Siirry pääsisältöön

pimeydelle turpiin

Pinnalla nyt: Liikkumattomuus (ei ole ollut aikaa tai jaksua urheilla) saa mut sekaisin väsymyksestä (ja tämä pimeys).

Tapahtunutta tai heti kohta tapahtuvaa kivaa:
1) jaksoin heti maanantaina siivota kämpän ja tiistaina leivottiin, tein myös joulukorttitilauksen!
2) pikkujoulut (vol2), sain kiitosta meidän työyhteisön piristyksenä, tuon kuulemma positiivista meininkiä työntekoon ja olen aina ystävällinen ja kiva (totta kai, mutta miksi MÄ olen silti ihan poikki?)
3) saan myös (jumakauta sentään!) rahallisen kertabonuksen hyvästä duunista tänä vuonna. Niitä ei meillä jaella ihan alvariinsa. Tulee tarpeeseen (joululahjat!) Kyllä ahkera työntekijä rahalla elää - sekin
4) oli myös tolkuttoman hyvä työpaja tärkeästä aiheesta
5) sekä pari hyvää kurssipäivää kiinnostavasta ohjelmasta
6) perjantai
7) nuorimman lapsen joulujuhla huomenna

Ja sitten keskinkertaista:
1) Silvopleen safka sai mut voimaan huonosti, ehkä se oli vain kertaluontoinen juttu. En ole mielestäni kuitenkaan raskaana ;-)
2) olen sammutellut omalta osaltani tulipaloja töissä aika monta
3) olen ollut huolissani vanhimman lapsen terveydestä, migreenikohtaukset ovat hyvin rajuja (ja kyllä homma on hoidossa, mutta silti on huoli)
4) parin viikon tauon jälkeen taas viikonloppuna asuntonäyttö eli loputonta siivousta ja pettymystä kun ostajaa ei taaskaan ilmaannu
5) mä en jaksaisi enää yhtään työpäivää ennen lomaa, mutta tsempilllä mennään. Ja hymyllä (ja se on aito)

Hei, tohon tuli enempi hyviä kuin niitä tylsiä juttuja! Hymyllä pimeydelle turpiin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kammopäivät

viime perjantai ja tämän viikon maanantaina ovat olleet niitä. Päiviä, jolloin ei ehdi kuin juoksemaan palaverista toiseen, aivot aina orientoituneena kyseiseen aiheeseen, syömättä mitään. Jossain kohtaa tekee välttävät murukahvit, jotta saa jotain energiaa. Lopulta neljältä kun palaverien on pakko päättyä pääsee käsiksi päivän juokseviin töihin, joita on tietysti noin kolmeksi ja risat tunniksi ja samalla näykkii jotain nahistunutta Picnikin sämpylää, jonka on jossain kohtaa nopeasti hakenut. Ja kun lopulta pääsee kotiin, kaatuu nääntyneenä ja nälästä sairaana miehensä rintakehää vasten, joka tarjoilee ruokaa ja joskus vähän viiniäkin. Okei toi loppu tossa jeesaa vähän kammopäivien kulkua. Voisihan se jatkuakin yhtä pimeänä. Onneksi ei. Nyt tässä kohtaa on hyvä kaikkien nostaa sormi pystyyn ja sanoa, soo- soo, niin kiire ei saa olla ettei 'muka' ehdi syömään ja pitääkö niitä tapaamisia olla niin paljon ja jätä myöhemmäksi mitä et ehdi työaikana tehdä. Ei...

Rakkoja ja lonkkakipuja

No huhhuijakkaa, tulipas taas tehtyä. Tällä kertaa puolikkaan aika 2:15, hmmm. Paremmin kuin eka, mutta 2 min. huonommin kuin toka. Pistetään alkuhimmailun (lue ryysiksen) ja jo 2 km kohdalla tulleen lonkkakivun sekä 10 km kohdalla tulleen varpaiden tunnottomuuden piikkiin. :) Niihin nähden olen tosi tyytyväinen aikaan. Mua on pitkin kevättä vähän haitannut ties mistä tullut oikean lonkan mikä lie kiinnikkeiden särky. Tietysti eilen alkoi vihlomaan, päätin olla huomioimatta vaikka nyt kärsitään. Katsotaan jos ei mene levolla, sitten lekuriin. On täysin uusi vaiva, kuulostaa rasitusvammalta? Ja jalat, nyt lentää kuin leppäkeihäs mun vanhat Niket ja ostan uudet tossut. Varpaat muussia ja mojovat rakkulat kummassakin jalassa. 'Hiukan' tuntui 10 kilsasta eteenpäin ja koska päätin että en huomaa sitäkään, lopulta varpaita ei tuntenut enää lainkaan. Illalla ja tänään sitten sitäkin paremmin tuntee. No entäs matka muutoin, ekat 10 km tuntui kivalta (jos ei huomioinut lonkkaa), noi...

fyssarireissua ja buranaa

Joillekin tuli mieluinen jytky, mulle ei - tuli akuutti niska-hartiakipu. Oikeastaan koko oikeanpuoleinen osa selästä oli tulessa (lievä ilmaisu). Ja on pirun himputin kipeä vieläkin (7-vuotias lukee tässä vieressä mitä kirjoitan...). Toimistotyöperäiset vaivat alkavat ilmeisesti ilmaantua tässä vaiheessa ikää rytinällä vai mitä tämä on? Hartian seutu on varoitellut koko vuoden, pysynyt kurissa joogalla ja hieronnoilla, mutta viime viikon jooga laukaisi poltteen ja tuskan, jonka näemmä viimeistelin taloyhtiön talkoilla lauantaina lopullisesti. Niska-hartiat irtisanoutuivat yhteistyöstä ja matka fysioterapeutille (oli muuten elämäni eka (oma) fysioterapeuttikäynti)  ja muutaman päivän sairikselle kipulääkkeineen alkoi. Siis sairaslomalle sen takia, että tekee päätetyötä? Buranaa naamaan, jotta voi olla ja tämä sen takia, että tekee töitä? Iso kirosana. Monta isoa sellaista. En voi hyväksyä! En ole satuttanut itseäni vaa...