Siirry pääsisältöön

less is more - tai sit se on vaan vähän?

Paljonkos omistan JUOKSUvaatetta? ja osallahan niistä tehdään tietty muutakin kuten joogausta ja salitusta. Kahvakuulailua, no sitä voi tehdä vaikka pikkareissa ja topissa kotona, kuten perus-vatsalihakset, punnerrukset ja jalkakyykytkin. En mä osaa laskea kotona tehtyjä perusjuttuja oikein liikunnaksi (saati urheiluvaateliikunnaksi). Ne kuuluu tehdä ajoittain. Pitäis muistaa päivittäin, mutta hyvä jos pari kertaa/vko muistan.

Parista blogista katsastin kuinka paljon vaatetta porukalla on - paljon! Todella paljon! ;-)
Joko mä oon pihi tai sit vaan sitä tyyppiä, joka ostaa vaan tarpeeseen ja silloinkin himmaillen.
Melkein jo haikeudella ajattelen niitä alkuaikoja kun menin juoksemaan trikooverkkareissa ja trikoopaidassa, hullu! Mutta ihanasti esim. oma mies tekee edelleen juuri niin, ja hän on käynyt lenkeillä ennenkuin minä edes ymmärsin niille haluta! Meidän ero on kuitenkin se, että mä juoksen yli 10 km lenkkejä ja hän ei. Kun matkaa tulee yli 10 km, vaatteiden ja tossujen merkitys kasvaa, puolikkaalla niiden merkitys on jo mieletön. Se mikä niiden merkitys on maratonilla, jää mulla ainakin toistaiseksi vielä jonnee hamaan tulevaisuuteen nähtäväksi.

Tulokseen:

lenkkarit - mulla on kolmet lenkkarit, yhdet olen jo heittänyt loppuunjuostuna pois. (eli neljät on tullut hankittua reilussa neljässä vuodessa). Yhdet on maantie- ja kisajuoksuun, yhdet maastoon ja yhdet vaan on. Ja niitten loppuunkuluneiden tilalle tarttis tosiaan ostaa vielä yhdet. Olen tullut siihen tulokseen, että lenkkareita ei nyt vaan voi olla liikaa, hyviä sellaisia.

trikoot ja shortsit - omistan kahdet pitkät, kahdet caprimittaiset ja yhdet shortsimittaiset trikoot. Lisäksi on mun suosikit eli lyhyet urheilushortsit, sellaiset 70-lukutyyppiset. Ne on parhaat kesäjuoksuissa. Lisäksi on jotain vanhoja trikoopöksyjä, joita ei lasketa.

paidat, t-paidat ja topit- kaksi teknistä pitkähihaista ja neljä teknistä t-paitaa, yksi toppi. Lisäksi lukematon määrä erilaisia trikoopaitoja, joita ei myöskään lasketa. Vaikka joskus viileillä heitänkin sellaisen esim teknisen t-paidan päälle.

juoksutakki - yksi kpl

kerrasto - yksi kpl

urheiluliivejä ja -pikkareita - liivejä 4-5 kpl, urheilualkkareita kymmenisen kappaletta. Urheiluliiveissä on sama juttu kuin lenkkareissa, hyviä pitää olla useampia.

juoksupipo, hanskat ja huivi - kutakin yhdet kappaleet

juoksusukkia - ainakin tusina (ainakin)

eli jos mitään trikoovedintä ja urheilualkkareita sekä sukkia ei lasketa niin noin 25 juoksuvaatetta (incl. lenkkarit).

Kyllä noilla pärjää ihan hyvin, talveksi tarvitsen vain paksummat juoksuhanskat ja ehkä vaihtokerraston ja yhden paksumman pitkähihaisen. Juostessa tulee kuuma, talvellakin.

No näin, vähäsen vaatetta, mutta ihan mielenkiintoista oli käydä vaatehuoneen urheiluvaatehylly läpi ajatuksella. En ottanut kuvia. Ne on niitä samoja värikkäitä ja mustia kuin teillä kaikilla muillakin ;-)

Oih, sitten juoksuun. Tuleva puolikas, jonka otan tänä syksynä siis vain yhden lenkin kannalta on viikon kulttua ja siitä viikon kulttua menen mun vanhaan tuttuun eli pääkaupunkijuoksun vartille. Se on jo mulle rakas, koska oli mun ekoja 'kisa'tapahtumia 3 vuotta sitten. Sen jälkeen olen aina siellä ollut. Puolimaraton tulee olemaan sitten jo neljäs puolikkaani, kylläpä aika vierii....ja kokemus.

Systeri tulee omalle ensimmäiselle puolikkaalleen, aika tavoitteensa hän on laittanut mun mielestä liian löysälle, mutta ymmärrän, eka kerta on eka kerta :) Isosisko (minä) taas yrittää mennä samaa vauhtia kuin viime vuonna samassa tapahtumassa ja siis kovempaa kuin keväällä. Mutta en usko, et mun kunto antaa tämän asian tapahtua....hmpphhh.....Reitti on kuitenkin kiva, katsotaan kestääkö tossut ja kunto, hermot kestää, sehän jo tiedetään.

