Siirry pääsisältöön

neverending syksy - lopu jo!

On ollut kummallinen viikko ja todella kummallinen syksy. Ja kun tästä elossa selviää (välillä liioittelen) on taas kerran voittaja. Ja totta kai selviää. Edelleen on vahva olo kuitenkin. Silla tavalla vahva kun on aina elämässä ollut (välillä ei ole ollut kyllä yhtään vahva olo, mutta sen on aina tiennyt että selviää).Onhan tässä kaikkea kivaakin tapahtunut, mutta perusvire on ollut huono tässä syksyssä. Tähän yksi nauru juttu: Sanoin kotona taannoin: 'Välillä musta tuntuu siltä, että kenelle annan turpaan seuraavaksi?' (PMS?) ja sitten naurettiin päälle (kai? väkinäisesti? ;-) )

On myös hyvällä tavalla kypsyneempi olo. Totta puhuen mä rakastan vanheta, ihan selkeesti tuun koko ajan viisaammaksi :). Mä en muuten sanoisi, että elämä heittelee, ihan itse me täällä heittelehditään. Milloin mitenkin, mutta siis me - ei elämä (no okei se on sanonta). Kyllähän asioita tulee joskus ansaitsematta ja ns. puun takaakin, mutta se miten niihin reagoi, sen täytyy olla se juttu. Kyllä. Mä yleensä reagoin monella tavalla, peräkkäin ja yhtä aikaakin.

Nyt minusta tuntuu todellakin tältä, päivän horoskooppini: (hei eihän ne oo totta, mutta osuviahan ne on!)
Et päästä nyt villiä puoltasi irti, vaan käyttäydyt moitteettomasti ja hillityn hallitusti joka tilanteessa. Se näkyy niin teoissasi kuin ulkonäössäsikin.

Ah, coolin näköinen lady, joka hoitaa homman kun homman tyylikkäästi. Tyylipuhtaasti.
Saattaa myös hymyillä vaarallisesti. No okei toi viimeinen lause ei oo mua (mutta saattaisin...).
Mä hymyilen aina kivasti, siksi mulle uskaltaa tuntemattomatkin jutella. Ja siksi päädyn töissä hoitamaan ongelmaisia asioita diplomatialla (tällä viikolla taas oltu tosihommissa senkin suhteen). Oon myös tosi rento, silloin kun olen miellyttävässä seurassa. Takakireä seura ei sovi mulle - tuun levottomaksi. Silloin pitää päästä pois (tykkääkö joku muuten takakireästä seurasta?)

Mutta sitä mietin, että jos ja kun (?) alkaa raksaprojekti keväällä, niin mikään - siis ei mikään asia siinä voi saada mua tolaltaan (ja miten se meni? Ne kuuluisat viimeiset sanat....until).

Ihme itseanalyysia taas, mutta kaikesta ja kaikista huolimatta, on ihan hirveän hyvä olla näissä nahoissani nyt. Ja ehkä kriisit ja vaikeat jutut poikii hyvääkin, niin on yleensä käynyt.

Vitsi, pitäisköhän repäistä ja urheilla viikonloppuna. Koko viikko meni säätäessä muuta. Ainakin katson linnanjuhlia (puvut) ja juon vähän skumppaa mieheni karvaisessa kainalossa (tähän sellainen hiukan vaarallinen seksikäs hymy). Hih.

Kommentit

  1. Mulla on ollut tosi alavireinen syksy edellisiin verrattuna mutta siitäkin olen selvinnyt kun ajattelin että vaan pakolliset hommat on tehtävä (lähinnä käydä töissä ja jonkinlainen kodinhoito ettei nyt ihan täydessä läävässä eletä ;), muuten saan vaan olla. Ja olen vaan ollutkin ja ottanut rauhassa, ja sille on kyllä ollut tilausta! Mutta ehdottomasti olen sitä mieltä, että kriisit ovat aina mahdollisuus, ja niistä voi aueta ihan uusia uria!

    VastaaPoista
  2. Olipas kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa.😊 Nämä alavireet vielä ylävireeksi muuttuvat, mutta juoksemista sitä en vaan saa nyt itsestäni irti. Se vaatii hyvää energiaa ja voimia. Lempeää joulun alusta sinne päin. Itseltä ei pidäkään vaatia enempää kuin ajoittain pystyy. Mä en ole muuten koskaan pystynyt täydellä teholla kuin muutamaan asiaan kerrallaan elämässä. Suorittaja on musta kaukana.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vähänks inspikses

Olin eilen inspiroituneessa tilassa, joka sai alkunsa noin 50 cm lehtipinon läpikäymisestä (tämä oli siis tarkoitus). Viikko meni puoliksi kotona kummallakin - miehellä ja minulla. Eilen oli taas mun vuoro hoitaa flunssaista lasta kotona. Joka tapauksessa lehtiä selaillessani (oli on ja off vuodelta 2014 asti naisten lehtiä - tosin lukee niitä miehetkin). Inspiroiduin hetkellisesti ihan valtavasti: puutarhasta, siitä meidän tulevasta, sitten joskus. Luonnonmukaisen tyylikkään monipuolista. Harkittua, olematta harkitun näköistä. Avainsanat: huoleton, luonnollinen, hyödyllinen, mietitty. (Voiko siellä maata biksat päällä ilman että kukaan liikaa häiriintyy?) harmaasta huopasohvasta, jollaisen meille haluan sitten sen konjakin ruskean sohvan pariksi, joka tulee takan viereen. Avainsanat: harmaa, huopa, kaunis, selkeä Olavi Uusivirrasta, no siitä olen ollut inspiroitunut jo iät ja ajat, mutta nyt on päästävä keikalle. Uu...

Välikirjoitus

Olen taas pohtinut, josko mun olisi aika lopettaa tämä bloggaus kokonaan. Elämä on täyteläinen muutenkin, niin täyteläinen etten kerkeä tänne kirjoittamaan tai jos on aikaa en juuri silloin halua kirjoittaa. Ehkä tämä blogi teki siis jo tehtävänsä (minulle). En kuitenkaan vielä poista koko blogia, koska voi olla että muutan mieltäni :) Sitten pikaiset kuulumiset: Töissä asiat hyvin. (Paremmin kuin koskaan tähän mennessä 15 vuoden aikana?) Mukava balanssin tunne.   Miehen ja perheen kanssa menee hyvin. Rakastan meidän isoa perhettä. Vanhin tulee täysi-ikäiseksi juuri kohta. Kyllä tässä on itsekin kasvanut lasten ohella :) Tontti odottaa rakentamista edelleen, en kuitenkaan jaksa tuskailla asiasta täällä. Vilja voi hyvin ja kasvaa. Lorupussit (kassit) viedään lomalla veks, jotta poikakissan elo olisi hänelle itselleen kivempaa. Mun kesälomaan on enää 7 työpäivää. En ole tänä(kään) vuonna loppuunkulunut, vaikka loma on aina kivaa ja tulee a...

tammikuun valo

tammikuussa tarvitaan valoa     tyylikkään makuisia juomia ja hyvän värisiä ruokia     sopivasti lunta ja runsaasti juoksuja