Runningsup

Taisin olla aika hektisessä tilassa ja liikaa kofeiinia suonissa kun kirjoitin edellisen poustingin :D Kieltämättä aikamoista lentoa on kyllä ollut töissä, hyvää ja huonoa. Mutta ei se mitään. Lennossa kestää kun tulee välillä suvantoja ja on näitä muitakin juttuja, kuten: - Kiitoksia. Mm. kiitosta isoimmalta päälliköltä, jolta voi (tai kiitosta ja hymiö :D). Mä tykkään kiitoksista, as we know. - Ilmajoogaa. Luoja miten kiinnostavaa se on. Ilmajoogailut ovat edenneet jo paljon vaativimpiin suorituksiin ja on palkitsevaa huomata kykenevänsä niihin. Ei siis pelkkää pussukassa köllöttelyä tai venyttelyä kropan tahdissa ole se laji. Esim. käsilläseisonta liinojen varassa ja siihen perään törkeen tehokkaat vatsalinkut vapaasta roikkumisasennosta. Super! Lantioriipunnat eteen ja taakse ovat jo tuttuja ja rentoja. Niistä tulee hauskat mustelmat lonkkaan. Ylipäänsä tosta lajista tulee mustelmia. Oppi ja harrastus jatkuu. - Flowjoogaa...

Alkoi tämmöinen asia pohdituttaa (eikä ole ensimmäinen kerta), että millä ajalla (oikeasti) ihmiset (työssäkäyvät? perheelliset? harrastavat?) ehtivät käydä jatkuvasti kahvittelemassa? Oikeastiko? Ihmiset kertovat aina (!) kahvittelevansa ystävien, sukulaisten, kenen vaan kanssa ja useita (!) kertoja päivässä/viikossa (arkisin? työaikana? koska? millä ajalla?) En minä ehdi. Kun juon kahvia, teen sen aamupalalla kotona, nappaan kahvin matkalla töihin ja töissä työkamujen kanssa, matkalla palaverista a palaveriin b (siinä välissä livahdan aina kun mahdollista keskustan kahviloihin). Viikonloppuna kotona ja joskus perheen kesken matkaamme erilaisiin paikallisiin kahviloihin tai sitten kyläilyn yhteydessä juodaan hyvät kahvit. Olen varsinainen kahvifani ja tosiaankin juon kahvini (suodatinkahvia, lattea, kylmiä kahveja...). Taitaa olla ajankäytön suuntaamisesta kyse, mulla työ vie leijonanosan arjesta ja...

....ammatin mä nyt, olisin ulkotöissä, ehdottomasti. Olen vain yhdestä asiasta epämääräisen kateellinen (oikeasti ehkä en, mutta noin ajatuksena jos olisin) eli siitä, että ihminen on osannut valita niin viisaasti jotta saa tehdä niin paljon ulkohommia kuin jaksaa, haluaa ja voi. Viimeksi tämä ajatus tuli eilen, kun olin skimbaamassa! Jee, oli muuten älyttömän siistipäivä (siisti siistipäivä :D). Olimme työporukalla virkistyspäivää viettämässä Hollolassa sijaitsevassa laskettelukeskuksessa. Ja minä skimbasin sitten noin 30 vuoteen!!! Wuhuu - olen oman elämäni hero! Lasketellut olen viimeksi teininä (lapsena ja teininä sitä ajoittain harrasti), mutta sitten se vain jäi ilman varsinaista (ja hyvää) syytä. Mutta nyt päätin mennä tarkistamaan onko kipinää siihen hommaan jäljellä. Alkeistunnin kautta - varmuuden vuoksi. Tarvitsin alkeis-15 min ja sitten mentiin jo itekseen (tai olihan mulla työ...

