Siirry pääsisältöön

laiskanainen juoksee

kun tahtoo. Ja mä olen tätänykyä laiska juoksemaan.

Missä on se energinen juoksijanainen, joka intoilee juoksusta joka välissä - tauolla?
Missä on motivaatio - totaalisen hukassa? Juoksutapahtumat eivät mua enää motivoi - ehkä?

Rantamaratonin puolikas lähestyy ja mä vaan himmailen juoksujeni kanssa. Kerta viikkoon lenkille ei ole mitään treeniä. Lenkille pitää mennä vähintään 3 krt/viikko. Murrr, mun kanssani.
Haluan vanhan itseni takaisin...toisaalta olen elämääni tyytyväinen muikelo, aivan siis todella. Enkä halua mitään vanhaa takaisin todellakaan, en mitään.

Onko mun pakko haluta lenkille? Kysyn itseltäni ja vastaan ON - koska se tekee niin hyvää. Päälle, fysiikalle, kaikelle.

Mä tarvitsisin perseelle potkijan, ihan todella tarvitsisin.

Tänään pakotan itseni lenkille ja tiedän että se on varmaankin ihan kivaa, mutta...

terveisin mukavuudenhaluinen ja elämäänsä tyytyväinen laiskanainen. pah.... eikäku nyt mä lähen lenkille.

--------------------
 yhtä lenkkiä myöhemmin:

Olo parempi, päässä ja kehossa.
Lähdin lenkille lennossa, moikkaan paria naapuria ja tuttuja, jotka ulkoiluttavat koiriaan. On nautinto juosta viljapeltojen laitamille, siellä on pellot täys ruista, vehnää ja kauraa. Heinä tuoksui. Hevoset laiduntavat. Kylkeä pistää, happi loppuu, en anna periksi, helpottaa. Loppureissu sujuu, kunnes otan loppuspurtin mäessä, jossa talvisin lapset (meidänkin) laskevat mäkeä. Se on korkea. Vedän sen ylös
joten kuten, en anna periksi. Oksettaa. Lenkki tehty, venytykset ja suihkuun.
Olo hyvä. Lenkillä tein yhden päätöksen, teen niinkuin alkuaikoina (juoksun), laitan juoksuohjelman itselleni jääkaapin oveen, treeniohjelman neljännelle puolikkaalleni, tulee sit mitä tulee, aikaa on vähän.

Kommentit

  1. Anonyymi23 elokuuta, 2013

    Hello! Ihanaa lukea sun blogia. Mäkin käyn lenkillä kun jaksan. Joskus pitää vaan mennä vaikka ei huvittais, joskus saa olla mukavuudenhaluinen! Milloin nähtäis?

    Meri ; )

    VastaaPoista
  2. TiinaJ23 elokuuta, 2013

    Helou helou, olen aivan viiniä ja ruokaa - session tarpeessa. Sovitaan rehvit :) Ja hyvä, että luetuttaa, välillä mietin haluaako kukaan lukea mun fiilistelyjä, mutta en malta lopettaakaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tunikasta enää vähäsen

Vaatepossen aika. Tämä tunika tarttui silmiini erään vaateputiikin ikkunassa eilen kun olin tulossa poikasen kevätulkovaateostoksilta. Ekan kerran muuten otin kuvan takista, lähetin miehelle ja hän hyväksytti sen pojalla, myös housujen sävyn hyväksytin lapsella. No, sehän niissä kulkee. Kivalta näyttää poika nyt, keväiseltä ja keveältä talviturnujen jälkeen. Tänään tämä tunikainen päällä, keveä myös, taskut ja kaikki, herätti kiitosta töissä. Hyvä mielihän siitä tulee. Mutta mustalla huivilla, tietenkin. Myyjä yritti fuksianpunaisella huivilla mua houkutella, jotain rajaa! ;-) Tunika on siis vihreä ja värillisempi kuin kuvassa. Tunikasta on enää vähäsen täyskevääseen.... ....      
3 kommenttia
Lue lisää

Rakkoja ja lonkkakipuja

No huhhuijakkaa, tulipas taas tehtyä. Tällä kertaa puolikkaan aika 2:15, hmmm. Paremmin kuin eka, mutta 2 min. huonommin kuin toka. Pistetään alkuhimmailun (lue ryysiksen) ja jo 2 km kohdalla tulleen lonkkakivun sekä 10 km kohdalla tulleen varpaiden tunnottomuuden piikkiin. :) Niihin nähden olen tosi tyytyväinen aikaan. Mua on pitkin kevättä vähän haitannut ties mistä tullut oikean lonkan mikä lie kiinnikkeiden särky. Tietysti eilen alkoi vihlomaan, päätin olla huomioimatta vaikka nyt kärsitään. Katsotaan jos ei mene levolla, sitten lekuriin. On täysin uusi vaiva, kuulostaa rasitusvammalta? Ja jalat, nyt lentää kuin leppäkeihäs mun vanhat Niket ja ostan uudet tossut. Varpaat muussia ja mojovat rakkulat kummassakin jalassa. 'Hiukan' tuntui 10 kilsasta eteenpäin ja koska päätin että en huomaa sitäkään, lopulta varpaita ei tuntenut enää lainkaan. Illalla ja tänään sitten sitäkin paremmin tuntee. No entäs matka muutoin, ekat 10 km tuntui kivalta (jos ei huomioinut lonkkaa), noi...
4 kommenttia
Lue lisää

Motivaation hakua

Kevät ja lähenevät juoksutapahtumat antavat intoa ja motivaatiota, snadi flunssa ja talven jälkeinen 'huonokuntoisuus' tappavat sitä osittain ....autss. Lenkkien alut on tappoa, mutta sitkeydellä ja sisulla ja sillä, että tietää 2-3 kilsan jälkeen helpottavan jaksaa pakertaa. Mutta voih, montako juoksukertaa vielä edessä, että on edes viime syksyn kunnossa?  Pah! Tällä vkolla juossut vasta kaksi kertaa, kolmas vielä. (Lenkit 12km, 8km ja se kolmas vielä n. kymmenen km). Mua järjettömästi innostaa ihmiset, jotka ovat innostuneet juoksusta vasta 'myöhemmällä' iällä ja ovat hyviä siinä silti tai juuri siksi! Eivät ole siis rikkoneet kroppaansa liialla 'varhaisurheilulla'? Ovat tehneet nuorena muutakin kuin urheilleet?  Kiinnostavaa. (enää en ajattele, että ultra-juoksijat ovat kahjoja, ehei...ne vaan nauttii juosta) Kyllähän mua innostaa ex-urheilijatkin, jotka vielä juoksentelevat, mutta koen että ne elää eri kokemusmaailmassa... Mua myös kiinnostaa oma...
2 kommenttia
Lue lisää