Siirry pääsisältöön

no excuses... ...

jep, en tarttenut sitten tekosyitä. En päässyt Rantamaratonin puolikkaalle flunssan takia.
Mutta enpä nyt hirveästi sure, onhan noihin osallistuttu, kisoihin ja lisää tulee.... :) Oikein huonoa tuuriakaan en jaksa syyttää, koska oli kuitenkin vasta kolmas tapahtuma johon en päässyt.

Onnea vaan kaikille juoksijoille, kun te eilen juoksitte mä menin perheen kanssa pizzalle. Hah!!!

No työmatka aamuna keskiviikkona oli kurkku yhtäkkiä santapaperia ja ääni melkein pois. Reissuun oli pakko lähteä ja kahden päivän kiva, mutta törkeen raskas reissu ei ainakaan parantanut kurkkua vaan se tauti meni keuhkoihin asti. Ensin työt sitten terveys ja huvit.

Tänään metsässä haistelemassa  syysilmaa, kävellen.

Nyt odottelen, että ensi sunnuntaina pääsen kuitenkin 10,5 km juoksuille Pirkkolaan. Pääsenhän?

Kommentit

  1. Harmi kun et päässyt rantamaratoniin juoksemaan, mutta niin se vaan on että jos flunssa tulee, niin ei sille mitään mahda. Ja flunssaisena juokseminen on aika toivotonta, jopa mahdotonta. Eikä ainakaan viisasta.

    Ja eikös se terveys nyt olisi ennen työntekoa, vai miten se meni? ;)

    Ja paranemisia! Kun rauhassa nyt otat tän viikon niin juoksuille pääset. Sanon ma.

    VastaaPoista
  2. Mun blogissa olisi sulle haaste ;)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

vielä on kesää jäljellä...

syyskuisessa Hangossa ja Tammisaaressa eilen. Enjoy, I did.  

onnea (ja lievää ärtymystä)

OIH, me ja mä selvittiin muutosta - miten se voikin olla aina niin järkyttävää.  Oli muuten vika muutto, tänne jään. Jonkun pitää todellakin jatkaa tätä mainiota mummo (ja pappa) linjaa, joka tässä taloyhtiössä on. Kun taannoin paksahdin taloyhtiön kokoukseen, olin osallistujista about nuorin. Wau! Selvisimme myös puolen vuoden jättiremontista (tai noh, velkaa on ja on) ja asunnosta tuli juuri niin kuin pitikin. Asumista takana 1,5 kuukautta. RAKKAUS <3 (en juurikaan enää edes muista sitä omakotitaloviritystä, joka oli) Mä olen niin mukavan ärsyttävä kaikkien mielestä (myös perheen mielestä) kun todellakin vain huokailen onneani saada asua täällä. Tilavassa asunnossa kerrostalossa, meren äärellä, hyvien ja aina vaan paranevien yhteyksien päässä. Täällä on luonto, täällä on meri, täällä on palvelut, täällä on mun koti. Kunhan nyt toetaan ja jatkofiksaillaan asuntoa muutama vuosi, niin katsotaan tarvitseeko hankkia vene...