Siirry pääsisältöön

onni on keikkalipuissa

Miten puolen vuoden kulttua tuleva tapahtuma voi saada ihmisen näin onnelliseksi? Hyvin!

FooFighters ja Rock the beach. Äläpä! Kuinka ollaankin miehen kanssa venattu, että päästään FooFightersin keikalle. Jo puolisalaa puhuttu, että jos ei tule Suomeen kohta (!), mennään katsomaan sitä jonnekin maailmalle. Eipä tarvitsekaan kun liput on nyt plakkarissa Hietsun keikalle.
Mä niin näen itseni minimekossa, ruskettuneena (Suomen kesäkuussa...:O), paljain jaloin tanssimassa hiekalla onnesta sekaisin. Juuri niin - musaonnea tiedossa! Rakkaus, biletys, onni, kesä ja vaikka mitä!
Siitä sittemmin lisää. Mutta miettikää, vuoden sisään kaksi parasta bändiä maailmassa livenä. RockOnnea <3

Viime viikon neljistä synttärijuhlituksista selvittiin kunnialla, hiukan alkoi jo loppusuoralla uuvuttamaan jatkuva kahvin kittaaminen ja organisointi...Silti mukavaa kun joulun alla on muutamat glögijutskat, yhdet töissä, yhdet meillä ja yhdet sukulaisissa.
Joulua en mitenkään vielä ole kerennyt odottamaan, siihen taitaa olla kolme viikkoa. Noh, en koskaan hötkyile joulua, miksi siis nytkään? Kotijoulu, lomaa, vähän sukulointia, pääasiana hetken vapaus arjesta. Ehkä lähemmin innostun sitä suunnittelemaan. Ajateltiin tehdä kyllä piparkakkutalo nyt viikonloppuna pojan kanssa.

Koska joulun jälkeen on talvi 'kestettävänä vielä', on pakko suunnitella pieteettiulkoilukeikka miehen kanssa. Ehkä pahimpaan tammikuun pimeyteen? Hotelli + ravintolaa + baaria (baareja).
Onneksi mulla on jo niin iso vanhempi lapsi, ettei tartte järkätä enää lapsenvahtijuttuja muualta.

Sinänsä kiva kun vuosi taas kääntyy loppusuoralle. Ensi vuonna tapahtuu paljon, eikä vaan FF:n keikkaa (rocksydän). Varmaa myös on, että:
- töissä tulee lisää muutoksia
- mun vanhin lapsi tulee täysi-ikäiseksi
- mä harrastan kokoajan enemmän ja enemmän joogaa
Lisäksi voisi vaikka:
- kämpän myydä. Se ostajaehdokas tulee sunnuntaina kolmannen kerran, siis se, joka antoi tarjouksen, jota pitää vähän korottaa jos meinaa kaupoille.
- muuttaa vuokralle ja aloittaa rakennustyömaan
- Vilja voisi oppia pahimmilta pentutavoilta pois (no ei ne niin pahoja ole, mutta nollatoleranssi jalkoihin hyppäämisille ja tuleehan noita muitakin sit eteen :D)
- viittiiköhän juosta? ei voi tietää, koska olen korvannut juoksulenkit tunnin kävelylenkeillä (happea ja pään tyhjennystä, en selviä hengissä ilman niitä, tarvitsen ajoittaista yksinäisyyttä myös)

Vähän jännän erilainen perjantai, olemme nuorison kanssa keskenämme (mies liesussa), näitä on niin harvoin, että ihan erilaista on. Leivonko koko illan vai lötköttelemmekö leffan ääressä herkkujen kanssa entäs juonko yhtään punaviiniä? Laajoja aiheita vaikeine kysymyksineen :D
Jokatapauksessa vasta huomenna siivoamme kun mieskin on kuvioissa taas ;)
Take care!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

vielä on kesää jäljellä...

syyskuisessa Hangossa ja Tammisaaressa eilen. Enjoy, I did.  

onnea (ja lievää ärtymystä)

OIH, me ja mä selvittiin muutosta - miten se voikin olla aina niin järkyttävää.  Oli muuten vika muutto, tänne jään. Jonkun pitää todellakin jatkaa tätä mainiota mummo (ja pappa) linjaa, joka tässä taloyhtiössä on. Kun taannoin paksahdin taloyhtiön kokoukseen, olin osallistujista about nuorin. Wau! Selvisimme myös puolen vuoden jättiremontista (tai noh, velkaa on ja on) ja asunnosta tuli juuri niin kuin pitikin. Asumista takana 1,5 kuukautta. RAKKAUS <3 (en juurikaan enää edes muista sitä omakotitaloviritystä, joka oli) Mä olen niin mukavan ärsyttävä kaikkien mielestä (myös perheen mielestä) kun todellakin vain huokailen onneani saada asua täällä. Tilavassa asunnossa kerrostalossa, meren äärellä, hyvien ja aina vaan paranevien yhteyksien päässä. Täällä on luonto, täällä on meri, täällä on palvelut, täällä on mun koti. Kunhan nyt toetaan ja jatkofiksaillaan asuntoa muutama vuosi, niin katsotaan tarvitseeko hankkia vene...