Siirry pääsisältöön

7 kiloa mansikkaa

ja muita tapahtumia.

En enää jaksa kirjailla tänne juuri koskaan, ehkä maailma ei siinä menetä mitään :)

Juossut olen hyvin vähän, mutta kerran viikkoon nyt ainakin. Tavoite olisi taas se kolme lenkkiä viikkoon.
Tavannut ystäviä olen ihan hirveen paljon, ehdottoman tärkeää toimintaa! Erityisen rentouttavaa sekä mieltä lämmitävää. Onnekseni muutamia ystäviä on säilynyt ajalta kun olin lapsi/nuori/nuori aikuinen :)
Äärimmäisen helppoa olla ihmisten kanssa, jotka tuntevat koko elämäni kirjon ja toistepäin. Siinä menee monta tuntia vain puhua pulputtaessa. Viime viikolla sellaista KOLME kertaa. Huikea määrä kiireiselle keski-ikäiselle ja erittäin perheelliselle.

Ollaan saatu miehen kanssa terassi vihdoin kuosiin, viiden asumisvuoden jälkeen. Mutta pää olisi täys kaikenlaisia muitakin kohennusideoita. Olen jopa heittänyt talviturkin, tosin vasta kesäkuun viimeinen päivä. Mutta oli se taas ihanaa, lillua meressä.

Rakastan avovedessä uimista, siihen nähden, miten paljon, teen sitä yllättävän vähän.
Otetaan heinä-elokuussa kiinni kaikki se menetetty lillumisaika.

Oltiin mansikkapellollakin taas, tällä kertaa mies, minä ja nuorin. 7 kiloa mansikkaa ja paha mieli. Ei enää koskaan tuolla kokoonpanolla. ;-)
Mansikanpoiminta pitäisi olla rentouttavaa puuhaa, ei suorittamista kello kaulassa ja hampaat irvessä.
Eli seuraavalla kerralla, taas vain lasten kanssa, nauttien....(hih)

Se vähä vapaa-aika mikä työnteosta jää, pitää olla rentoa kivaa mukavaa. Pingottaa saa ihan riittävästi töissä. Piste.

Kesän parasaika minun makuni mukaan alkoi nyt. HEINÄKUU. ELOKUU. Vaikkakin lomaan on vielä kaksi viikkoa. Luksusta muuten, että koko loma on vielä edessä.

Täytyy lepyttää ton miekkosenkin kireet kulmat taidokkaasti. Mut mansikkapellolle mä en sitä ota enää koskaan mukaan, kaikella rakkaudella.

Lämmintä kesää kaikille ja palaillaan....

Kommentit

  1. Tsih. Ihan yllätti, et mies oli pellolla haastava. Meidän pitäis mennä kanssa tosi pian pellolle poimiin mansikoita. Junnu rakastaa sitä touhua.
    Juoksuiloa. Sitä ootellessa. Omaa siis.

    VastaaPoista
  2. No, kun miehen logiikalla ei vaan oikeasti kannata poimia perässä sitä riviä, jonka mies on juuri poiminut. t. Mies kaikella rakkaudella

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogisuoni ei kuki

tai sitten ei ole sopivia hetkiä kirjoittaa. Tarvitsee siis ostaa täppäri! Juoksutreenit ovat jatkuneet normisti, eilen jopa intoilin ravaamaan metsässä lumisessa sohjossa. Ei paha ja tosi hyvää treeniä juoksukoiville. Kohta pääsee kevään ekaan koitokseen, enää puolitoista viikkoa! Naureskellen lempeän huvittuneesti (itseäni kohtaan) selailin ekan kesän juoksumuistiinpanojani kohta kolmen vuoden takaa. Olen aloittanut tosi kevyesti ja sitten juossut yhtäkkiä innokaasti 6-7km lenkkejä jokatoinen päivä. Sitten olikin nilkka kipeänä n.2 viikkoa. Niinpä! Eikä varmasti juoksuasento ollut aluksi paras mahdollinen, mutta sen oppii vain juoksemalla. Eikä varmasti ole vieläkään asento perfect. Tykkäänkin lajeista joissa kehittyy loputtomasti (kuntoilumielessä), kunhan vaan tekee ja harrastaa. Ja varioida voi loputtomasti. Juosta maantiellä, purtsilla, metsässä, lomamatkalla, kaupungissa, maalla, tapahtumissa. Ensi kesänä juoksen Gotlannissa (lomamatkalla), ihan varma...

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

keväthöpinää

Kevät. Ja lyhyt sääpuhe, koska tänään sää on tuollainen nuhruisen harmaa (mutta hapekas) eli vettä ja tuulta eri nopeuksilla ja eri kulmista kohti naamataulua. Mun tukka ei kestä tällaisia säitä, siksi olenkin jo ajat sitten luopunut naurettavista föönausyrityksistä. My hair menee niin säkkärään, pystyyn ja joka suuntaan kuin sitä huvittaa (näyttää kuulemma Einsteinin tukkaviritykseltä). Onneksi en ole nainen, joka saa slaagin jos jokin suortuva on hiukan vinossa, lähinnä päinvastoin :D Mun kuontalon pitää olla lennokkaasti syherössä ja naurussa (miksi yhdistän tiukan suoran tukan tiukkaan kovaan luonteeseen, no siksi :D ) Tärkeää: tukka nauruun mutta ei sellaiseen tyhmään hermostuneeseen hihitykseen! Jaiks! Ja koska eilen näytti keväältä. Piipahdin työjutuissa Loviisassa. Jos tuo ei näytä keväältä niin sitten ei mikään! Illalla olimme vielä Porvoon Sinnessä. Suositus + Repsokkaa viikonlop...