Siirry pääsisältöön

Tres days

Tres päivää lomaan, pitkään lomaan!

Tällä viikolla on töissä melkein ennen näkemätön työrauha, ei juuri ketään missään. Työ sujuu, jopa vähän liiankin hyvin ja keskeytyksittä: niskat on aivan jumissa.
Tiedossa siis kuntosalia vähintään tunti tällä viikolla, viime viikollakin pääsin sinne raahautumaan. Mutten jaksanut kuunnella kanssa salittajaani, joka tuskaili jotain vatsalihaskramppejansa....No ei vaan mulla tullut mitään oireita tunnin salituksesta :) Liekö käyn turhan harvoin :)

Toimistohiljaisuuden rikkomiseksi olenkin varustautunut näin ->
 
Tänään kävimme lounaalla testaamassa stadin parhaiksi purilaisiksi kehutut Roslundin burgerit Teurastamon Portilla. Maukkaat olivat ja jälkkäriksi kaffet Kellohallin terassilla. Ei hassumpaa.
 
On tässä maastolenkillekin päästy, ihan kamalaa oli :) Raskasta ja helteistä. Ylihuomenna taas.
Still, poluilla juokseminen on kiinnostavaa.
 
Se on heipat tällä erää. Ihanaa heinäkuuta kaikille. Pidetään rantakassit aina suht lähtövalmiina ->

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kammopäivät

viime perjantai ja tämän viikon maanantaina ovat olleet niitä. Päiviä, jolloin ei ehdi kuin juoksemaan palaverista toiseen, aivot aina orientoituneena kyseiseen aiheeseen, syömättä mitään. Jossain kohtaa tekee välttävät murukahvit, jotta saa jotain energiaa. Lopulta neljältä kun palaverien on pakko päättyä pääsee käsiksi päivän juokseviin töihin, joita on tietysti noin kolmeksi ja risat tunniksi ja samalla näykkii jotain nahistunutta Picnikin sämpylää, jonka on jossain kohtaa nopeasti hakenut. Ja kun lopulta pääsee kotiin, kaatuu nääntyneenä ja nälästä sairaana miehensä rintakehää vasten, joka tarjoilee ruokaa ja joskus vähän viiniäkin. Okei toi loppu tossa jeesaa vähän kammopäivien kulkua. Voisihan se jatkuakin yhtä pimeänä. Onneksi ei. Nyt tässä kohtaa on hyvä kaikkien nostaa sormi pystyyn ja sanoa, soo- soo, niin kiire ei saa olla ettei 'muka' ehdi syömään ja pitääkö niitä tapaamisia olla niin paljon ja jätä myöhemmäksi mitä et ehdi työaikana tehdä. Ei auta sormen hei

viihteellä ja kuumana

Aloitetaan nyt kuitenkin tästä: the akward moment when...I totally loose my temper while driving. Juu täysin ja se tapahtui tänään. Ratin takana autossa. Pakko jakaa tämä asia: lähden työpaikan autohallista, näen jo rampin alapäästä, että city-maasturi tms. tukkii tieni kadulla, mutta oletan, että siinä olisi jokin henkilö ratissa, koska porttikonkeja ja muita kapoisia tonttiliittymiähän ei saa tukkia pysäköimällä niiden eteen.  Ajelen ylös, ei ketään missään. Auto ammottaa siis tyhjyyttään ja tukkii pääsyni kadulle täysin. Tööttäilen pari kertaa rauhallisesti, työmiehet kadulla kohottavat olkapäitään ja kertovat, ettei heillä ole mitään havaintoa kuskista. Höpisevät jotain kukkien toimittajasta. Odottelen rauhallisesti. Minua hiiltyneempi kanssatyöntekijäni manaa koska nyt tukkona on tämän city maasturin lisäksi minä autoineni. Sanon no can do, ootellaan. Kukaan ei pääse mihinkään suuntaan. Ootellaan ja ootellaan. Vähän tööttäilen. Sitten palaa käämi, marssin lähimpään liikehuoneis

Talvitavoitetta kohti

Mun pää vastaanottaa oivalluksia juostessa. Hyvä ja hieno pää :) Eilisellä lenkillä kopsahti kohilleen taas pari asiaa...ensinnäkin se sama ja ainainen asia: miten kivaa tää juokseminen onkaan, miksi en  ehdi tehdä tätä useammin? Kunhan edes siihen 2-3 kertaan viikkoon kykenisin (kaiken muun elämän ohella). Välillä onnistuu, välillä taas ei. Hirveen hyvin siis sujui lenkki. Vieläkään ei ollut yhtään mustaa jäätä maillahalmeilla. Täällä meilläpäinhän ei lunta siis ole vielä näkynyt. Samalla mietin mitä varusteita vielä pitää talven varalle hankkia. Näitä asioita näemmä muutkin bloggaajat juuri miettivät :) http://innostuksiani.blogspot.fi/ Ostoslistalle jo olemassaolevaa varustusta täydentämään: Paksummat juoksutrikoot, paksummat juoksuhanskat, isommat maastolenkkarit ja juomapullo virityksineen. Ostin juuri oikein hyvän paksumman juoksuhupparin (vihreän) sen alle kun pistää pitkähihaisen juoksupaidan, oon pärjännyt näillä +3 - +5 asteen keleillä hyvin. Kylmemmillä siihen vie