Siirry pääsisältöön

vielä ei ole syys, eihän

Löysin taannoin hyvän (mielen) blogin. Kirjoittajana toimittaja, joka osaa asettaa sanansa (siksikin) hyvin. Erityisen hyvä fiilis jutuissa, tarkkoja ja täsmällisiä oivalluksia, ajatuksia, totuuksiakin.  http://www.lily.fi/blogit/kaikki-mita-rakastin.
Skarpit ja positiiviset ihmiset aina innostavat. Se, että kaikki eivät ole mielensäpahoittajia ja muiden tuomitsijoita, vaan aidosti ovat ja antavat muiden olla, vaikka sitten onnellisia. Hyvistä huomioista ja eri fiiliksistä on kiva lukea kun ne kirjoitetaan aidosti, ilman yltiöhehkutusta. Arvostan ihmisiä, jotka osaavat katsoa ympärilleen ja näkevät.

Eilen, ei kai sentään tämän kesän viimeisenä päivänä, menin edestakaisin kuin tuulispää. Naapurin nuoripari näki kaikki mun noin kymmenisen ja risat edestakaisin menoani aitiopaikalta ja taatusti luulevat, jotta olen suorittaja. Hah, väärässä ovat ;-) Mulla oli vain meininkiä eikä sunnuntain levosta tietoakaan. Eikä tarvinnutkaan. Kävin menojen välissä myös juoksemassa. Tykkäsin auringosta, kuumuudestakin vielä (noin +23). Tämän lenkin varrelle osui heppoja, heinäpeltoja, pieniä polkuja, uutta asvalttia ja liikuttava näky läheisen vanhustentalon pihalla: pari, mies ja nainen. Vanha mies piti naisesta kiinni hellästi. Kumpikin tärisevän vanhoja, ehkä vanha pariskunta ehkä uusi. Ei sillä väliä. Kaunista rakkautta ja välittämistä. Mullekin tuli hyvä mieli.
Ja tuli mulle hyvä mieli siitäkin, että perheen pienin halusi juoksemaan mun kanssa (keihäskisan jälkeen, totesin tosin). Vähän sitten juoksenneltiin tuossa taloyhtiötä ympäri. Nopea se on jaloistaan jo. Saankohan siitä isompana lenkkikaveria?

Ruuskanen muuten, ärsyttää hän henkilönä joitain tai ei, on yksi niistä mukavista poikkeuksista urheilijoissa. Positiivinen. Me like. Se aitajuoksijanainen meni itkemään pötkölleen kun olikin vasta 9. (ja kun taas etukäteen mitskua oltiin säädetty), toinen naisurheilija se kiekonheittäjä taasen iloitsi taannoin näyttävästi pistesijastaan (hyvähyvä). Urheilu tuo suuria tunteita :)
Ruuskaselle kyllä voiton suo. Ps. puhu vaan erityisen leveästi sitä savoa.

Eikä mulla huono mieli voisi muutenkaan olla: kolme lenkkiä alle viikossa. Olenkos vähän päässyt taas jonkinasteiseen juoksumoodiin!!!
Ja vaikka loma loppuu heti kun lapset paranee. Juu tulivat ekaan syysflunssaan tänään. (Sanana toi syys ei kyllä inspiroi vielä. En ole vielä valmis syksyyn.)
Loppuviikosta taas lomapäivä koska pikkusiskon suuri päivä, häät. Juhlat!

En päästä syksyä vielä kokonaan valtaamaan elämää, loppukuusta vielä landeilemme = saunasta uimaan järveen. Kesä ei loppunut vielä, tiedoksi sinulle sää. Ja tiedoksi teille, jotka somistatte vaateputiikkeja, mä en aio pukeutua vielä villaan (sielun silmin näen jo satoja fb-päivityksiä: 'ostin ihqun neuleen ja hardly can't wait et saan pukeutua siihen, ihquuu'). Rauhoittukaa, on vasta LOPPUKESÄ. :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pariisisilmät

Nyt sulle tulee elegantit Pariisi-silmät, sanoi mieslääkäri mulle kun silmätulehdusreseptiä kirjoitti. Hän ymmärsi täydellisesti ahdistukseni, matka kolkuttaa ylihuomenna ovella ja mä sain karmean tulehduksen toiseen silmääni eilen. Miksi, miksi aina mulle tulee silmätulehdus? No, kolmas kerta koko elämän aikana ei ehkä ole aina. Mutta en tottamooses tahdo silmäni loistavan chanelin punaisena, vain huuleni. Elegantisti. Nyt on lyhyt tukka, punaisia punia ja muutama uusi matkavaatekappale hankittuna. Ja kohta on tämä pirun tulehduskin hoidossa, kun sain heti kunnon troppia tähän säälittävään silmääni. On enää kauhea ongelma, minkä takin otan reissuun, Pariisiin luvattu +16 - +21 astetta tälle viikolle. Jestas, sinnehän paistuu :)     au revoir!

unelmia

kuvat Vuoreksen asuntomessualueelta 2012 Miten asuntomessut liittyvät juoksemiseen? No ensituntumalta ei tietenkään mitenkään, mutta ne saadaan liittymään jos oikein yritetään. Tietenkin monen tunnin patikointi aurinkoisella messualueella vastaa ihan kelvollisesti kevyttä-keskiraskasta treeniä. Tosin mä vedin messut läpi juttuseurassa, läpsärit jalassa ja kamera kädessä. Lenkeillä ei oo mitään näistä. Ja messuilla pitää muistaa pysähtyä lettukahveille. Mitään sellaistakaan ei ole ollut treeneissä. Mutta silmät toimii ja havainnoi (aamulenkeillä joskus ei). Päässä liikkuu kaikenlaista, joskus myös asumiseen liittyviä haaveita, toteuttamiskelpoisia ideoita, jopa hienoja päätöksiä. Näillä messuilla näkyi hyvän näköisiä terasseja, ihania kasvihuonepergoloita, kivoja yksityiskohtia siellä täällä. Taas se iänikuinen omakotitaloasuja minussa virittäytyi. Bytheway, poikani on tehnyt jo oman tulkinnan epämääräisestä lupauksestani koskien lemmikkieläimiä: 'jos joskus asu

Välikirjoitus

Olen taas pohtinut, josko mun olisi aika lopettaa tämä bloggaus kokonaan. Elämä on täyteläinen muutenkin, niin täyteläinen etten kerkeä tänne kirjoittamaan tai jos on aikaa en juuri silloin halua kirjoittaa. Ehkä tämä blogi teki siis jo tehtävänsä (minulle). En kuitenkaan vielä poista koko blogia, koska voi olla että muutan mieltäni :) Sitten pikaiset kuulumiset: Töissä asiat hyvin. (Paremmin kuin koskaan tähän mennessä 15 vuoden aikana?) Mukava balanssin tunne.   Miehen ja perheen kanssa menee hyvin. Rakastan meidän isoa perhettä. Vanhin tulee täysi-ikäiseksi juuri kohta. Kyllä tässä on itsekin kasvanut lasten ohella :) Tontti odottaa rakentamista edelleen, en kuitenkaan jaksa tuskailla asiasta täällä. Vilja voi hyvin ja kasvaa. Lorupussit (kassit) viedään lomalla veks, jotta poikakissan elo olisi hänelle itselleen kivempaa. Mun kesälomaan on enää 7 työpäivää. En ole tänä(kään) vuonna loppuunkulunut, vaikka loma on aina kivaa ja tulee aina tarpeeseen. Joustavammat työajat (t