Siirry pääsisältöön

mennään tämä syksy näin...

Maanantaiangstia ei tullut tänään, olen kotona kipeän lapsen kanssa ja kaikki palaverit peruttu :D

Pienehkö angsti meinasi tulla kun välittäjämme juuri soitti ja punkaa privanäyttöä iltapäiväksi. Onneksi eilen (ja lauantaina) siivottiin perusteellisesti koska oli yleisnäyttö (kohta saanemme urhoollisuusmitalin kestävyydestä - meinaan näyttökestävyydestä). Anyway, lapsi on enää vain lämmössä eli kestämme tämän ylimääräisen näytön kyllä. Näissä asioissa ei taida kuitenkaan marttyyrisyys auttaa eikä sen puoleen kikkailutkaan (naapurustossa on kaksikin asuntoa myynnissä on and off, kikkailevat ottamalla pois ja taas laittamalla takasin myyntiin. Ei näytä tuottavan tulosta). Asunto menee kaupaksi kun menee, sanoi jo vanhakin kansa.

Ensi viikon lopulle buukattuna syysloma landelle, neljä päivää lähimaaseudulla. Siellä tietää saavansa irtioton ja oikeasti ehtii ja viitsii vain olla. Tekee kävelyjä (ja jos oikein riehaantuu yhden juoksulenkinkin). Kuuntelee musaa kynttilänvalossa, takassa roihuaa tuli, varmaan lasissa on punaviiniä. Joka tapauksessa saunon neljänä päivänä putkeen. Ja kokkailen. Ehkä kuitenkin yhtenä päivänä mennään Lahteen?

Lokakuun lopun yllärinä extra joogaa (yin&yang), ilmailun ja astangan rinnalle. Mieletön tuuri  kun täällä omalla 'kylällä' on kahtena sunnuntaina extrapitkät joogasessiot (=1h 40min, normi on 1h 30min :D). Tartuin tarjoukseen heti. Jos tuntuu hyvältä ts. on hyvä maikka ja aika sopiva, sunnuntaijoogat voisi ottaa repertuaariin. Mun kroppa ei tule toimeen ilman venytyksiä ja hikistä joogaa - iän karttuminen tekee sen että nälän on pakko kasvaa syödessä. Edelleenkään en aio kangistua sohvalle valittamaan (paitsi jos olen väsynyt duunista, silloin oikaisen sinne ja nopeasti!)
Kuntosalit sain vihdoin aloitettua myös. Eiköhän tämä tuleva talvikausi siis selvitä hengissä ihan hyvinkin.

Yhtään en odota jouluja ja mitään lumentuloja. Mennään tämä syksy nyt eka näin :D

ps. En ole käynyt sienessä enkä marjassa, metsissä kyllä

ps2. Laitoin pitkäkestoisen etätyöhakemuksen sisään, jolloin voisin pitää etäpäiviä tarvittaessa nopeatempoisestikin. Ilmeisesti saan vihreää valoa sille. Joustavuus kyllä helpottaisi arkea hyvään suuntaan.

ps3. Tein eilen virkistävällä tavalla uunilohta: Leikkasin lohen reiluiksi annospaloiksi. Sivelin chili-inkiväärisoossilla (saa kaupoista) sitten uniin 30 min. Kun valmista ripottelin päälle kesäsipulia, murskattuja suolapähkinöitä ja tuoretta pinaattia. Tarjoilin valkosipulisten bataattilohkojen kanssa. Damn, miten hyvää ja jotenkin kepeää.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pariisisilmät

Nyt sulle tulee elegantit Pariisi-silmät, sanoi mieslääkäri mulle kun silmätulehdusreseptiä kirjoitti. Hän ymmärsi täydellisesti ahdistukseni, matka kolkuttaa ylihuomenna ovella ja mä sain karmean tulehduksen toiseen silmääni eilen. Miksi, miksi aina mulle tulee silmätulehdus? No, kolmas kerta koko elämän aikana ei ehkä ole aina. Mutta en tottamooses tahdo silmäni loistavan chanelin punaisena, vain huuleni. Elegantisti. Nyt on lyhyt tukka, punaisia punia ja muutama uusi matkavaatekappale hankittuna. Ja kohta on tämä pirun tulehduskin hoidossa, kun sain heti kunnon troppia tähän säälittävään silmääni. On enää kauhea ongelma, minkä takin otan reissuun, Pariisiin luvattu +16 - +21 astetta tälle viikolle. Jestas, sinnehän paistuu :)     au revoir!

unelmia

kuvat Vuoreksen asuntomessualueelta 2012 Miten asuntomessut liittyvät juoksemiseen? No ensituntumalta ei tietenkään mitenkään, mutta ne saadaan liittymään jos oikein yritetään. Tietenkin monen tunnin patikointi aurinkoisella messualueella vastaa ihan kelvollisesti kevyttä-keskiraskasta treeniä. Tosin mä vedin messut läpi juttuseurassa, läpsärit jalassa ja kamera kädessä. Lenkeillä ei oo mitään näistä. Ja messuilla pitää muistaa pysähtyä lettukahveille. Mitään sellaistakaan ei ole ollut treeneissä. Mutta silmät toimii ja havainnoi (aamulenkeillä joskus ei). Päässä liikkuu kaikenlaista, joskus myös asumiseen liittyviä haaveita, toteuttamiskelpoisia ideoita, jopa hienoja päätöksiä. Näillä messuilla näkyi hyvän näköisiä terasseja, ihania kasvihuonepergoloita, kivoja yksityiskohtia siellä täällä. Taas se iänikuinen omakotitaloasuja minussa virittäytyi. Bytheway, poikani on tehnyt jo oman tulkinnan epämääräisestä lupauksestani koskien lemmikkieläimiä: 'jos joskus asu

Tavoite

Ok. Eka blogikirjoitus ikinä. Olen selannut ja selannut juoksublogeja, lifestyle blogeja jne. Mitä juoksemiseen tulee, tähän asti löytämäni bloggarit ovat asiansa kanssa joko täysin vakavissaan ja oikeita urheilijoita. Tai sitten wannabee juoksijoita jonain päivänä/vuonna. That's fine. Minä olen ehkä jossain siinä välimaastossa, en urheilija enkä edes urheiluhullu. Tyyppi, joka rakastikin juoksemista, eikä edes sitä tiennyt, until......... :) Ja meitä on varmaan paljon ja en ehkä ole löytänyt teitä muita. Tähän huomautus, että joo harrastan muutakin aktiiviliikuntaa: astangaa aktiivisesti vuodesta 2003, hyvin harvakseltaan punttisalia, uimista, fillarointia jne. Mutta hyötyliikuntaa, sitä aina :). Jokatapauksessa, tuli tarve kirjoittaa jotain itsekin.... Tylsää taustaa: Aloitin juoksutaipaleeni 'oikeasti' kohta kolme vuotta sitten. (Mieheni innoittamana, mutta hänet hyvin nopeasti ohittaen juoksuinnossa,-kunnossa ja -määrässä :) ) Ensin juoksin 'piilossa'