Siirry pääsisältöön

Syväluotaava juoksuhaaste

ihanaa Heidi heitti mulle syvällisen juoksuhaasteen. Jesh, kiitos!

1. Miten usein ja millaisia lenkkejä juokset?
Juoksentelen 0-4 kertaa viikossa, kerta annos on yleensä 10-12 km, mutta vastaan 5-21km, koska kaikkea siltä väliltä nykyään. Viimeisen vuoden aikana olen juossut vähintään lenkin per viikko, ellen ole ollut kipeä/matkalla.

 2. Miksi juokset?
Neljä vuotta sitten toukokuun lopussa päätin aloittaa lenkkeilyn, sillä tiellä ollaan. Hurahdin jotakuinkin heti. Menneisyydessä kokeilin lenkkeilyä ja olin varma etteivät minun polveni ole sitä varten. Mutta pitkällinen joogaminen on tehnyt tehtävänsä, polvet kestävät. Mun kroppa kestää. Kremppoja on toki ollut ajoittain. Tarvitseeko mainita, että oikeista urheilijoista eniten arvostan juurikin kestävyysjuoksijoita. 

3. Seuraatko jotain juoksuohjelmaa? Teetkö ohjelman itse vai oletko sen jostain poiminut?
Olen lukenut hartaasti alan kirjallisuutta ja lehtiä. Toisena vuotenani noudatin juoksuohjelmaa, jonka bongasin netistä alan asiantuntijoilta. Kukaan ei ole laatinut minulle mitään henkilökohtaista. Mun tärkein mittari on oma kroppa. Se kertoo kaiken. Valmentajaa ei ole :), oma mies kannustaa ylivoimaisesti eniten!

4. Mikä on ollut tämän vuoden paras lenkki? Jäävätkö yksittäiset lenkit yleensäkään mieleen? 
Tämä vuosi on ollut vaikea lenkkivuosi mulle, motivaatiota on pitänyt hakea enemmän kuin aiemmin. Toinen lenkkivuosi taas on ollut paras tähän mennessä, silloin koin lenkeillä huikeita extreme- fiiliksiä. Vaikka silloin sairastuin tasan ennen jokaista tosikoitosta. Mutta silloin mä olin niin tosissani. Haluan päästä taas samaan. Tämän vuoden paras lenkki...hmm...muutama kiva ollut, mutta paras kokematta.

5. Suositko jotain tiettyä merkkiä juoksuvarusteissa? Miksi juuri sitä?
Nike on mun mallinen, sopii jalkaan, sopii päälle. Olen Niken ihannetyttö! Huhuu, Nike!!!!

6. Pidätkö juoksupäiväkirjaa? Jos, niin mitä siihen kirjoitat?
Juu, vanhanaikaisesti merkkaan kalenteriini päivät ja määrät. Ihan alkuaikoina en merkinnyt matkoja, koska en uskonut, että koskaan juoksisin kymppiä. Hah, kuinka väärässä olinkaan! Nyt epäilen, etten koskaan juokse 42km....
Blogi ei toimi minulle juoksukalenterina, vaan fiiliskirjana....

7. Onko sinulla tavoitteita juoksun suhteen? Millaisia tavoitteita?
On. Mun juoksuelämä on täys tavoitteita: Kymppi alle tuntiin, puolikas kahteen tuntiin, maraton juosten läpi, joskus. Ja sitten se unelma: jaksaisin hölkytellä loputtomasti, siis loputtomasti.

8. Mikä on juoksuharrastuksessa haastavinta?
Olen joskus tätä valitellutkin blogissani. On haaste ehtiä ja jaksaa lenkkeillä. Elämä on ajoittain todella kiireistä. Motivaation puuttuminen on tullut uutuutena, laiskottaa tai sanotaan näin, jos on ihan poikki jo päivästä muutoin en jaksa...vaikka tiedän, että jos menisin jaksaisin...motivaation puute. Sitten se, että ennevanhaan ei yksi nuha maailmaa kaatanut, nyt se kaataa. Kipeenä ei voi juosta, se ei ole viisasta eikä siitä saa mitään irti. Pitää olla terve ja toipuminen juoksukuntoon voi kestää yllättävän kauan. Pahinta on tietysti jos jokin paikka vihoittelee, ei voi tietää meneekö kremppa ohi. Tähän mennessä kaikki ovat menneet. Huh! Kop kop kop...

9. Juoksetko ympäri vuoden? Mikä on mielestäsi paras vuodenaika harrastukselle?
Juoksen läpi vuoden ulkona. Paras aika juosta on nämä hiukan viileämmät säät. Kesä ei ole parasta juoksuaikaa. Talvijuokseminen on huikean ihanaa ja extremeä kovilla pakkasilla. Mutta jos tulee kovasti lunta, ei oikein pysty oikeaa juosemista harjoittamaan. Hyvän treenin silloin kyllä saa. Olen taas vakavasti harkinnut, että kokeilisin sisärataa tuolla noin tulevana talvena.

