25. toukokuuta 2013

ulkoilmamuseossa

Rooma puri minuunkin, näin jälkeenpäin 5 päivää reissusta, huomaan olevani aikas lääpällään Roomaan.
Mikähän se oikein oli vai se kaikki? Rooma oli kivempi kuin kuvittelin. Ihmisläheinen, kerroksellinen, monimuotoinen, hilpeä, aurinkoinen, helteinenkin, runsas, Italialainen. Tunnistettavan Italialainen, olen ollut monessa paikassa Italiassa, mutten Roomassa.
Kaupunki poikkesi muista juuri erityisen näkyvällä kerroksellisuudellaan, se on rakentunut niin pitkän ajan kuluessa ja niin tiiviiksi, että se oli jo hauskan näköistä. Pokkana Pantheon tossa noin muun kaupunkirakenteen sisällä. Kirkkojen kylkeen rakennettu asuintaloja. Antiikin temppeleiden raunioiden päälle ja lomittain uutta. Ja uusi ei tässä tarkoita 1900-2000- lukua.
Yksi aukio löydettiin vanhasta kaupungista, joka on rakennettu samalla aikakaudella, selkeän suunnitellusti. Muutoin kaupunkia on rakennettu ja tuhottu ja taas rakennettu, tuloksena rento look :) Julkiset rakennukset ovat mahtipontisia läpi aikakausien.

 Pantheon ei jätä ketään kylmäksi. Olen mittakaavaihmisenä ovella.
Alla Patheonin uskomaton katto.

Ne aukiot, loputtomasti piazzoja ja fontanoita. Suosikki Piazzani oli Ghetton kupeessa, pieni Roomalaisittain vaatimaton fontana ja ihana aperitiivipaikka 'Bartaruga' sen kupeessa.
 
Erityisen hauskaa Roomassa oli loputtomat viinihetket (Proseccoa, talon valkkaria/punkkua, Amaronea) silloin tällöin, välitankkauksia, aperitiivejä sekä yömyssyjä.
 
Ruokaihmisenä suosittelen 4 illan kokemuksella, Ghettoa ja Trastevereä, joihin päädyimme kaksi iltaa liian myöhään. Sitä ennen otimme pizzat ja pastat matkan varrella siellä ja täällä, ihan ok. 
Ghetton (kävimme mm.Il Giardano Romano) ja Trasteveren alueet olivat pullollaan kivan näköisiä iltaruokapaikkoja ja emme pettyneet. Ne olivat myös sopivan pitkän kävelymatkan päässä Spagnalta (ja siis hotellilta), näillä iltavaelluksilla näki Rooman iltafiilistä hyvin.
 
Lounasta/pikkupurtavaa saa napattua tarpeen mukaan: salaattia viinillä, kahvit ja cornettot tai oluet ja pähkinöitä/ muuta juoman kylkeen, jotka siis usein kuuluivat juoman hintaan.
Miten nyt milloinkin on tarvetta ja aikaa. Koska Roomassa ei saa nopeasti mitään muuta kuin kahvilasta sen espresson! Muutoin istut pöytään, tuumailet ja tilaat, odotat kaikessa rauhassa. Nautiskelet ja lopuksi tilaat laskun, maksat ja annat tipin. Juuri sopivasti nuutuneinkin reissaaja palautuu entistä ehommaksi kaiken tuon jälkeen. Amerikkalaiset turistit näyttivät olevan niitä kärsimättömimpiä :) Kyllä meillä eurooppalaisilla on kuitenkin rentoutumisen taito! Ja sitten taas painetaan menemään.
 
 
Raunioihin rakastuneena tyyppinä tietenkin Colosseum ja Forum Romanum puhuttelivat minua, mutta Roomassa on liikaa raunioita. Niitä on kaikkialla. Tulee yltäkylläisyys raunioista, kirkoista ja museoista. Todellakin!
Forum Romanum ja Colosseum
 
 
Taidetta näkee mukavasti kirkoissa ja yltäkylläisesti museoissa. Kirkkoja kolusimme varmaan 15, museoita vain muutaman. Ei vaan jaksanut enää suodattaa kauneutta. Liika on liikaa. Modernimpaa arkkitehtuuria (mm. Maxx ja Auditorium Parco della Musica) matkasimme katsomaan myös ratikalla. Julkiset toimivat Roomassa näppärästi. Käytimme ratikkaa ja metroa. Päivälippu 6 euroa, 75 min. lippu 1,5 euroa. Eli ei mitään verrattuna pääkaupunkiseutumme hintoihin!
 
Muutoinkin väitteeseen Rooma on kallis, en voi yhtyä. Edullisempi kuin Helsinki. Ja sehän on aina plussaa. Ruoka ja juoma on hieman edullisempaa Rooman ravintoloissa kuin meillä. Turistikama maksaa, mutta ei liikaa. Luksusta jos ei haikaile pärjää ihan hyvin. Suhtautuminen turisteihin on luonnollisesti hyvää, kaupunki elää turismissa. Pari turisteihin kyllästynyttä asiakaspalvelualan ihmistä näkyi.
 
Roomassa eletään ulkona, myös me. Kävimme todellakin hotellissa vain nukkumassa ja söimme aamiaisen.
'Katutaiteilijoita' näkyi ja ihan riesaksi asti ruusujen/krääsäntuputtajia. Niihin piti suhtautua yliolkaisesti, muutoin ei saanut hetken rauhaa. Nämä ruusujen, sateen/päivänvarjojen ja erilaisten härpättimien kaupustelijat eivät tee hommiaan tietenkään laillisesti ja muutama hupaisa taka-ajotilanne nähtiin kun carabinieri viitsi pinkaista kaupustelijan perään.
 
 katutaitelijoita ja gladiaattoreita
 
Italialaiset jonottavat iltaisin Gelato-annostansa, me myös yhden kerran. Taivaallista pistaasijäätelöä!  Kuljimme ihmisvirtojen mukana poikkesimme putiikeissa ja sivukujilla, katselimme ihmisvilinää piazzojen laidoilta trattorioissa. Ihmettelimme Italialaisten sitkeyttä jonottaa ilmaiskonsertteihin ja heidän loputonta ihastustansa Paaviinsa, Il Papaan. Vatikaani, Pietarin kirkko ja uusi paavi nähty. Hulluja nuo Roomalaiset :)

Vielä jotain siitä kaikesta mitä tuli koettua ja nähtyä, eikä vaan kerralla jaksa tähän tuottaa, haluan mainita. Borghesen puisto, olipas hiukan erilainen puistokokemus. Sinne Roomalaiset tosiaankin kokoontuivat viettämään lauantaipäiväänsä lapsineen. Karusellit, kahvilat, museot, lammet, polkupyörät, oli muuten melkein ainoa paikka missä näki paikallisia fillarin selässä! Roomassa mennään autolla, skootterilla, julkisilla tai jalan.
Hupaisinta oli eräät vanhemmat, jotka olivat tyrkänneen vaippaikäisensä kauko-ohjattavaan pikkumersuun, jossa kersa sitten naureskeli ja tavoitteli ilmapalloa, vanhempien ohjatessa menopeliä. Mainiota!
 
vauvan menopeli

Ah Rooma, nyt olen päässyt siihen joukkoon tummaan, joka voi niin sanoa. Treviin heitin varmuuden vuoksi kolikon kaikkien sääntöjen mukaisesti olan yli. Palaan siis joskus Roomaan!

tästä legendastahan Rooman kaupunki sit lähti: Romulus ja Remus, joita naarassusi imettää 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti