Siirry pääsisältöön

pulppuaa yli äyräiden

Tällä viikolla 3 lenkkiä, lankkuja, kahvakuulaa. Ei joogaa (alkaa vasta ensi viikosta). Taidan relata ja mennä seuraavalle lenkille vasta viikonloppuna :)

En totisesti ole tehnyt yhden yhtä uuden vuoden lupausta, tämä vuosi nyt vaan näemmä alkoi näin - energisesti. Töissäkin on energinen ja kärsimätön olo. Yritän hillitä itseäni, etten pulppua yli äyräiden. Toisaalta se on virkistävää (luontaistakin ajoittain) ja aikaansaavaa, erittäin tehokkaasti muuten kuluttaa energiaakin. Kuljen duunissa teepaidoissa (talvella) ja posket hehkuen, portaat ylös juosten.
Mutta sellainen mä monesti olen, mulla vaan oli joku ihme hissuttelukausi tuossa. Pelkäsin jo vanhenevani ja seestyväni ihan pliisuksi mustapukeiseksi hillityksi naisihmiseksi.
Huh, onneksi en. On sellainen olo, että tekisi mieli vähän tökkiä ja provosoida jokaista sillain nätisti, että oletteko elossa tyyppisesti. Enkä yhtään jaksa mielensä turhaan pahoittajia, enkä tukkaansa itkeviä (olipas rumasti sanottu). Mut kun ei jaksa. Anteeksi :)

Hirvee matkakuumekin taas. Jonnekin, minne ja koska. Tekisi mieli Barcelonaan, taidetaan mennä kuitenkin vaan Ruotsin risteilylle, siis keväällä. Kompromisseja.

Koska selfie valittiin vuoden 2013 sanaksi, julkaisen varjo-belfien. Biksasiltakuvaa taas ei tuu, ei näy mun sivuillani ikinä. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kestävää asennetta

Good news again: Vuoden täydennyskoulutus on nyt förbi , tehty ja done. Erinomaisen kehittävä ja oikeasti antoisa kokemus, enemmän kuin koulutuksen alussa ymmärsinkään. Hyvä, että lähdin siihen! Mitäpä sitten seuraavaksi opiskelisin? Ehkä kuitenkin pientä taukoa nyt. Töiden ohella, joka on jatkuvaa itsensä kehittämistä kuitenniin, alkaa rakennusprojektin seuraava vaihe: toteuttaminen . Lupahakemuksen saimme sisään rakennusvalvontaan viime viikolla ja kestänee noin 2 kuukautta kun luvan saamme. Sillä välin tehtävää riittää, paljon. Jos vaikka aloittaisi piha-ja puutarhamessuilta tällä viikolla :) No okei, okei - oikeasti on paljon hommaa meillä tässä 2 kk aikana, eikä vain messuilla haahuilua. Kuten esimerkiksi:kevään huviksi ja ratoksi päätimme lähteä miehen kanssa kahden Wieniin, tiedossa vappuna. Äärimäisen kiinnostavaa ja tarpeellista ja ihanaa. Ja pus kahden <3 <3 Kun on matka tiedossa on ...

tunikasta enää vähäsen

Vaatepossen aika. Tämä tunika tarttui silmiini erään vaateputiikin ikkunassa eilen kun olin tulossa poikasen kevätulkovaateostoksilta. Ekan kerran muuten otin kuvan takista, lähetin miehelle ja hän hyväksytti sen pojalla, myös housujen sävyn hyväksytin lapsella. No, sehän niissä kulkee. Kivalta näyttää poika nyt, keväiseltä ja keveältä talviturnujen jälkeen. Tänään tämä tunikainen päällä, keveä myös, taskut ja kaikki, herätti kiitosta töissä. Hyvä mielihän siitä tulee. Mutta mustalla huivilla, tietenkin. Myyjä yritti fuksianpunaisella huivilla mua houkutella, jotain rajaa! ;-) Tunika on siis vihreä ja värillisempi kuin kuvassa. Tunikasta on enää vähäsen täyskevääseen.... ....      

Motivaation hakua

Kevät ja lähenevät juoksutapahtumat antavat intoa ja motivaatiota, snadi flunssa ja talven jälkeinen 'huonokuntoisuus' tappavat sitä osittain ....autss. Lenkkien alut on tappoa, mutta sitkeydellä ja sisulla ja sillä, että tietää 2-3 kilsan jälkeen helpottavan jaksaa pakertaa. Mutta voih, montako juoksukertaa vielä edessä, että on edes viime syksyn kunnossa?  Pah! Tällä vkolla juossut vasta kaksi kertaa, kolmas vielä. (Lenkit 12km, 8km ja se kolmas vielä n. kymmenen km). Mua järjettömästi innostaa ihmiset, jotka ovat innostuneet juoksusta vasta 'myöhemmällä' iällä ja ovat hyviä siinä silti tai juuri siksi! Eivät ole siis rikkoneet kroppaansa liialla 'varhaisurheilulla'? Ovat tehneet nuorena muutakin kuin urheilleet?  Kiinnostavaa. (enää en ajattele, että ultra-juoksijat ovat kahjoja, ehei...ne vaan nauttii juosta) Kyllähän mua innostaa ex-urheilijatkin, jotka vielä juoksentelevat, mutta koen että ne elää eri kokemusmaailmassa... Mua myös kiinnostaa oma...