Siirry pääsisältöön

pulppuaa yli äyräiden

Tällä viikolla 3 lenkkiä, lankkuja, kahvakuulaa. Ei joogaa (alkaa vasta ensi viikosta). Taidan relata ja mennä seuraavalle lenkille vasta viikonloppuna :)

En totisesti ole tehnyt yhden yhtä uuden vuoden lupausta, tämä vuosi nyt vaan näemmä alkoi näin - energisesti. Töissäkin on energinen ja kärsimätön olo. Yritän hillitä itseäni, etten pulppua yli äyräiden. Toisaalta se on virkistävää (luontaistakin ajoittain) ja aikaansaavaa, erittäin tehokkaasti muuten kuluttaa energiaakin. Kuljen duunissa teepaidoissa (talvella) ja posket hehkuen, portaat ylös juosten.
Mutta sellainen mä monesti olen, mulla vaan oli joku ihme hissuttelukausi tuossa. Pelkäsin jo vanhenevani ja seestyväni ihan pliisuksi mustapukeiseksi hillityksi naisihmiseksi.
Huh, onneksi en. On sellainen olo, että tekisi mieli vähän tökkiä ja provosoida jokaista sillain nätisti, että oletteko elossa tyyppisesti. Enkä yhtään jaksa mielensä turhaan pahoittajia, enkä tukkaansa itkeviä (olipas rumasti sanottu). Mut kun ei jaksa. Anteeksi :)

Hirvee matkakuumekin taas. Jonnekin, minne ja koska. Tekisi mieli Barcelonaan, taidetaan mennä kuitenkin vaan Ruotsin risteilylle, siis keväällä. Kompromisseja.

Koska selfie valittiin vuoden 2013 sanaksi, julkaisen varjo-belfien. Biksasiltakuvaa taas ei tuu, ei näy mun sivuillani ikinä. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

luunmurskaaja

Tiesittekö - jos jää sormi raskaan metallisen palo-oven väliin se murtuu. Näin kävi mulle tällä viikolla töissä. Voi paska. En edes tajunnut sen olevan murtuneen, ennen kuin ajattelin näyttää sitä vuorokauden turpoamisen ja mustumisen jälkeen, ja joo alkoihan sieltä vertakin tihkua kynnen takaa, lääkärille. Ja olihan se ihan älyttömän kipeäkin tapahtumapäivänä (oli taas vissiin vähän kiire päivä kun en murtunutta sormea 'ehtinyt' noteerata). Tämä on murtunut, totesi nuori mieslääkäri (taas), jotenkin en enää koskaan halua kuulla tuota tuomioita. (Nuoria mieslääkäreitä kyllä voisi katsella useinkin). Last sentence was sensored . Vuosi sitten jalkapöydän murtuma, nyt sormi eli vasen nimetön. Kyllä, olen vasenkätinen. Hoh hoijakkaa.  Sattuuhan näitä ja niin edespäin, ei nyt vaan oikein jaksaisi. Kaksi viikkoa ainakin tällain sormi lastoitettuna ja teipattuna viereiseen. Onneksi kuitenkin saan mennä töihin jo ens...

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

Rakkoja ja lonkkakipuja

No huhhuijakkaa, tulipas taas tehtyä. Tällä kertaa puolikkaan aika 2:15, hmmm. Paremmin kuin eka, mutta 2 min. huonommin kuin toka. Pistetään alkuhimmailun (lue ryysiksen) ja jo 2 km kohdalla tulleen lonkkakivun sekä 10 km kohdalla tulleen varpaiden tunnottomuuden piikkiin. :) Niihin nähden olen tosi tyytyväinen aikaan. Mua on pitkin kevättä vähän haitannut ties mistä tullut oikean lonkan mikä lie kiinnikkeiden särky. Tietysti eilen alkoi vihlomaan, päätin olla huomioimatta vaikka nyt kärsitään. Katsotaan jos ei mene levolla, sitten lekuriin. On täysin uusi vaiva, kuulostaa rasitusvammalta? Ja jalat, nyt lentää kuin leppäkeihäs mun vanhat Niket ja ostan uudet tossut. Varpaat muussia ja mojovat rakkulat kummassakin jalassa. 'Hiukan' tuntui 10 kilsasta eteenpäin ja koska päätin että en huomaa sitäkään, lopulta varpaita ei tuntenut enää lainkaan. Illalla ja tänään sitten sitäkin paremmin tuntee. No entäs matka muutoin, ekat 10 km tuntui kivalta (jos ei huomioinut lonkkaa), noi...