Olin eilen inspiroituneessa tilassa, joka sai alkunsa noin 50 cm lehtipinon läpikäymisestä (tämä oli siis tarkoitus). Viikko meni puoliksi kotona kummallakin - miehellä ja minulla. Eilen oli taas mun vuoro hoitaa flunssaista lasta kotona. Joka tapauksessa lehtiä selaillessani (oli on ja off vuodelta 2014 asti naisten lehtiä - tosin lukee niitä miehetkin). Inspiroiduin hetkellisesti ihan valtavasti: puutarhasta, siitä meidän tulevasta, sitten joskus. Luonnonmukaisen tyylikkään monipuolista. Harkittua, olematta harkitun näköistä. Avainsanat: huoleton, luonnollinen, hyödyllinen, mietitty. (Voiko siellä maata biksat päällä ilman että kukaan liikaa häiriintyy?) harmaasta huopasohvasta, jollaisen meille haluan sitten sen konjakin ruskean sohvan pariksi, joka tulee takan viereen. Avainsanat: harmaa, huopa, kaunis, selkeä Olavi Uusivirrasta, no siitä olen ollut inspiroitunut jo iät ja ajat, mutta nyt on päästävä keikalle. Uu...

Pinnalla: uusi spagaattihaaste ja tietenkin joogaa, liikaa pakkasta, huonosti kulkevia junia ja vaihtelevat fiilikset. Olin maanantaina kuin myrkyn niellyt, tiedättehän ne päivät kun mikään, siis ei mikään saa hyvälle tuulelle. Ja oikeastaan ilman mitään syytä jos nyt ei lasketa kierron kyseistä kohtaa, jolloin mieliala on yhtenä päivänä kuussa tappava. Onneksi näin ei ole joka kuukausi, mutta silloin kun on ei paljon naurata muiden tyytyväinen kehräys ja tyhmät vitsit, päin vastoin. Joidenkin suun voisi tukkia teipillä tai ehkä jopa pikaliimalla napakasti (mielikuva hieman tyydyttää vielä tänäänkin....) Tosin on olemassa niitä ihmisiä ympärillä joiden perustyytyväisyyttä on aina kivaa katsoa ja kuulla. Sitten on ihmisiä, joita ei yksinkertaisesti pahantuulisena kestä vaikka muutoin ihan kelvollisesti sietääkin. Kyllä huvittuneen säälivästi ajattelin jo tiistaina maanantaista itseäni. Kun ...

otsikko tulee mun 'vara isobroidin' ausseista lähettämästä paketista, joka sisälsi paikallisen artistin cd:n ja kortin, jossa lukee 'Hyvä Jakoon!' Awww....varaisoveli on itseasiassa mun entinen työkaveri vuodelta nakit ja muusi. Tuolloin entisaikaan ja vanhoina aikoina totesimme eräänä baari-iltana (yksi monista) (ja se työporukka oli mulle läheinen ylipäänsä tuohon aikaan), että hän on selkeästi mun kauan kadoksissa ollut isoveli, jota minulla ei siis valitettavasti oikeasti ole. Vanhempien moka se, toisaalta he olivat niin nuoria kun synnyin, että olisi mennyt teinivanhemmuuden puolelle jos minulla olisi oikea isoveikka. Anyway, paketti saapui tällä viikolla ja tänään kuuntelin länkkärillä autossa ko. cd:tä (kotiinpäin töistä ajaessani). Fall or Fly....Kiinnostavaa. Vaatii uusia kuuntelukertoja, mutta selkeästi varaisoveli on syvällinen niinkuin minäkin. Lähetyksen taustalla on kuitenkin ajatus, että pistetään hyv...

22.12. loppui syksy ja alkoi talvi =  tähtitieteellinen talvi (opin tämän Hesarista ja varmistin Wikipediasta). Mun syksy loppui kuitenkin jo 19.12. kun yhdeksän päivän loma, herätyskellottomuus that is, alkoi. Loma , tuo työssään itseään säälimättömästi kuluttavan ihmisen paras aika, jolloin tapahtuu recover eli toipuminen ja parantuminen tällä kertaa viiden kuukauden työrupeamasta, herätyskellottomuus, happihyökkäys paljosta ulkoilusta ja makuuhaavat liiasta makaamisesta, ähky liiallisesta syömisestä?, päänsäärky liiasta viinistä? Njah, noi kaksi viimeistä ignooraisin, koska ne olivat selvässä vähemmistössä tapahtumia :D Näin joululoman aikaan näkee joskus myös auringon eikä vain loputonta harmaata ja säkkipimeää (jouluvalot näyttivat erityisen kauniilta Espalla säkkipimeässä). Ja minulle onnekkaalle, joka asuu maaseutumaisella kylämäisellä esikaupunkialueella, myös näkee, haistaa ja tuntee luonnon ihan vain pistämä...