Siirry pääsisältöön

pakkasakka

Hei, energinen (pakkas)naisenne täällä taas!
Saatiin sitten kylmää tännekin päin ja se tarkoittaa pakkaslenkkejä huurteessa.
Eilisiltainen lenkki -14 asteessa ei ollut vielä sitä extremeä, mitä tuli varsinkin toisena juoksutalvenani harrastettua.
Ihanaahan se on, juosta tunti pakkasessa ja sitten saunan lauteille lämmittelemään. Varsinaisesti kylmä juostessahan ei tule, mutta huurtumista tapahtuu yli kympin pakkaskeleillä. Mun juoksuraja menee noin -20 asteessa, joku tolkku.
Nyt on hyvät kelit juosta, koska lunta on vain muutama sentti (1-3 cm). Pito hyvä ja juoksua voi hyvillä mielin kutsua juoksemiseksi.
Minua todellakin ilahduttaa, että (varsinainen) talvi tuli näin myöhään. Sitä ei siis voi kestää tällä erää niin pitkään (kuin viime vuosina). Toivon vähälumisuutta ja minipakkasia. Mutta jos toisin käy, no problem.

Mä menetin muuten intoni siihen blankkuhaasteeseen heti kun huomasin, että vaikka 125 sek. menee. Niin, että pitäisikö mun siis joka päivä olla lankussa vaikka sen 125 sek?  How boooooooooooooooooring.
Liikunnan pitää olla haastavaa ja kiinnostavaa ja monipuolista mun makuuni. Mutta ihan ok liike (liikkumattomuus) muun tekemisen joukossa ajoittain.
Huomenna on ihana ilta, joogaan mun olisi mahdollisuus päästä todella todella pitkästä aikaa. Antakaa mun päästä sinne.

Sitten, noin reilun puolen vuoden etsinnän jälkeen. Löysin omani.
Me and my Michael Kors. Ihana. Vetoketju toimii kuin unelma. Kaunis, elegantti, tyylikäs ja MUN.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

hei, päässä tapahtuu pohdintaa ilman juoksulenkkiäkin!

Mä en ole koskaan oikein ajatellut mitään Riikka Pulkkisesta, mutta nyt aikani kuluksi olen selaillut vanhoja lehtiä ennen kuin ne päätyvät keräykseen ja satuin lukemaan hänen ajatuksiaan vanhasta Gloriasta. Miten hirveän hyvin sanottu, ainakin tämä: Ironia on helppoa silloin kuin se tunnistetaan. Helposti se muuttuu sarkasmiksi, joka toimii suojakilpenä tilanteissa, joissa ihminen ei pysty asettamaan itseään alttiiksi. Ironia on minulle vaikeaa, sillä minulle on tärkeää olla paljaana ja läsnä. Juuri näin. Tarviiko mainita, että välillä ärsyynnyn sarkastisista ihmisistä. Ihan vain siksi, että se on mielestäni niin feikkiä. Ja siksi, koska olen itse siinä niin huono. Ja ehkä siksi, että vain harvat käyttävät näitä lempeästi, monesti takana on ilkeily. Toki itsekin ilkeilen, mutta vasta tuntien päästä kun tilanne on ohi (huono mikä huono). Pientä itseironiaa taas pitäisi jokaisen harjoittaa, mutta lempeydellä. Itsensä jatkuva suomiminen (edes ironiaksi peiteltynä) ei ole te...

Ihana Italia

fiilistelen jo tulevaa toukokuuta...          Taorminassa tyttären kanssa vuonna 2007.   

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.