Siirry pääsisältöön

3.kerta sanoo jotain

Huomenna mennään puolikasta 3:tta kertaa ikinä!

Tänään kisapaidan, numeron ja krääsän hakemista Kisahallista. Ostin vähän juoksuvaatettakin: paitaa, liiviä. Kummasti kuppikoko kasvaa ja ympärysmitta kapenee kun juoksuliivejä hankkii ammattilaisen opastuksella. Pitäisi vissiin toimia samoin normiliiviostoksillakin, ettei kulkisi vääränkokoisissa liian pienissä ja liian löysissä liiveissä...

Kisatunnelmaa paikalla ei nyt oikeastaan vielä ollut, mutta monia monia Intersport-kassilaisia sieltä talsi :) Onhan meitä ilmoittautuneita järjetön määrä: yli 15 800!

Vielä ei jännitä, pahemmin. Tänään perinteisesti kevyt jolkottelu nauttien ilta-auringossa. Huomenna on vaikka mitä proggista ennen juoksua, toivotaan ettei mene tipalle. Viime vuonna hölkkäilin lähtöpaikalle kun tuli hiukan kiirus ja sama tapahtui kaksi viikkoa sitten ennen länkkäriä. Juoksin lähtöpaikalle. Huokaus minua...

mainoskamaa

tänä vuonna näissä väreissä
 
Kisaraportti seuraa myöhemmin. Okei, kyllä taas jännittää. Ajasta en sano etukäteen mitään, parempi kuin viime syksynä olisi tavoite. Katellaan, matka on piiiiiitkä :)

Kommentit

  1. Tsemppiä juoksuun! Viekööt tossut sinut uusille ennätysluvuille.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kesän eka päivä

Oli stadissa tänään. Pyrstö pystyyn ja kohti uusia tuulia. Työpäivän lomassa latte & vuohenjuustovoikkari Fazerin Kluuvinkadun kahvilassa, enjoyable. Muistin taas miksi rakastan Helsinkiä. Tai ainakin rakastan olla töissä siellä ihan keskuksessa. Hymy on palannut ihmisten huulille samaa tahtia kun talvivarusteista on päästy. Pitkän ja antoisan(kin) palaverin jälkeen ostaisin nämä yhdessä välissä. 'Couse I'm worth it!   Edessä pitkä viikonloppu! Muiskis miten muikeaa.

rengasmatkalla

Reilut 2 500 kilometriä Suomea (ja pieni siivu Ruotsiakin) on ajettu ja nähty roadtripin aka rengasreissun muodossa. Paljon uutta ja vähän jo aiemmin nähtyäkin. Minä tosin matkasin ensin 400 km Onnibussissa ja loput autossamme apukuskina. Sinänsä outoa koska minunkin oli tarkoitus ajaa. Mies totesi kuitenkin, että kuskin paikalla aika menee nopeammin, joten mulle jäi maisemien ihastelu ja mm.varoittelu tielle könyävistä poroista. Ja eihän se apukuskina olo raskasta ole - pitkät ajorupeamat taas ovat. Reissasin yhtä kyytiä yli kaksi viikkoa, koska aloitin työmatkalla Varkaudesta, josta siirryin Heinävedelle sukuloimaan, jonne muu perhe kurvasi perässä. Aikamme kun saunoimme ja pulikoimme viileässä, mutta ihanan virkistävässä Saimaassa sekä söimme, söimme ja söimme liikaa oli sopiva hetki jatkaa matkaa. Lähdimme siis eteenpäin omalla 6 hengen porukallamme (parasta on oma porukka ja omat kuviot vaikka sukua ja lisäsukuakin on kiva nähdä). Kiehtovaa on myös se, että vaikka olemme reis

haastateltavana

ihan kotona ja oman tyttären - terveystiedon läksyjen puitteissa. Tulipa taas huomioita itsestä siinäkin yhteydessä (ettei vain juostessa, joka on mun parasta itsetutkiskelun ja ihan minkä vaan tutkiskelun aikaa... ja tottakai on). Kysymykset koskivat tietenkin terveyttä- tyyppisesti: Mitä terveys sinulle merkitsee? Miten edistät terveellisiä elämäntapoja elämässäsi? Arvioi oma terveyndetilasi asteikolla 4-10 jne... Vastaukset olivat yllättävän terveellisiä ja ka:ksi arvioin 8. (johon tytär sanoi oman kantansa: alakanttiin meni, se on 9). No mutta vertaan itseäni tavis ihmiseen, kuntoilevaan ja sellaiseen, joka elää vastaavanlaisessa nopeatempoisessa elämänmallissa kuin minä, siitä kuitenkin nauttien pääsääntöisesti usein :), tukien urheiluun ja tunkien urheilun jonnekin minne se mahtuu... Urheijaan jos vertaisin olisin 6... :), sohvaperunaan niin 9. Vertaan siis itseäni itseeni, menneeseen ja tulevaan, tavoite itseeni. Mutta se huomio, jonka tein oli siis se, että nyt tässä iäs