Siirry pääsisältöön

Chillailua

HCR 2013 kuvat ovat saapuneet ja tietysti heti pistin tilauksen vetämään. Pari kuvaa, tarpeeksi pienellä resoluutiolla viittin julkistaa täälläkin. Alla Auroran sillalla. Ja profiilikuvassa stadikan tornin kanssa :) Kaksi mitskua siis HCR:stä saatu. Oijoi, mitalleja mulla jo 8, mihin mä ne oikein tungen? Teen kollaasin kotiin? (hahhahhaa..)
 

 
Eilisen vapaapäivän perheemme käytti shoppailuun ja hengailuun ja ravintolassa hyvin syömiseen. Vaihdoin kertaheitolla ilmeisen raskaat Nikeni Adduihin. Testasin monia ja nämä tuntuivat erityisen kevyiltä ja ei liikaa jalkoja tukevilta. Juoksen päkiäjuoksua eli astun ensin päkiällä maahan (myyjän mukaan se onkin ainoa oikea tapa juosta) ja tuumasi että näillä voin juosta niitä pitkiä matkojani hyvin. Aika näyttää, koska kokeilemaan en vielä pääse. Nyt taitaa tulla pisin juoksutauko sitten en muista edes milloin viimeksi. Olen juossut vähintään edes kerran viikkoon aina paitsi kipeänä.
 
Testasin pikkukundin kanssa tänään tuossa pihalla ja en voi juosta, lantio huutaa help! heti. Eli lepuutan vaikka kuukauden kunhan se paranee. Elokuuhun on pitkä aika, jolloin siis seuraava puolikas. Pikkukaveri juoksi kuin mikäkin tossa pihalla tänään, kohta vien sen jonnekin yleisurheilukouluun kun on noin energinen rimpula. Lapsi juoksi, mä chillasin kahvin kanssa.
No kyllä me siivottiinkin ahkerasti tänään, minä pihaa, mies autoa :) ja eilen siivottiin vaatehuonettakin. Kauheesti on saatu aikaan kahdessa vapaapäivässä ja saman verran vielä edessä vapaita. Sounds nice!


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

hei, päässä tapahtuu pohdintaa ilman juoksulenkkiäkin!

Mä en ole koskaan oikein ajatellut mitään Riikka Pulkkisesta, mutta nyt aikani kuluksi olen selaillut vanhoja lehtiä ennen kuin ne päätyvät keräykseen ja satuin lukemaan hänen ajatuksiaan vanhasta Gloriasta. Miten hirveän hyvin sanottu, ainakin tämä: Ironia on helppoa silloin kuin se tunnistetaan. Helposti se muuttuu sarkasmiksi, joka toimii suojakilpenä tilanteissa, joissa ihminen ei pysty asettamaan itseään alttiiksi. Ironia on minulle vaikeaa, sillä minulle on tärkeää olla paljaana ja läsnä. Juuri näin. Tarviiko mainita, että välillä ärsyynnyn sarkastisista ihmisistä. Ihan vain siksi, että se on mielestäni niin feikkiä. Ja siksi, koska olen itse siinä niin huono. Ja ehkä siksi, että vain harvat käyttävät näitä lempeästi, monesti takana on ilkeily. Toki itsekin ilkeilen, mutta vasta tuntien päästä kun tilanne on ohi (huono mikä huono). Pientä itseironiaa taas pitäisi jokaisen harjoittaa, mutta lempeydellä. Itsensä jatkuva suomiminen (edes ironiaksi peiteltynä) ei ole te...
1 kommentti
Lue lisää

Ihana Italia

fiilistelen jo tulevaa toukokuuta...          Taorminassa tyttären kanssa vuonna 2007.   
Lähetä kommentti
Lue lisää

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.
Lähetä kommentti
Lue lisää