Mulla on edessä aika rasittava työviikko ja työmatkaviikko, päälle sit puolikas. Jaahas, jaahas. Eli tekosyyt on jo valmiina.... ;-)

Kommentit

  1. Osallistuit haasteeseen, kiva! :D Ainahan sitä on jotain mitä tarvii lisää, mä mietin tällä hetkellä kompressiosukkia tai -säärystimiä. Saiskohan niillä lisää vauhtia ja kestävyyttä? :D

    Onnea puolikkaalle! Mullakin on ens viikonloppuna juoksutapahtuma. Kyllä me selvitään, vai mitä! :)

    VastaaPoista
  2. Osallistuin :) Mulla on muuten kokemusta kompressiosukista ja mä en oikeen tykkää. Paitsi, jos on pohkeet jotenkin rasittuneet, silloin. Olen kyllä käyttänyt niitä yksissä kisoissakin lyhyiden pöksyjen kanssa kun on niin makeen näköset :)))) Kiitos kiitos ja samoin onnea matkaan sinullekin! Hihkutaan ja fiilistellään sit ja vertaillaan tuntemuksia.
    Tulin juuri viikon toiselta 12 km:n lenkiltä. Kyllä kulki hyvin, ehkä eilisiltainen punaviinin nauttiminen erään tulevan puolmaratoonarin kanssa auttoi asiaa... ....
    Tuolla on nyt mitä parhaimmat säät juosta: hieman tuulista noin +15' ,tuoksuu ja näyttää alkusyksyltä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oivalluksia

Mukava marraskuu tänä vuonna! Minä - täydellisen kevät-kesä-syksy-ihminen nautin kun talvi ei ole vielä tullut. On leutoa, on aurinkoista (no välillä sataa - daa- mitä sitten). Parasta on ollut leutous, ilman hieno henkevyys :) Aamu-usvat, leudot tuulet, aurinko ja sadepisarat. (Tekiköhän Pariisi mulle jotain?) Toiset ei kestä pimeyttä, mua se ei harmita. Mua harmittaa kun tulee pakkasta, mutta kestän sen, niinkuin aina ennenkin. (enkä tottamooses usko, että tästä talvesta tulee kohdallani poikkeusta, kestän talvea vain ja ainostaan hetken, viikon-kaksi-kolme). Tosin nyt taas tänä jouluna otetaan pieniä apuja kestämiseen, viiden viikon kulttua reissu Afrikan kylkeen. Jeiiii! Jihuuu! Jippiiii! Enpäs olekaan koskaan aiemmin ollut niin etelässä.... Eilen aamupäivällä 12 kilsan lenkillä tajusin sen, siis vasta nyt - miten se juoksun flow saavutetaan. Ja nyt puhutaan minusta ja mun kropasta - teistä muista en osaa sanoa ;-) (kertokaa miten te sen saavutatte, koska kyllähän se on ihan

Ihana talvi

Parasta elämässä on se - että niin sää kuin mielikin muuttuvat. Viimeiset seitsemän päivää talvi on antanut parastaan ja tämähän on aivan älyttömän ihanaa. Kerrankin tein fiksun aikataulutuksen nuorimman koululaisen lomaviikolle (me "talvilomailimme" jo lokakuussa siellä Madeiralla, alvariinsa ei pysty reissamaan - tai me ei pystytä) ja olen päässyt tästä säästä nauttimaan. Erittäin rennolla viikko-ohjelmalla on sormensa pelissä: etätöitä - niin mulla kuin miehelläkin ja pari lomapäivää ja mulla vain yksi officepäivä (jihuu). Olin kyllä niin tämän tarpeessa. Melkein jo pursuan taas energiaa ja työideoitakin. Voisin kuvitella jaksavani jopa pääsiäiseen asti loistavasti! Seitsemänä päivänä peräkkäin on paistanut aurinko, hukun tähän ihanaan D-vitamiinin määrään. Tuo pakkanen on ihan jees, aamulla yli kaksikymmentä ja iltapäivästä nippanappa kymmenen. Seitsemän päivää, joista kuusi liikuntapäivää. Tämä on se elämä, jota minä haluan elää. 4 x 1,5h käppäilylenkkiä (aina kamera m

missikissa

Kissajuttuja. Meidän missikissa oli tänään 12 viikon tarkastuksessa ja rokotuksessa neuvolassa. Todella joo -  nykyään eläinlääkärissä käydään melkein yhtä tiuhaan kuin lasten kanssa aikanaan neuvolassa. Ajat muuttuvat ja eläimistä pidetään entistä parempaa huolta. Missi painaa nyt 1,24 kg kun löytyessään paino oli alle 500g. Sopusuhtainen, kaunis tyttö, kuin missi totesi eläinlääkäri. Niin kaunis, huokailivat kaikki muutkin eläinlääkäriaseman työntekijät. Mutta kuten aina, niin nytkin, täydellisyyttä ei ole. Meidän kauneuskuningattarellamme on synnynnäinen tai varhaisen pentuajan vika. Toisen takakoiven yksi varvas ei toimi, se on suora. Voi reppanaa. No on tämä ehkä huomattu, muttei kiinnitetty huomiota. Lääkärin mukaan kyse on vain harmittomasta kauneusvirheestä eikä varsinaista haittaa tästä suorasta varpaasta ole. Mutta voi pientä! Samalla kehittelimme löytötarinalle, jonka alkuvaiheita emme voi tietää, mahdollisia uusia dramaattisia versioita. Emot eivät kuulemma hylkää