Siirry pääsisältöön

7 kiloa mansikkaa

ja muita tapahtumia.

En enää jaksa kirjailla tänne juuri koskaan, ehkä maailma ei siinä menetä mitään :)

Juossut olen hyvin vähän, mutta kerran viikkoon nyt ainakin. Tavoite olisi taas se kolme lenkkiä viikkoon.
Tavannut ystäviä olen ihan hirveen paljon, ehdottoman tärkeää toimintaa! Erityisen rentouttavaa sekä mieltä lämmitävää. Onnekseni muutamia ystäviä on säilynyt ajalta kun olin lapsi/nuori/nuori aikuinen :)
Äärimmäisen helppoa olla ihmisten kanssa, jotka tuntevat koko elämäni kirjon ja toistepäin. Siinä menee monta tuntia vain puhua pulputtaessa. Viime viikolla sellaista KOLME kertaa. Huikea määrä kiireiselle keski-ikäiselle ja erittäin perheelliselle.

Ollaan saatu miehen kanssa terassi vihdoin kuosiin, viiden asumisvuoden jälkeen. Mutta pää olisi täys kaikenlaisia muitakin kohennusideoita. Olen jopa heittänyt talviturkin, tosin vasta kesäkuun viimeinen päivä. Mutta oli se taas ihanaa, lillua meressä.

Rakastan avovedessä uimista, siihen nähden, miten paljon, teen sitä yllättävän vähän.
Otetaan heinä-elokuussa kiinni kaikki se menetetty lillumisaika.

Oltiin mansikkapellollakin taas, tällä kertaa mies, minä ja nuorin. 7 kiloa mansikkaa ja paha mieli. Ei enää koskaan tuolla kokoonpanolla. ;-)
Mansikanpoiminta pitäisi olla rentouttavaa puuhaa, ei suorittamista kello kaulassa ja hampaat irvessä.
Eli seuraavalla kerralla, taas vain lasten kanssa, nauttien....(hih)

Se vähä vapaa-aika mikä työnteosta jää, pitää olla rentoa kivaa mukavaa. Pingottaa saa ihan riittävästi töissä. Piste.

Kesän parasaika minun makuni mukaan alkoi nyt. HEINÄKUU. ELOKUU. Vaikkakin lomaan on vielä kaksi viikkoa. Luksusta muuten, että koko loma on vielä edessä.

Täytyy lepyttää ton miekkosenkin kireet kulmat taidokkaasti. Mut mansikkapellolle mä en sitä ota enää koskaan mukaan, kaikella rakkaudella.

Lämmintä kesää kaikille ja palaillaan....

Kommentit

  1. Tsih. Ihan yllätti, et mies oli pellolla haastava. Meidän pitäis mennä kanssa tosi pian pellolle poimiin mansikoita. Junnu rakastaa sitä touhua.
    Juoksuiloa. Sitä ootellessa. Omaa siis.

    VastaaPoista
  2. No, kun miehen logiikalla ei vaan oikeasti kannata poimia perässä sitä riviä, jonka mies on juuri poiminut. t. Mies kaikella rakkaudella

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

paluu lukuihin

Paluu menneisyyteen eli ihan ekan kerran koskaan aloin lukemaan omia blogitekstejäni läpi (oonpa osannut joskus kirjoittaa innostavasti (!), siis vuonna 2012 ). Pääsin vuoteen 2013 ja tilastollista faktaa- tekstiin, kun villiinnyin heti laskemaan lisää faktaa pöytään. (luetaan loput tekstit sit joskus, jos jaksaa...) Kertauksena itselleni, juoksukilsoja kertynyt noin: (vuoden 2009 lukuja en ole merkannut ylös, hölmöä kyllä) 2010 - 255 km 2011 - 460 km 2012 - 558 km 2013 - 481 km 2014 - 229 km Että sentään, noistahan on luettavissa kaikki! Vuonna 2012 olin toistaiseksi parhaimmillani (juoksun suhteen) , vielä seuraavakin menetteli, mutta sitten meni jalka ja kaikki sen mukana. Toisaalta olin vaikuttunut (leikisti? -eikun ihan oikeasti) , siitä kuinka paljon mä liikun muutoinkin, tällaiseksi perustavisnaiseksi. Ihan hirvee sporttailija :) Juoksukilsoja vain lasken kaikki muu on extraa. Vaikka kirjailen niitäkin har...

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

Rakkoja ja lonkkakipuja

No huhhuijakkaa, tulipas taas tehtyä. Tällä kertaa puolikkaan aika 2:15, hmmm. Paremmin kuin eka, mutta 2 min. huonommin kuin toka. Pistetään alkuhimmailun (lue ryysiksen) ja jo 2 km kohdalla tulleen lonkkakivun sekä 10 km kohdalla tulleen varpaiden tunnottomuuden piikkiin. :) Niihin nähden olen tosi tyytyväinen aikaan. Mua on pitkin kevättä vähän haitannut ties mistä tullut oikean lonkan mikä lie kiinnikkeiden särky. Tietysti eilen alkoi vihlomaan, päätin olla huomioimatta vaikka nyt kärsitään. Katsotaan jos ei mene levolla, sitten lekuriin. On täysin uusi vaiva, kuulostaa rasitusvammalta? Ja jalat, nyt lentää kuin leppäkeihäs mun vanhat Niket ja ostan uudet tossut. Varpaat muussia ja mojovat rakkulat kummassakin jalassa. 'Hiukan' tuntui 10 kilsasta eteenpäin ja koska päätin että en huomaa sitäkään, lopulta varpaita ei tuntenut enää lainkaan. Illalla ja tänään sitten sitäkin paremmin tuntee. No entäs matka muutoin, ekat 10 km tuntui kivalta (jos ei huomioinut lonkkaa), noi...