Siirry pääsisältöön

makeeta kuin kahden suklaan suklaamuffiini

Tuli semmoinen parhaita asioita tässä päivässä olotila. Warning! Jos olet yliherkkä ihmisten hyvälle mielelle, älä lue eteenpäin ;-)
- sain töitä hoidettua hyvään malliin ja asioita edistettyä. Voin huomenna päivittää ensiaputietojani koko päivän ja hyvällä omallatunnolla.
- nautin töissä jälkkäriksi ihanan kahden suklaan muffinsin laten kanssa, huokaus miten hyvää!
- lapset on ulkona kavereidensa kanssa ja minä pääsen hetkeksi esim. tänne. Tosin nuorimmainen roikkuu 'tyttökaverinsa' kanssa tossa ovensuussa kysymässä jotain jatkuvasti...
-mies oli tehnyt eilen ruokaa ja imuroinut (kun olin myöhään töissä(eli minä pääsen tänään hetkeksi esim. tänne :) enkä ala keksimään mitään hv to do kotihommia).

Joko uskaltaudun tänään pienelle verryttelylenkille sunnuntaisen rupeaman jälkeen vai sanooko pohkeet poks? Ei voi tietää. No, tänään - huomenna.

Ehdin selailla jo tuossa tuoreen Me Naiset Sportin juoksuvinkkejä, puolimaratonvinkeistä voisin ottaa oppia. Ainakin siitä kohdasta miten nopeutta saisi lisättyä! (juokse itsesi maitohapoille välillä!) Tästä kohdasta taas en ota oppia -> Lähde lenkille ystävän kanssa.
Ei, juoksu on mun ajatteluaikaa, silloin funtsin kaikkea maan ja taivaan väliltä, toinen aika milloin saan ajatella rauhassa on työmatkat. :) Tosin tytärtä olen luvannut alkaa pikkaisen lenkittämään, mutta sehän on ihan eri juttu. Pääsääntöisesti haluan lenkkeillä yksin. 

Tästä tuli mieleen sujuvasti, miten tällä hetkellä sosiaalinen elämä on töissä ja perheen ja suvun keskuudessa, ystäviä valitettavan vähän nykyään näkee. Jos oikein laittaa kalentereihin aikaa, silloin onnistuu. Ei hyvä, mutta nyt on näemmä sellainen elämänvaihe (aika monella).

Sådant. Seuraan tyttöni ihanaa teinarielämää, tollasta se oli aikanaan mullakin. Hmmm....elämä edessä, kaikki naurattaa, kaikki on hauskaa, välillä harmittaa, mut se ei kauaa kestä. Parasta on ystävät ja perhe. Vitsi, muistinkohan mä nauttia silloin sydämen kyllyydestä. Taisin muistaa :) Ei sillä etten nauttisi nytkin tästä keski-ikäisen naisen elämästä (oho), nautin kyllä. Ja tämä ihana suloinen kipale muistuttaa mua siitä. no nyt nyt noi naperot (2 x 5 vee) tuli tänne meille riekkumaan, njaa aika söpöjä... :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

paluu lukuihin

Paluu menneisyyteen eli ihan ekan kerran koskaan aloin lukemaan omia blogitekstejäni läpi (oonpa osannut joskus kirjoittaa innostavasti (!), siis vuonna 2012 ). Pääsin vuoteen 2013 ja tilastollista faktaa- tekstiin, kun villiinnyin heti laskemaan lisää faktaa pöytään. (luetaan loput tekstit sit joskus, jos jaksaa...) Kertauksena itselleni, juoksukilsoja kertynyt noin: (vuoden 2009 lukuja en ole merkannut ylös, hölmöä kyllä) 2010 - 255 km 2011 - 460 km 2012 - 558 km 2013 - 481 km 2014 - 229 km Että sentään, noistahan on luettavissa kaikki! Vuonna 2012 olin toistaiseksi parhaimmillani (juoksun suhteen) , vielä seuraavakin menetteli, mutta sitten meni jalka ja kaikki sen mukana. Toisaalta olin vaikuttunut (leikisti? -eikun ihan oikeasti) , siitä kuinka paljon mä liikun muutoinkin, tällaiseksi perustavisnaiseksi. Ihan hirvee sporttailija :) Juoksukilsoja vain lasken kaikki muu on extraa. Vaikka kirjailen niitäkin har...

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

Blogisuoni ei kuki

tai sitten ei ole sopivia hetkiä kirjoittaa. Tarvitsee siis ostaa täppäri! Juoksutreenit ovat jatkuneet normisti, eilen jopa intoilin ravaamaan metsässä lumisessa sohjossa. Ei paha ja tosi hyvää treeniä juoksukoiville. Kohta pääsee kevään ekaan koitokseen, enää puolitoista viikkoa! Naureskellen lempeän huvittuneesti (itseäni kohtaan) selailin ekan kesän juoksumuistiinpanojani kohta kolmen vuoden takaa. Olen aloittanut tosi kevyesti ja sitten juossut yhtäkkiä innokaasti 6-7km lenkkejä jokatoinen päivä. Sitten olikin nilkka kipeänä n.2 viikkoa. Niinpä! Eikä varmasti juoksuasento ollut aluksi paras mahdollinen, mutta sen oppii vain juoksemalla. Eikä varmasti ole vieläkään asento perfect. Tykkäänkin lajeista joissa kehittyy loputtomasti (kuntoilumielessä), kunhan vaan tekee ja harrastaa. Ja varioida voi loputtomasti. Juosta maantiellä, purtsilla, metsässä, lomamatkalla, kaupungissa, maalla, tapahtumissa. Ensi kesänä juoksen Gotlannissa (lomamatkalla), ihan varma...