10. Oletko koskaan kokenut ns. runners high -ilmiön? Juoksetko flowssa?
Olen, voi olen. Se on parasta, sanoisinko melkein yhtä hyvää kuin se yksi homma, te tiedätte :) No, vakavasti puhuen, juu, se on aivan täydellistä. Kylmät väreet, sellainen tunne, että nyt mä voin tehdä ihan mitä vaan(eli juosta loputtomasti tässä upeassa tunteessa). Yleensä siihen liittyy myös joku biisi, joka mp3:ta soi. Joku juoksuun sopiva ja siihen fiilikseen sopiva, mutta kyse ei ole kuitenkaan musiikista sanoisin vaan niistä kuuluisista endorfiineista.

11. Heitä joku protip aloittelevalle juoksijalle!?
- kroppa on sun mittari, ei sykemittari
- lue sellaista juoksukirjallisuutta, joka on juoksun ammattilaisten laatimaa
-jos et luota itseesi, hankkiudu juoksukouluun, mutta ei se ole lainkaan pakollista
- hanki hyvät, omaa jalankokoasi numeroa suuremmat juoksulenkkarit (oikean koon valitettavasti tietää vain testaamalla aidossa tilanteessa, lenkeillä)
- tutki juoksukolleegoiden juoksutyylejä, älä ota oppia huonoista vaan hyvistä
- nauti ja anna ajatusten soljua, lenkit on parasta stressinpurkua

Hirveesti voisi runoilla tähän muutakin, mutta nämä purkautui heti :)
Juoksuhaasteen saa eteenpäin Hiluvitku. ;-)
 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tunikasta enää vähäsen

Vaatepossen aika. Tämä tunika tarttui silmiini erään vaateputiikin ikkunassa eilen kun olin tulossa poikasen kevätulkovaateostoksilta. Ekan kerran muuten otin kuvan takista, lähetin miehelle ja hän hyväksytti sen pojalla, myös housujen sävyn hyväksytin lapsella. No, sehän niissä kulkee. Kivalta näyttää poika nyt, keväiseltä ja keveältä talviturnujen jälkeen. Tänään tämä tunikainen päällä, keveä myös, taskut ja kaikki, herätti kiitosta töissä. Hyvä mielihän siitä tulee. Mutta mustalla huivilla, tietenkin. Myyjä yritti fuksianpunaisella huivilla mua houkutella, jotain rajaa! ;-) Tunika on siis vihreä ja värillisempi kuin kuvassa. Tunikasta on enää vähäsen täyskevääseen.... ....      

Rakkoja ja lonkkakipuja

No huhhuijakkaa, tulipas taas tehtyä. Tällä kertaa puolikkaan aika 2:15, hmmm. Paremmin kuin eka, mutta 2 min. huonommin kuin toka. Pistetään alkuhimmailun (lue ryysiksen) ja jo 2 km kohdalla tulleen lonkkakivun sekä 10 km kohdalla tulleen varpaiden tunnottomuuden piikkiin. :) Niihin nähden olen tosi tyytyväinen aikaan. Mua on pitkin kevättä vähän haitannut ties mistä tullut oikean lonkan mikä lie kiinnikkeiden särky. Tietysti eilen alkoi vihlomaan, päätin olla huomioimatta vaikka nyt kärsitään. Katsotaan jos ei mene levolla, sitten lekuriin. On täysin uusi vaiva, kuulostaa rasitusvammalta? Ja jalat, nyt lentää kuin leppäkeihäs mun vanhat Niket ja ostan uudet tossut. Varpaat muussia ja mojovat rakkulat kummassakin jalassa. 'Hiukan' tuntui 10 kilsasta eteenpäin ja koska päätin että en huomaa sitäkään, lopulta varpaita ei tuntenut enää lainkaan. Illalla ja tänään sitten sitäkin paremmin tuntee. No entäs matka muutoin, ekat 10 km tuntui kivalta (jos ei huomioinut lonkkaa), noi...

Motivaation hakua

Kevät ja lähenevät juoksutapahtumat antavat intoa ja motivaatiota, snadi flunssa ja talven jälkeinen 'huonokuntoisuus' tappavat sitä osittain ....autss. Lenkkien alut on tappoa, mutta sitkeydellä ja sisulla ja sillä, että tietää 2-3 kilsan jälkeen helpottavan jaksaa pakertaa. Mutta voih, montako juoksukertaa vielä edessä, että on edes viime syksyn kunnossa?  Pah! Tällä vkolla juossut vasta kaksi kertaa, kolmas vielä. (Lenkit 12km, 8km ja se kolmas vielä n. kymmenen km). Mua järjettömästi innostaa ihmiset, jotka ovat innostuneet juoksusta vasta 'myöhemmällä' iällä ja ovat hyviä siinä silti tai juuri siksi! Eivät ole siis rikkoneet kroppaansa liialla 'varhaisurheilulla'? Ovat tehneet nuorena muutakin kuin urheilleet?  Kiinnostavaa. (enää en ajattele, että ultra-juoksijat ovat kahjoja, ehei...ne vaan nauttii juosta) Kyllähän mua innostaa ex-urheilijatkin, jotka vielä juoksentelevat, mutta koen että ne elää eri kokemusmaailmassa... Mua myös kiinnostaa oma...