Siirry pääsisältöön

less is more - tai sit se on vaan vähän?

Paljonkos omistan JUOKSUvaatetta? ja osallahan niistä tehdään tietty muutakin kuten joogausta ja salitusta. Kahvakuulailua, no sitä voi tehdä vaikka pikkareissa ja topissa kotona, kuten perus-vatsalihakset, punnerrukset ja jalkakyykytkin. En mä osaa laskea kotona tehtyjä perusjuttuja oikein liikunnaksi (saati urheiluvaateliikunnaksi). Ne kuuluu tehdä ajoittain. Pitäis muistaa päivittäin, mutta hyvä jos pari kertaa/vko muistan.

Parista blogista katsastin kuinka paljon vaatetta porukalla on - paljon! Todella paljon! ;-)
Joko mä oon pihi tai sit vaan sitä tyyppiä, joka ostaa vaan tarpeeseen ja silloinkin himmaillen.
Melkein jo haikeudella ajattelen niitä alkuaikoja kun menin juoksemaan trikooverkkareissa ja trikoopaidassa, hullu! Mutta ihanasti esim. oma mies tekee edelleen juuri niin, ja hän on käynyt lenkeillä ennenkuin minä edes ymmärsin niille haluta! Meidän ero on kuitenkin se, että mä juoksen yli 10 km lenkkejä ja hän ei. Kun matkaa tulee yli 10 km, vaatteiden ja tossujen merkitys kasvaa, puolikkaalla niiden merkitys on jo mieletön. Se mikä niiden merkitys on maratonilla, jää mulla ainakin toistaiseksi vielä jonnee hamaan tulevaisuuteen nähtäväksi.

Tulokseen:

lenkkarit - mulla on kolmet lenkkarit, yhdet olen jo heittänyt loppuunjuostuna pois. (eli neljät on tullut hankittua reilussa neljässä vuodessa). Yhdet on maantie- ja kisajuoksuun, yhdet maastoon ja yhdet vaan on. Ja niitten loppuunkuluneiden tilalle tarttis tosiaan ostaa vielä yhdet. Olen tullut siihen tulokseen, että lenkkareita ei nyt vaan voi olla liikaa, hyviä sellaisia.

trikoot ja shortsit - omistan kahdet pitkät, kahdet caprimittaiset ja yhdet shortsimittaiset trikoot. Lisäksi on mun suosikit eli lyhyet urheilushortsit, sellaiset 70-lukutyyppiset. Ne on parhaat kesäjuoksuissa. Lisäksi on jotain vanhoja trikoopöksyjä, joita ei lasketa.

paidat, t-paidat ja topit- kaksi teknistä pitkähihaista ja neljä teknistä t-paitaa, yksi toppi. Lisäksi lukematon määrä erilaisia trikoopaitoja, joita ei myöskään lasketa. Vaikka joskus viileillä heitänkin sellaisen esim teknisen t-paidan päälle.

juoksutakki - yksi kpl

kerrasto - yksi kpl

urheiluliivejä ja -pikkareita - liivejä 4-5 kpl, urheilualkkareita kymmenisen kappaletta. Urheiluliiveissä on sama juttu kuin lenkkareissa, hyviä pitää olla useampia.

juoksupipo, hanskat ja huivi - kutakin yhdet kappaleet

juoksusukkia - ainakin tusina (ainakin)

eli jos mitään trikoovedintä ja urheilualkkareita sekä sukkia ei lasketa niin noin 25 juoksuvaatetta (incl. lenkkarit).

Kyllä noilla pärjää ihan hyvin, talveksi tarvitsen vain paksummat juoksuhanskat ja ehkä vaihtokerraston ja yhden paksumman pitkähihaisen. Juostessa tulee kuuma, talvellakin.

No näin, vähäsen vaatetta, mutta ihan mielenkiintoista oli käydä vaatehuoneen urheiluvaatehylly läpi ajatuksella. En ottanut kuvia. Ne on niitä samoja värikkäitä ja mustia kuin teillä kaikilla muillakin ;-)

Oih, sitten juoksuun. Tuleva puolikas, jonka otan tänä syksynä siis vain yhden lenkin kannalta on viikon kulttua ja siitä viikon kulttua menen mun vanhaan tuttuun eli pääkaupunkijuoksun vartille. Se on jo mulle rakas, koska oli mun ekoja 'kisa'tapahtumia 3 vuotta sitten. Sen jälkeen olen aina siellä ollut. Puolimaraton tulee olemaan sitten jo neljäs puolikkaani, kylläpä aika vierii....ja kokemus.

Systeri tulee omalle ensimmäiselle puolikkaalleen, aika tavoitteensa hän on laittanut mun mielestä liian löysälle, mutta ymmärrän, eka kerta on eka kerta :) Isosisko (minä) taas yrittää mennä samaa vauhtia kuin viime vuonna samassa tapahtumassa ja siis kovempaa kuin keväällä. Mutta en usko, et mun kunto antaa tämän asian tapahtua....hmpphhh.....Reitti on kuitenkin kiva, katsotaan kestääkö tossut ja kunto, hermot kestää, sehän jo tiedetään.

