19. tammikuuta 2018

näinä aikoina

Very changing, elämä on nyt sitä.
Vanhana en varmaan yhtään kaipaa näitä aikoja. Nyt on ihan kiva.

Viime viikolla mm. muutto töissä, Tampereen reissu (näin vain neukkarin ja istuin junassa, onneksi ei ole päivittäistä toimintaa), Länsimetroexcu, haastattelu yhteen juttuun jne. Tällä viikolla mm. raha-asioiden hoitamista, Eduskuntataloexcu, kauden eka astangajooga (it's like coming home), valokuvaussessio tähän haastatteluun, joka oli viime viikolla (kiinnostavaa, noin 45-60 min. olin ammattilaisen kuvattavana), esiintymisbriiffi ensi viikon yhteen juttuun jne. Erityismaininta todella hyville ja antoisille keskusteluille työkavereiden kanssa. En jaksaisi sitä hommaa ilman heitä <3

Mutta lääh, onneksi en ole politiikko, ihan näin perus toimihenkilökin saa paahtaa menemään.

Tällä viikolla on myös ketuttanut armottomasti, syystä ja syyttä. Onneksi kaikki noi tosi jees hommat pehmentää reunoja.

Mutta onko kuitenkin niin, että päiväkirjamaiset blogijutut ovat vähän tylsiä - ei sellaista. Kaikillahan on enemmän tai vähemmän elämää :D Mitä kukaan siitä saa, että lukee toisten luetteloita siitä, mitä sitä nyt on sitten tullut tehtyä. Noh, ei niin mitään. Parhaita ovat yhteen tai kahteen aiheeseen pureutuvat jutut. Ovat ne sitten hauskoja tai vähemmän hauskoja, niissä on ideaa, I'd say.

Mulla ei oo nyt sellasta, moi.



Tämän viikon etäpäiväkin meni juoksennellessa ympäriinsä, kissa hoiti hommia sillä välin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti