Siirry pääsisältöön

flunssajoogaa

Sen lisäksi, että olemme saaneet perheenlisäystä (awwws), on ollut myös viime päivinä flunssaa liikkeellä. Syksyn eka mulla. Pikkuflunssasta huolimatta menin eilen sunnuntai-illan yin yang-joogaan (tuntinelkytminsaa), jollainen on kokeilumielessä pari sunnuntaita täällä meidän naapurustossa. Puolikipeänäkin uskalsin mennä kun tiesin, että kyseessä on äärirauhallinen ja helppo suorite. Mutta olipas se kiva. Kylmän puutalon yläkerrassa (paikallinen kahvilaravintola), jalassa paksut villasukat, kropan ja joogamaton välissä lämmin fleece ja aina välillä hörpittiin tuoksuvaa kuumaa teetä lämmikkeeksi. Meitä oli kuusi, joten ryhmä oli sopivan kokoinen ja ohjaajakin oli ihan hyvä. Paljon, paljon venytyksiä rauhakseen. Mun kroppa rakastaa venytyksiä eli teen niitä muutoinkin, mutta tuo oli aika luksusta kehonhuoltoa. Kivaa vaihtelua astangaan, ajoittaiseen flow-joogaan ja aerialjoogaan. Odotan kyllä ensi sunnuntaita, katsotaan jos tähän(kin) innostuu. Vähintään jos ryhmä muodostuu, osallistun  ajoittain. Niin oli mukava päätös viikonlopulle kyllä.

Maanantai meni ilman maanantaibluesia ja hoksasin vielä ottaa huomiselle extempore-etäpäivän, jotta saan yhden projektin tehtyä (ja kerkeän käydä vaihdattamassa talvinakit autoon). Samaan mielentilaan varasin pari muutakin etäpäivää marraskuulle, ehkä tästä pimeydestä siis tajuissaan selvitään. Tiedossa on poikien synttäreitä, nyt niitä pidetään monta kertaa, koska kämppää ei voi buukata kerralla tai kahdella täyteen vieraita tuon pikkukissan takia, vielä.

Tänään bongasin aivan huikean ihanan kissan bunkan, huopaisen ja kauniin. Ihan sisustuselementin näköisen. Sen menen ostamaan kun olen päättänyt minkä värisen haluan (mustanharmaa, keltainen, turkoosi tai pinkki. Hinta 30 euroa). Sitten kun Vilja-tyttö luopuu nukensängystään hän saa huippuhauskan ja ihanan huopaisen design-pesän. She's such a lucky small kitten :D

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voi kohta se on - maaliskuu

On voimaannuttavaa (tuo sana on korni, mutta totta) kun tulee kevät ja myös se, että pääsemme  muuttamaan. Pienten ja suurtenkin, mutta ehkä odotettavissa olleiden viiveiden takia, muutto on (vasta)  2,5 viikon päästä. Vai oliko sillä aikataulua? No siinä kohtaa tuli kun irtisanoimme tämän vuokra-asunnon ja varasimme muuttofirman. Tänään muttosiivosin tämän nykyisen asunnon kylppärin. Saatan vihata kaakeleiden hinkkaamista, siksi tein 'suuren' työn jo nyt, jotta muutettuamme, loppusiivous olisi täällä edes vähän helpompi. Maanantai-iltana näytin tätä vuokra-asuntoamme seuraaville melko varmoille vuokralaisille tähän asuntoon. Kaksi pientä aasialaissisarusta (olivat minua noin rintakehään ja jotka minut tietävät - tietävät etten ole julmetun pitkä kai itsekään :D), jotka olivat aivan totaalisen ihania maanantaifiiliksen kohottajia (harmi, että tulivat vasta illalla). He hurmioituivat asunnosta (riittävä...

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

Blogisuoni ei kuki

tai sitten ei ole sopivia hetkiä kirjoittaa. Tarvitsee siis ostaa täppäri! Juoksutreenit ovat jatkuneet normisti, eilen jopa intoilin ravaamaan metsässä lumisessa sohjossa. Ei paha ja tosi hyvää treeniä juoksukoiville. Kohta pääsee kevään ekaan koitokseen, enää puolitoista viikkoa! Naureskellen lempeän huvittuneesti (itseäni kohtaan) selailin ekan kesän juoksumuistiinpanojani kohta kolmen vuoden takaa. Olen aloittanut tosi kevyesti ja sitten juossut yhtäkkiä innokaasti 6-7km lenkkejä jokatoinen päivä. Sitten olikin nilkka kipeänä n.2 viikkoa. Niinpä! Eikä varmasti juoksuasento ollut aluksi paras mahdollinen, mutta sen oppii vain juoksemalla. Eikä varmasti ole vieläkään asento perfect. Tykkäänkin lajeista joissa kehittyy loputtomasti (kuntoilumielessä), kunhan vaan tekee ja harrastaa. Ja varioida voi loputtomasti. Juosta maantiellä, purtsilla, metsässä, lomamatkalla, kaupungissa, maalla, tapahtumissa. Ensi kesänä juoksen Gotlannissa (lomamatkalla), ihan varma...