Mulla on edessä aika rasittava työviikko ja työmatkaviikko, päälle sit puolikas. Jaahas, jaahas. Eli tekosyyt on jo valmiina.... ;-)

Kommentit

  1. Osallistuit haasteeseen, kiva! :D Ainahan sitä on jotain mitä tarvii lisää, mä mietin tällä hetkellä kompressiosukkia tai -säärystimiä. Saiskohan niillä lisää vauhtia ja kestävyyttä? :D

    Onnea puolikkaalle! Mullakin on ens viikonloppuna juoksutapahtuma. Kyllä me selvitään, vai mitä! :)

    VastaaPoista
  2. Osallistuin :) Mulla on muuten kokemusta kompressiosukista ja mä en oikeen tykkää. Paitsi, jos on pohkeet jotenkin rasittuneet, silloin. Olen kyllä käyttänyt niitä yksissä kisoissakin lyhyiden pöksyjen kanssa kun on niin makeen näköset :)))) Kiitos kiitos ja samoin onnea matkaan sinullekin! Hihkutaan ja fiilistellään sit ja vertaillaan tuntemuksia.
    Tulin juuri viikon toiselta 12 km:n lenkiltä. Kyllä kulki hyvin, ehkä eilisiltainen punaviinin nauttiminen erään tulevan puolmaratoonarin kanssa auttoi asiaa... ....
    Tuolla on nyt mitä parhaimmat säät juosta: hieman tuulista noin +15' ,tuoksuu ja näyttää alkusyksyltä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voi kohta se on - maaliskuu

On voimaannuttavaa (tuo sana on korni, mutta totta) kun tulee kevät ja myös se, että pääsemme  muuttamaan. Pienten ja suurtenkin, mutta ehkä odotettavissa olleiden viiveiden takia, muutto on (vasta)  2,5 viikon päästä. Vai oliko sillä aikataulua? No siinä kohtaa tuli kun irtisanoimme tämän vuokra-asunnon ja varasimme muuttofirman. Tänään muttosiivosin tämän nykyisen asunnon kylppärin. Saatan vihata kaakeleiden hinkkaamista, siksi tein 'suuren' työn jo nyt, jotta muutettuamme, loppusiivous olisi täällä edes vähän helpompi. Maanantai-iltana näytin tätä vuokra-asuntoamme seuraaville melko varmoille vuokralaisille tähän asuntoon. Kaksi pientä aasialaissisarusta (olivat minua noin rintakehään ja jotka minut tietävät - tietävät etten ole julmetun pitkä kai itsekään :D), jotka olivat aivan totaalisen ihania maanantaifiiliksen kohottajia (harmi, että tulivat vasta illalla). He hurmioituivat asunnosta (riittävä...

neverending syksy - lopu jo!

On ollut kummallinen viikko ja todella kummallinen syksy. Ja kun tästä elossa selviää (välillä liioittelen) on taas kerran voittaja. Ja totta kai selviää. Edelleen on vahva olo kuitenkin. Silla tavalla vahva kun on aina elämässä ollut  (välillä ei ole ollut kyllä yhtään vahva olo, mutta sen on aina tiennyt että selviää). Onhan tässä kaikkea kivaakin tapahtunut, mutta perusvire on ollut huono tässä syksyssä. Tähän yksi nauru juttu: Sanoin kotona taannoin: 'Välillä musta tuntuu siltä, että kenelle annan turpaan seuraavaksi?' (PMS?) ja sitten naurettiin päälle (kai? väkinäisesti? ;-) ) On myös hyvällä tavalla kypsyneempi olo. Totta puhuen mä rakastan vanheta, ihan selkeesti tuun koko ajan viisaammaksi :). Mä en muuten sanoisi, että elämä heittelee, ihan itse me täällä heittelehditään. Milloin mitenkin, mutta siis me - ei elämä (no okei se on sanonta). Kyllähän asioita tulee joskus ansaitsematta ja ns. puun takaakin, mutta ...

mökkinollaus

Heti kun olin saanut vanhimman lapseni Los Angelesin lentsikkaan (3 viikon kielimatka juuri peruskoulunsa päättäneelle tytölle, jolla on 9 enkussa :), pakkasimme kamat ja lähdimme kolmin aika extempore mökkilomalle kauimpaiseen saaristoon mihin about autolla pääsee (neljä lossia). Juhannus äärimmäisessä huitsukassa eli Houtskärissä, rakkaita lempinimiä myös huitsunkuusi, huitsinnevada, huitsinsääri, huitsinääri.   Menomatka meni yllättävänkin sujuvasti, ilman suurempia odotuksia lossirannoissa. Ruuhkaa ei ollut lainkaan. Perillä odotti aika vaatimaton mökkinen, johon kävimme kotiutumaan saman tien. Pikkupoika oli aluksi kauhuissaan olosuhteista - no kaupunkilaislapsi ja hyviin 'mökki'olosuhteisiin elämässään tottunut :). Kauaa ei kestänyt kun jalkapallo sai jo kyytiä isolla nurmella. Merenrantasauna lämpiämään sutjakasti ja grilli kuumaksi (kosteilla hiilillä ja sytykkeillä - aika tehtävä, muttei mahdoton: ruohonleikkurin bensaa tilk...