Siirry pääsisältöön

Heippa vaan sulle talvi?

Tämän talven tulen muistamaan paitsi pimeydestä ja jäätävän kylmästä tuulesta, retroilussa asumisesta ja uusiin kokemuksiin hyppäämisistä töissä, myös siitä - että jo tammikuun lopussa olen kohtalaisen poikki. Ehkä siis muutama talvilomapäivä on otettava ja varastettava ne kesältä.


Ehkä olen vain tulossa kipeäksi, silmät on kipeät ja rapean tuntuiset. Lapset ovat jo sairastaneet (tai para-aikaa sairastavat) tuota flunssa-aaltoa mikä nyt on meneillään. En muista koska olen viimeksi ollut itse kipeä.


Vakaa aikomus tipattomaan t:n kosahti, koska viime viikolla piti viinitellä niin töissä (toki työajan jälkeen) kuin kotonakin. Se ei onneksi haittaa mitään kunhan ei tule tavaksi (viikolla :D).
Suositus Kolmon3n ravinteliin Kalliossa. Oli kiva tunnelma tai johtuiko se vain mukavasta seurasta?


Uupuneena valitan liikaa väsymystä, tiskejä, pyykkejä, päänsärkyä, menkkakipuja...njäh. Aika beisikkiä, mutta ei kauhean kivan kuuloista omaankaan korvaan - valitus.


Silti valittaminen talvesta on mun lemppariaiheita ja vuosittain toistuvaa. Jos olisin kotona (tai etelässä) talvet, en ehkä nurisisi, mutta pimeässä aikaisin (ja myöhään) väsyneenä könyäminen ei ole innostavaa. Ei kannata ehdottaa kirkasvalolamppuja, niitä inhoan. Ne on mun ja parin työkaverin vakkarivalitusaihe, pimeässä liian kirkkaat valot. Sattuu rapeisiin silmiin.


Teetä ja kynttilänvaloa ja peitto korviin, ah - kaikki suomalaiset eivät todellakaan rakasta kaamosta (ja loskakaaosta).


Mutta, koska valittamalla ei pitkälle pötkitä, sitä on turha tässäkään nyt enempää tehdä. Tämän talven tulen jälkeenpäin oikeasti muistamaan siitä, että uskalsin ja sain (taas) kokeilla omia rajojani ja luotin osaamiseeni (ja muut luottivat, hain tukea siihen mielipiteeseen ainakin kymmeneltä :D). Olen kyllä kivassa työssä, jossa ei koe kahta samanlaista työpäivää, vaikka arjessa ajoittain väsyttääkin.


'Jos tietäisin, minne olen menossa, en olisi menossa minnekään'
'On hyvä välttää entisiä polkuja'.
(A.Ratia - Marimekon mainosvihkosta vohkitut lauseet sopivat elämään).


Lopetan valittamisen heti kun tulee kevät <3
Need some yellow light!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kammopäivät

viime perjantai ja tämän viikon maanantaina ovat olleet niitä. Päiviä, jolloin ei ehdi kuin juoksemaan palaverista toiseen, aivot aina orientoituneena kyseiseen aiheeseen, syömättä mitään. Jossain kohtaa tekee välttävät murukahvit, jotta saa jotain energiaa. Lopulta neljältä kun palaverien on pakko päättyä pääsee käsiksi päivän juokseviin töihin, joita on tietysti noin kolmeksi ja risat tunniksi ja samalla näykkii jotain nahistunutta Picnikin sämpylää, jonka on jossain kohtaa nopeasti hakenut. Ja kun lopulta pääsee kotiin, kaatuu nääntyneenä ja nälästä sairaana miehensä rintakehää vasten, joka tarjoilee ruokaa ja joskus vähän viiniäkin. Okei toi loppu tossa jeesaa vähän kammopäivien kulkua. Voisihan se jatkuakin yhtä pimeänä. Onneksi ei. Nyt tässä kohtaa on hyvä kaikkien nostaa sormi pystyyn ja sanoa, soo- soo, niin kiire ei saa olla ettei 'muka' ehdi syömään ja pitääkö niitä tapaamisia olla niin paljon ja jätä myöhemmäksi mitä et ehdi työaikana tehdä. Ei...

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

vuoden ekat kilometrit

matkapostauksesta juoksupostaukseen... Eilen alkoi lomatauon jälkeiset juoksut ja siis tämän vuoden eka lenkkinen, kevyt vitonen. Tuntui että enemmänkin olisi halunnut, säästelin voimia tähän päivään. Tänään peruskymppi. Seuraavaksi parin päivän tauko ja homma jatkuu. Kova motivaatio on taas juosta ja ihan aito tunne: tästä paras juoksuvuosi tähän mennessä mulle. Aito ilo ja into. Viime vuoden motivaationpuutokset ovat takana ja nyt on piilossa ollut streptokokkikin hoidossa (tuskinpa on muuten vaikuttanut mihinkään, mutta eihän sitä koskaan tiedä). Sellainen fiilis tuli tänään lenkillä, että jos vetelisi mahdollisimman vaihtelevia matkoja ja sitten alkaisi sitä pidentämislinjaa taas miettimään. Onhan mulla hinku juosta se 30km tänä talvena. Huom! talvi ei ole vielä tänne meille tullut, loppuviikosta luvattu pakkasta? Nyt on tosi hyvät juoksusäät +4-+5 ja hapekasta ilmaa. Mitään tipattomia ei mietitty miehen kanssa, jos viinittömän pari viikkoa pitä...