Siirry pääsisältöön

last and first

Njaah....loma loppui, duuni ja arki alkoi.
Muistellaanpa vielä kuvien avulla loppulomaa :) Last weeks...

Naantali tuo oiva kesäkaupunki


 
 kesäkotimme parisen päivää

 
 
Luostarinmäki Turussa
 
Aurajoenrannalta 
 
 
Niilo työn touhussa (Neil Young & Crazy Horse Kaisaniemessä 5.8.)
 
mökille viimeisiksi lomapäiviksi
 
Jotenkaan en enää osaa kirjoittaa tuosta ajasta, onhan tässä jo viikko painettu töitä :) Ihana ja hyvä loma, rentouttava.

Puhutaan urheilusta. Niin, mun motivaatio juoksuun on ollut suht nollassa koko kesän. Johtuuko sitten hyvästä lomailusta vai mistä?.....
Silti muutamia juoksulenkkejä sain aikaiseksi, pyöräilyjä yllättäen aika paljon. Mun valkoinen 7-vaihteinen Nopsani on saanut liikuntaa tänä kesänä. Sen paksuilla renkailla on yllättävän hyvä fillaroida myös maastoisemmissa olosuhteissa. Mutta myönnetään, että noi vaihdemäärät eivät riitä maantieajoon. Koska en kuitenkaan ole vieläkään se varusteluihminen, katson ennenkuin satsaan. Jos oikein innostun niin sitten hankin vaihteikkaammankin.

Sitten asiaan: eilen  ryntäsin lenkille töiden jälkeen, juoksin kympin ja se oli vähän niinkuin ennenkin. Saavutin hyvänolontunteen. Vakaasti uskon, että homma palautuu nyt kohilleen. Helpotus!
Puolmara häämöttää syyskuun lopulla, muita juoksuja en ole vielä päättänyt. Katsotaan. On aika lyhytsanainen olo siitäkin. Pääasia on, että osasin vielä juosta :)

Ensimmäinen arkiviikko takana ja työkin maistuu kohtuu hyvälle. Seuraava lomakin on ihan kohta, jo lokakuussa. Silloin sanon au revoir!

Huomenna pidämme rapukekkerit omalle perheelle ja ystäväperheelle. Ravut ovat suurta herkkuani! Mutta eniten mua tässä kiinnostaa kekkereiden järkkääminen. Ja se, että vielä on kesä, loppukesä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tunikasta enää vähäsen

Vaatepossen aika. Tämä tunika tarttui silmiini erään vaateputiikin ikkunassa eilen kun olin tulossa poikasen kevätulkovaateostoksilta. Ekan kerran muuten otin kuvan takista, lähetin miehelle ja hän hyväksytti sen pojalla, myös housujen sävyn hyväksytin lapsella. No, sehän niissä kulkee. Kivalta näyttää poika nyt, keväiseltä ja keveältä talviturnujen jälkeen. Tänään tämä tunikainen päällä, keveä myös, taskut ja kaikki, herätti kiitosta töissä. Hyvä mielihän siitä tulee. Mutta mustalla huivilla, tietenkin. Myyjä yritti fuksianpunaisella huivilla mua houkutella, jotain rajaa! ;-) Tunika on siis vihreä ja värillisempi kuin kuvassa. Tunikasta on enää vähäsen täyskevääseen.... ....      

Rakkoja ja lonkkakipuja

No huhhuijakkaa, tulipas taas tehtyä. Tällä kertaa puolikkaan aika 2:15, hmmm. Paremmin kuin eka, mutta 2 min. huonommin kuin toka. Pistetään alkuhimmailun (lue ryysiksen) ja jo 2 km kohdalla tulleen lonkkakivun sekä 10 km kohdalla tulleen varpaiden tunnottomuuden piikkiin. :) Niihin nähden olen tosi tyytyväinen aikaan. Mua on pitkin kevättä vähän haitannut ties mistä tullut oikean lonkan mikä lie kiinnikkeiden särky. Tietysti eilen alkoi vihlomaan, päätin olla huomioimatta vaikka nyt kärsitään. Katsotaan jos ei mene levolla, sitten lekuriin. On täysin uusi vaiva, kuulostaa rasitusvammalta? Ja jalat, nyt lentää kuin leppäkeihäs mun vanhat Niket ja ostan uudet tossut. Varpaat muussia ja mojovat rakkulat kummassakin jalassa. 'Hiukan' tuntui 10 kilsasta eteenpäin ja koska päätin että en huomaa sitäkään, lopulta varpaita ei tuntenut enää lainkaan. Illalla ja tänään sitten sitäkin paremmin tuntee. No entäs matka muutoin, ekat 10 km tuntui kivalta (jos ei huomioinut lonkkaa), noi...

Motivaation hakua

Kevät ja lähenevät juoksutapahtumat antavat intoa ja motivaatiota, snadi flunssa ja talven jälkeinen 'huonokuntoisuus' tappavat sitä osittain ....autss. Lenkkien alut on tappoa, mutta sitkeydellä ja sisulla ja sillä, että tietää 2-3 kilsan jälkeen helpottavan jaksaa pakertaa. Mutta voih, montako juoksukertaa vielä edessä, että on edes viime syksyn kunnossa?  Pah! Tällä vkolla juossut vasta kaksi kertaa, kolmas vielä. (Lenkit 12km, 8km ja se kolmas vielä n. kymmenen km). Mua järjettömästi innostaa ihmiset, jotka ovat innostuneet juoksusta vasta 'myöhemmällä' iällä ja ovat hyviä siinä silti tai juuri siksi! Eivät ole siis rikkoneet kroppaansa liialla 'varhaisurheilulla'? Ovat tehneet nuorena muutakin kuin urheilleet?  Kiinnostavaa. (enää en ajattele, että ultra-juoksijat ovat kahjoja, ehei...ne vaan nauttii juosta) Kyllähän mua innostaa ex-urheilijatkin, jotka vielä juoksentelevat, mutta koen että ne elää eri kokemusmaailmassa... Mua myös kiinnostaa oma...