Siirry pääsisältöön

laiskanainen juoksee

kun tahtoo. Ja mä olen tätänykyä laiska juoksemaan.

Missä on se energinen juoksijanainen, joka intoilee juoksusta joka välissä - tauolla?
Missä on motivaatio - totaalisen hukassa? Juoksutapahtumat eivät mua enää motivoi - ehkä?

Rantamaratonin puolikas lähestyy ja mä vaan himmailen juoksujeni kanssa. Kerta viikkoon lenkille ei ole mitään treeniä. Lenkille pitää mennä vähintään 3 krt/viikko. Murrr, mun kanssani.
Haluan vanhan itseni takaisin...toisaalta olen elämääni tyytyväinen muikelo, aivan siis todella. Enkä halua mitään vanhaa takaisin todellakaan, en mitään.

Onko mun pakko haluta lenkille? Kysyn itseltäni ja vastaan ON - koska se tekee niin hyvää. Päälle, fysiikalle, kaikelle.

Mä tarvitsisin perseelle potkijan, ihan todella tarvitsisin.

Tänään pakotan itseni lenkille ja tiedän että se on varmaankin ihan kivaa, mutta...

terveisin mukavuudenhaluinen ja elämäänsä tyytyväinen laiskanainen. pah.... eikäku nyt mä lähen lenkille.

--------------------
 yhtä lenkkiä myöhemmin:

Olo parempi, päässä ja kehossa.
Lähdin lenkille lennossa, moikkaan paria naapuria ja tuttuja, jotka ulkoiluttavat koiriaan. On nautinto juosta viljapeltojen laitamille, siellä on pellot täys ruista, vehnää ja kauraa. Heinä tuoksui. Hevoset laiduntavat. Kylkeä pistää, happi loppuu, en anna periksi, helpottaa. Loppureissu sujuu, kunnes otan loppuspurtin mäessä, jossa talvisin lapset (meidänkin) laskevat mäkeä. Se on korkea. Vedän sen ylös
joten kuten, en anna periksi. Oksettaa. Lenkki tehty, venytykset ja suihkuun.
Olo hyvä. Lenkillä tein yhden päätöksen, teen niinkuin alkuaikoina (juoksun), laitan juoksuohjelman itselleni jääkaapin oveen, treeniohjelman neljännelle puolikkaalleni, tulee sit mitä tulee, aikaa on vähän.

Kommentit

  1. Anonyymi23 elokuuta, 2013

    Hello! Ihanaa lukea sun blogia. Mäkin käyn lenkillä kun jaksan. Joskus pitää vaan mennä vaikka ei huvittais, joskus saa olla mukavuudenhaluinen! Milloin nähtäis?

    Meri ; )

    VastaaPoista
  2. TiinaJ23 elokuuta, 2013

    Helou helou, olen aivan viiniä ja ruokaa - session tarpeessa. Sovitaan rehvit :) Ja hyvä, että luetuttaa, välillä mietin haluaako kukaan lukea mun fiilistelyjä, mutta en malta lopettaakaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kammopäivät

viime perjantai ja tämän viikon maanantaina ovat olleet niitä. Päiviä, jolloin ei ehdi kuin juoksemaan palaverista toiseen, aivot aina orientoituneena kyseiseen aiheeseen, syömättä mitään. Jossain kohtaa tekee välttävät murukahvit, jotta saa jotain energiaa. Lopulta neljältä kun palaverien on pakko päättyä pääsee käsiksi päivän juokseviin töihin, joita on tietysti noin kolmeksi ja risat tunniksi ja samalla näykkii jotain nahistunutta Picnikin sämpylää, jonka on jossain kohtaa nopeasti hakenut. Ja kun lopulta pääsee kotiin, kaatuu nääntyneenä ja nälästä sairaana miehensä rintakehää vasten, joka tarjoilee ruokaa ja joskus vähän viiniäkin. Okei toi loppu tossa jeesaa vähän kammopäivien kulkua. Voisihan se jatkuakin yhtä pimeänä. Onneksi ei. Nyt tässä kohtaa on hyvä kaikkien nostaa sormi pystyyn ja sanoa, soo- soo, niin kiire ei saa olla ettei 'muka' ehdi syömään ja pitääkö niitä tapaamisia olla niin paljon ja jätä myöhemmäksi mitä et ehdi työaikana tehdä. Ei...
2 kommenttia
Lue lisää

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Rakkoja ja lonkkakipuja

No huhhuijakkaa, tulipas taas tehtyä. Tällä kertaa puolikkaan aika 2:15, hmmm. Paremmin kuin eka, mutta 2 min. huonommin kuin toka. Pistetään alkuhimmailun (lue ryysiksen) ja jo 2 km kohdalla tulleen lonkkakivun sekä 10 km kohdalla tulleen varpaiden tunnottomuuden piikkiin. :) Niihin nähden olen tosi tyytyväinen aikaan. Mua on pitkin kevättä vähän haitannut ties mistä tullut oikean lonkan mikä lie kiinnikkeiden särky. Tietysti eilen alkoi vihlomaan, päätin olla huomioimatta vaikka nyt kärsitään. Katsotaan jos ei mene levolla, sitten lekuriin. On täysin uusi vaiva, kuulostaa rasitusvammalta? Ja jalat, nyt lentää kuin leppäkeihäs mun vanhat Niket ja ostan uudet tossut. Varpaat muussia ja mojovat rakkulat kummassakin jalassa. 'Hiukan' tuntui 10 kilsasta eteenpäin ja koska päätin että en huomaa sitäkään, lopulta varpaita ei tuntenut enää lainkaan. Illalla ja tänään sitten sitäkin paremmin tuntee. No entäs matka muutoin, ekat 10 km tuntui kivalta (jos ei huomioinut lonkkaa), noi...
4 kommenttia
Lue lisää