Siirry pääsisältöön

tunikasta enää vähäsen

Vaatepossen aika.
Tämä tunika tarttui silmiini erään vaateputiikin ikkunassa eilen kun olin tulossa poikasen kevätulkovaateostoksilta. Ekan kerran muuten otin kuvan takista, lähetin miehelle ja hän hyväksytti sen pojalla, myös housujen sävyn hyväksytin lapsella. No, sehän niissä kulkee. Kivalta näyttää poika nyt, keväiseltä ja keveältä talviturnujen jälkeen.

Tänään tämä tunikainen päällä, keveä myös, taskut ja kaikki, herätti kiitosta töissä.
Hyvä mielihän siitä tulee. Mutta mustalla huivilla, tietenkin. Myyjä yritti fuksianpunaisella huivilla mua houkutella, jotain rajaa! ;-) Tunika on siis vihreä ja värillisempi kuin kuvassa. Tunikasta on enää vähäsen täyskevääseen.... ....


 
 

Kommentit

  1. Kivan näköinen tunika! Ja mäkin pidän enemmän hillityistä sävyistä kuin mistään fuksiasta, hui!! :) Meillä on kans ihan vakiokäytäntö, kun poikaa on vaikea saada kauppaan ilman erittäin pätevää syytä ja joskus kun jotain mahdollisesti pojalle sopivaa tulee vastaan, niin kuvaviestillä vaan hyväksyntää. On joskus tuottanut jopa tulosta :-)

    VastaaPoista
  2. Kiitti! Meni toisenkin työpäivän ja taas kiitosta, pakkohan se on uskoa sopii sit mulle :) Vähän sama täällä, jos oikein värikästä päällä niin yksi kpl kerrallaan. Toki jotkut ihmiset kantaa runsaan värikirjon tyylikkäästi. Juoksuvaatteissakin mulla korkeintaan yksi värikäs paita(onko niitä muita, huokaus) ja mustat/harmaat trikoot. Tosiaan kaipaisi kauppoihin tyylikkään värisiä juoksuvermeitä. 'Iloiset' värit on jees, mutta hmmm...hiukan mielikuvituksettomia nimenomaan urheiluvaatteissa. Postaankin tänne mun juoksupaitavärikirjon jonain päivänä? Mut nyt mä lähen lenkille ;-) hei!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä aina, myös urheiluvaatteissa, toisen puoliskon pitää olla musta ;) Mulla on kans suurin osa juoksupaidoista värikkäitä (mm. pinkkiä, hyi :-) ja on totta että niitä on vaikeampi löytää tummina / mustina. Mutta oon ajatellut sen niinkin, että onpahan sitten näkyvyyttä tuolla liikenteessä ja autolilijatkin huomaa paremmin. Mutta hyvä postausidea, sun värikirjo olis kiva nähdä :D

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pariisisilmät

Nyt sulle tulee elegantit Pariisi-silmät, sanoi mieslääkäri mulle kun silmätulehdusreseptiä kirjoitti. Hän ymmärsi täydellisesti ahdistukseni, matka kolkuttaa ylihuomenna ovella ja mä sain karmean tulehduksen toiseen silmääni eilen. Miksi, miksi aina mulle tulee silmätulehdus? No, kolmas kerta koko elämän aikana ei ehkä ole aina. Mutta en tottamooses tahdo silmäni loistavan chanelin punaisena, vain huuleni. Elegantisti. Nyt on lyhyt tukka, punaisia punia ja muutama uusi matkavaatekappale hankittuna. Ja kohta on tämä pirun tulehduskin hoidossa, kun sain heti kunnon troppia tähän säälittävään silmääni. On enää kauhea ongelma, minkä takin otan reissuun, Pariisiin luvattu +16 - +21 astetta tälle viikolle. Jestas, sinnehän paistuu :)     au revoir!

unelmia

kuvat Vuoreksen asuntomessualueelta 2012 Miten asuntomessut liittyvät juoksemiseen? No ensituntumalta ei tietenkään mitenkään, mutta ne saadaan liittymään jos oikein yritetään. Tietenkin monen tunnin patikointi aurinkoisella messualueella vastaa ihan kelvollisesti kevyttä-keskiraskasta treeniä. Tosin mä vedin messut läpi juttuseurassa, läpsärit jalassa ja kamera kädessä. Lenkeillä ei oo mitään näistä. Ja messuilla pitää muistaa pysähtyä lettukahveille. Mitään sellaistakaan ei ole ollut treeneissä. Mutta silmät toimii ja havainnoi (aamulenkeillä joskus ei). Päässä liikkuu kaikenlaista, joskus myös asumiseen liittyviä haaveita, toteuttamiskelpoisia ideoita, jopa hienoja päätöksiä. Näillä messuilla näkyi hyvän näköisiä terasseja, ihania kasvihuonepergoloita, kivoja yksityiskohtia siellä täällä. Taas se iänikuinen omakotitaloasuja minussa virittäytyi. Bytheway, poikani on tehnyt jo oman tulkinnan epämääräisestä lupauksestani koskien lemmikkieläimiä: 'jos joskus asu

Tavoite

Ok. Eka blogikirjoitus ikinä. Olen selannut ja selannut juoksublogeja, lifestyle blogeja jne. Mitä juoksemiseen tulee, tähän asti löytämäni bloggarit ovat asiansa kanssa joko täysin vakavissaan ja oikeita urheilijoita. Tai sitten wannabee juoksijoita jonain päivänä/vuonna. That's fine. Minä olen ehkä jossain siinä välimaastossa, en urheilija enkä edes urheiluhullu. Tyyppi, joka rakastikin juoksemista, eikä edes sitä tiennyt, until......... :) Ja meitä on varmaan paljon ja en ehkä ole löytänyt teitä muita. Tähän huomautus, että joo harrastan muutakin aktiiviliikuntaa: astangaa aktiivisesti vuodesta 2003, hyvin harvakseltaan punttisalia, uimista, fillarointia jne. Mutta hyötyliikuntaa, sitä aina :). Jokatapauksessa, tuli tarve kirjoittaa jotain itsekin.... Tylsää taustaa: Aloitin juoksutaipaleeni 'oikeasti' kohta kolme vuotta sitten. (Mieheni innoittamana, mutta hänet hyvin nopeasti ohittaen juoksuinnossa,-kunnossa ja -määrässä :) ) Ensin juoksin 'piilossa'