Siirry pääsisältöön

3.kerta sanoo jotain

Huomenna mennään puolikasta 3:tta kertaa ikinä!

Tänään kisapaidan, numeron ja krääsän hakemista Kisahallista. Ostin vähän juoksuvaatettakin: paitaa, liiviä. Kummasti kuppikoko kasvaa ja ympärysmitta kapenee kun juoksuliivejä hankkii ammattilaisen opastuksella. Pitäisi vissiin toimia samoin normiliiviostoksillakin, ettei kulkisi vääränkokoisissa liian pienissä ja liian löysissä liiveissä...

Kisatunnelmaa paikalla ei nyt oikeastaan vielä ollut, mutta monia monia Intersport-kassilaisia sieltä talsi :) Onhan meitä ilmoittautuneita järjetön määrä: yli 15 800!

Vielä ei jännitä, pahemmin. Tänään perinteisesti kevyt jolkottelu nauttien ilta-auringossa. Huomenna on vaikka mitä proggista ennen juoksua, toivotaan ettei mene tipalle. Viime vuonna hölkkäilin lähtöpaikalle kun tuli hiukan kiirus ja sama tapahtui kaksi viikkoa sitten ennen länkkäriä. Juoksin lähtöpaikalle. Huokaus minua...

mainoskamaa

tänä vuonna näissä väreissä
 
Kisaraportti seuraa myöhemmin. Okei, kyllä taas jännittää. Ajasta en sano etukäteen mitään, parempi kuin viime syksynä olisi tavoite. Katellaan, matka on piiiiiitkä :)

Kommentit

  1. Hanna03 toukokuuta, 2013

    Tsemppiä juoksuun! Viekööt tossut sinut uusille ennätysluvuille.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

hei, päässä tapahtuu pohdintaa ilman juoksulenkkiäkin!

Mä en ole koskaan oikein ajatellut mitään Riikka Pulkkisesta, mutta nyt aikani kuluksi olen selaillut vanhoja lehtiä ennen kuin ne päätyvät keräykseen ja satuin lukemaan hänen ajatuksiaan vanhasta Gloriasta. Miten hirveän hyvin sanottu, ainakin tämä: Ironia on helppoa silloin kuin se tunnistetaan. Helposti se muuttuu sarkasmiksi, joka toimii suojakilpenä tilanteissa, joissa ihminen ei pysty asettamaan itseään alttiiksi. Ironia on minulle vaikeaa, sillä minulle on tärkeää olla paljaana ja läsnä. Juuri näin. Tarviiko mainita, että välillä ärsyynnyn sarkastisista ihmisistä. Ihan vain siksi, että se on mielestäni niin feikkiä. Ja siksi, koska olen itse siinä niin huono. Ja ehkä siksi, että vain harvat käyttävät näitä lempeästi, monesti takana on ilkeily. Toki itsekin ilkeilen, mutta vasta tuntien päästä kun tilanne on ohi (huono mikä huono). Pientä itseironiaa taas pitäisi jokaisen harjoittaa, mutta lempeydellä. Itsensä jatkuva suomiminen (edes ironiaksi peiteltynä) ei ole te...
1 kommentti
Lue lisää

Ihana Italia

fiilistelen jo tulevaa toukokuuta...          Taorminassa tyttären kanssa vuonna 2007.   
Lähetä kommentti
Lue lisää

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.
Lähetä kommentti
Lue lisää