Siirry pääsisältöön

15 kilsaa ja risat talot

Kävi hassusti eilisellä fiilistelylenkillä. Juoksin yhden puoli kiinnostavan myynnissä olevan tontin kautta merenrantaan ja kuvasin hiukan keväistä maisemaa

 

 
 
 
ja lähdin ns. takaisin kotiinpäin. En malttanut vaan kieputtelin sieltä sun täältä ja eksyin reitille, missä en ole aiemmin ollut. Reitti johti kammottavaan paikkaan: autioita, hajotettuja, poltettuja taloja, ei mitään järkevää asutusta missään. En viitsinyt hirveästi tutkailla ympärilleni, etten löytäisi ruumista tai jotain. Silmäkulmissanikaan en halunnut nähdä mitään liikettä. Hyi. Tunnelma oli kuin kauhuleffasta, onneksi ilman todellista kauhua kuitenkin. Kotiseuduilla aina uutta nähtävää, mutta tuonne en enää koskaan eksy. Tympeä paikka. Pinkaisin kohti kotia ja tuttuja kivoja reittejä. Lopulta mittariin tuli reilut 15 kilsaa.

Nyt on perselihakset kipeänä vai tulikohan ne sittenkin eilisaamuisista jalkakyykyistä kahvakuulan kanssa?

Huomenna on duunibileet, isot juhlat, valtavasti vieraita. Mä laitan päälle nää ja lähden ajoissa kotiin.
Viimeistään klo.23, joka on ihan liian myöhään sekin.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.
Lähetä kommentti
Lue lisää

vielä on kesää jäljellä...

syyskuisessa Hangossa ja Tammisaaressa eilen. Enjoy, I did.  
Lähetä kommentti
Lue lisää

onnea (ja lievää ärtymystä)

OIH, me ja mä selvittiin muutosta - miten se voikin olla aina niin järkyttävää.  Oli muuten vika muutto, tänne jään. Jonkun pitää todellakin jatkaa tätä mainiota mummo (ja pappa) linjaa, joka tässä taloyhtiössä on. Kun taannoin paksahdin taloyhtiön kokoukseen, olin osallistujista about nuorin. Wau! Selvisimme myös puolen vuoden jättiremontista (tai noh, velkaa on ja on) ja asunnosta tuli juuri niin kuin pitikin. Asumista takana 1,5 kuukautta. RAKKAUS <3 (en juurikaan enää edes muista sitä omakotitaloviritystä, joka oli) Mä olen niin mukavan ärsyttävä kaikkien mielestä (myös perheen mielestä) kun todellakin vain huokailen onneani saada asua täällä. Tilavassa asunnossa kerrostalossa, meren äärellä, hyvien ja aina vaan paranevien yhteyksien päässä. Täällä on luonto, täällä on meri, täällä on palvelut, täällä on mun koti. Kunhan nyt toetaan ja jatkofiksaillaan asuntoa muutama vuosi, niin katsotaan tarvitseeko hankkia vene...
Lähetä kommentti
Lue lisää