä johtuen muutaman kilsan piteni. Tuntui kivalta anyways.
Takaisin tullessa meinasin sipata ja sippasinkin. En yhtään  tajunnut että auringon paisteessa ja lämpimässä kelissä, ilman juotavaa, tajuhan lähtee päästä ja voimat kropasta. Pienen juoma ja jätskitauon jälkeen jaksoin jatkaa kotiin. Olinpa kyllä reipas.
Seuraavalla kerralla olen viisaampi ja kun mahis tulee fillaroin yhtenä päivän töihin ja toisena takaisin jne. Mahdollisuus tullee kohta kun muutaman lomaviikon jälkeen käväisen viikon töissä, ilman aikatauluja.
Koipeni eivät rasittuneet pätkääkään fillaroinnista, mikä on mielestäni erikoista. Kait ne sitten on jo voimakkaat tai sitten matka olikin lyhyt ;-)

Lenkkeillytkin olen ja sen peruskympinkin taas. Puuuuh. Kunto on ihan sieltä jostain syvyyksistä (= antakee happee, kun ne jalat siis jaksaa).

Muutaman päivän mökkeillyillä siellä Kymi-joen varrella fillaroimme perinteisesti miekkosen kanssa fiilistelyfillaroinnit kahden. Minä vanhalla mummopyörällä. Se on aina ihan hirveen kivaa.

 
 

Lomani siis vasta alkoi, muu perhe on jo ehtinyt sitäkin laatua. (Mr.Ohjelmatoimisto, talopiirustusten lomassa)  :)
Ennen Portugalia tiedossa lisää lepoa, liikuntaa, uintia, vieraita, lintsiä, pyykkäystä, pakkausta, grillausta ja hana Rieslinkii kera jalkapallon ;-)
Ja tonttiasiat, ne on nyt kolmen viikon kesälomalla. Siellä se on, se meidän maatilkku. Tähän kohtaan sydän sillain käsillä (aahahaaa).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

2h 40 min

2 h 40 min, sillä saa ihminen upean ja hyvän olon. Se on myös mun kahden illan urheilusaldo ajallisesti. Eilen juoksin pitkästä aikaa hiukan pidemmän lenkin. Juoksu ensilumessa (noin 2mm), hieman uudella reitillä, refreshing! Ei haittaa vaakalumi kasvoihin, ei pimeys. Rantareitin osuudella näkyi paljon valoisia isoikkunallisia asuntoja, design kalusteineen, pienine pihoineen. Vastaan tuli vain muutama karvaturrin pissattaja, tiukasti huiveihin ja myssyihin pakattuina. Aiemmin eilen ihastelin pääkaupunkimme hienoja jouluvalaistuksia hiljalleen leijailevassa lumisateessa. Senaatintorin kuusi töllötti vinossa, mutta arvokkaana paikoillaan. Ihmettelin (hiukan) nuoria, varakkaita ja kauniita ihmisiä iloisesti heiluvine shoppailukasseineen. Jaa, joillain on aikaa (ja varaa) tuollaiseen. Minä palailin työpalaverista, ihan reippaana ja tyytyväisenä tosin, valmiina hakemaan poikaa päiväkodista, kaupan kautta ja ruuanlaiton jälkeen legoilla rakentelua :) Tänään tehokas hyvänolon jooga työpä

tekninen värisuora

Omaksi ja muiden iloksi. Teknisten juoksupaitojeni värisuora (joukosta puuttuu mun tomaatinpunainen paita, koska...yksi on aina pesukoneessa ;-)) Paitoja on yhteensä kaksitoista (laskuissa myös se koneessa pyörivä). Viime elokuussa paitoja oli seitsemän...hmmm. Ja lisää tulee, seuraava taitaa olla toukokuun HCR:n tiukan oranssi paita. Niitä 'rikoo on riskillä ruma'-paitoja ei ole tässä, heh. Vaikka nimenomaan niitähän juoksujen alkutaipaleella käytin, tietysti. Ilmeisen juoksuvaate-tietämätön ihminen vielä tuolloin. Kun juoksee, hikoilee ja kun hikoilee perustrikoo on päällä kamala  (epämukava, märkä, kova, raskas). aika hauskoja näin niputettuna   Punaiset paidat on siinä mielessä käteviä, että kasvojen väritys kuuman juoksun jälkeen sulautuu hyvin paitaan...Alemman kuvan rivi on minun mieleeni. Joukosta puuttuu nyt enää oranssit, keltaiset ja ja lilat sävyt. (ÖH) Missä on hienostuneet vaniljan, hiekan, harmaan lukuisat eri sävyt? Kyllä juoksijakin haluaa nä

mä voisin elää näin

ja sit mä heräsin... ;-) Ihan pieni muistelo viime lauantaihin. Tyttäreni, tyttäremme, kaunokaisemme riparijuhla meni niin hyvin. Ja mikä emännälle (=minulle) parasta, ihmiset viihtyivät. Se on paras kiitos. Kiitos vieraille, vaikka teistä vain pari osaa tätä tyhjänpäiväistä blogia lukea ;-) Koti täyttyi kiitettävästi vaaleanpunaisista ruusuista, joita nyt harkitusti (ehkä) kuivattelemme. Keräävät pikkukärpäsiä, totesi tyttö. Nuorin napero aloitti ensimmäisen luokan tiistaina. Hirveästi jännitti - häntä ja minua. Mua myös itketti. Nyt jo kolmas päivä menossa, kivasti menee. Silti odotetaan jo viikonloppua. Onhan se erilaista rankkaa kuin helpoissa päiväkodeissa ja eskareissa. Tämä viikko on sentään pehmeää laskua koulu- ja ip-kerhomaailmaan, olenhan lomilla vielä. Maanantaista alkaa sitten pitkät päivät. Nyt on mullakin iisiä (ja isällä), aamulla vien lapsen ysiksi kouluun. Ihanasti meikittä eli luonnonraikkaana. Niin nautin. Sitten kupponen kahvia kotona - samalla postit (ty