Siirry pääsisältöön

onni on keikkalipuissa

Miten puolen vuoden kulttua tuleva tapahtuma voi saada ihmisen näin onnelliseksi? Hyvin!

FooFighters ja Rock the beach. Äläpä! Kuinka ollaankin miehen kanssa venattu, että päästään FooFightersin keikalle. Jo puolisalaa puhuttu, että jos ei tule Suomeen kohta (!), mennään katsomaan sitä jonnekin maailmalle. Eipä tarvitsekaan kun liput on nyt plakkarissa Hietsun keikalle.
Mä niin näen itseni minimekossa, ruskettuneena (Suomen kesäkuussa...:O), paljain jaloin tanssimassa hiekalla onnesta sekaisin. Juuri niin - musaonnea tiedossa! Rakkaus, biletys, onni, kesä ja vaikka mitä!
Siitä sittemmin lisää. Mutta miettikää, vuoden sisään kaksi parasta bändiä maailmassa livenä. RockOnnea <3

Viime viikon neljistä synttärijuhlituksista selvittiin kunnialla, hiukan alkoi jo loppusuoralla uuvuttamaan jatkuva kahvin kittaaminen ja organisointi...Silti mukavaa kun joulun alla on muutamat glögijutskat, yhdet töissä, yhdet meillä ja yhdet sukulaisissa.
Joulua en mitenkään vielä ole kerennyt odottamaan, siihen taitaa olla kolme viikkoa. Noh, en koskaan hötkyile joulua, miksi siis nytkään? Kotijoulu, lomaa, vähän sukulointia, pääasiana hetken vapaus arjesta. Ehkä lähemmin innostun sitä suunnittelemaan. Ajateltiin tehdä kyllä piparkakkutalo nyt viikonloppuna pojan kanssa.

Koska joulun jälkeen on talvi 'kestettävänä vielä', on pakko suunnitella pieteettiulkoilukeikka miehen kanssa. Ehkä pahimpaan tammikuun pimeyteen? Hotelli + ravintolaa + baaria (baareja).
Onneksi mulla on jo niin iso vanhempi lapsi, ettei tartte järkätä enää lapsenvahtijuttuja muualta.

Sinänsä kiva kun vuosi taas kääntyy loppusuoralle. Ensi vuonna tapahtuu paljon, eikä vaan FF:n keikkaa (rocksydän). Varmaa myös on, että:
- töissä tulee lisää muutoksia
- mun vanhin lapsi tulee täysi-ikäiseksi
- mä harrastan kokoajan enemmän ja enemmän joogaa
Lisäksi voisi vaikka:
- kämpän myydä. Se ostajaehdokas tulee sunnuntaina kolmannen kerran, siis se, joka antoi tarjouksen, jota pitää vähän korottaa jos meinaa kaupoille.
- muuttaa vuokralle ja aloittaa rakennustyömaan
- Vilja voisi oppia pahimmilta pentutavoilta pois (no ei ne niin pahoja ole, mutta nollatoleranssi jalkoihin hyppäämisille ja tuleehan noita muitakin sit eteen :D)
- viittiiköhän juosta? ei voi tietää, koska olen korvannut juoksulenkit tunnin kävelylenkeillä (happea ja pään tyhjennystä, en selviä hengissä ilman niitä, tarvitsen ajoittaista yksinäisyyttä myös)

Vähän jännän erilainen perjantai, olemme nuorison kanssa keskenämme (mies liesussa), näitä on niin harvoin, että ihan erilaista on. Leivonko koko illan vai lötköttelemmekö leffan ääressä herkkujen kanssa entäs juonko yhtään punaviiniä? Laajoja aiheita vaikeine kysymyksineen :D
Jokatapauksessa vasta huomenna siivoamme kun mieskin on kuvioissa taas ;)
Take care!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oivalluksia

Mukava marraskuu tänä vuonna! Minä - täydellisen kevät-kesä-syksy-ihminen nautin kun talvi ei ole vielä tullut. On leutoa, on aurinkoista (no välillä sataa - daa- mitä sitten). Parasta on ollut leutous, ilman hieno henkevyys :) Aamu-usvat, leudot tuulet, aurinko ja sadepisarat. (Tekiköhän Pariisi mulle jotain?) Toiset ei kestä pimeyttä, mua se ei harmita. Mua harmittaa kun tulee pakkasta, mutta kestän sen, niinkuin aina ennenkin. (enkä tottamooses usko, että tästä talvesta tulee kohdallani poikkeusta, kestän talvea vain ja ainostaan hetken, viikon-kaksi-kolme). Tosin nyt taas tänä jouluna otetaan pieniä apuja kestämiseen, viiden viikon kulttua reissu Afrikan kylkeen. Jeiiii! Jihuuu! Jippiiii! Enpäs olekaan koskaan aiemmin ollut niin etelässä.... Eilen aamupäivällä 12 kilsan lenkillä tajusin sen, siis vasta nyt - miten se juoksun flow saavutetaan. Ja nyt puhutaan minusta ja mun kropasta - teistä muista en osaa sanoa ;-) (kertokaa miten te sen saavutatte, koska kyllähän se on ihan

Ihana talvi

Parasta elämässä on se - että niin sää kuin mielikin muuttuvat. Viimeiset seitsemän päivää talvi on antanut parastaan ja tämähän on aivan älyttömän ihanaa. Kerrankin tein fiksun aikataulutuksen nuorimman koululaisen lomaviikolle (me "talvilomailimme" jo lokakuussa siellä Madeiralla, alvariinsa ei pysty reissamaan - tai me ei pystytä) ja olen päässyt tästä säästä nauttimaan. Erittäin rennolla viikko-ohjelmalla on sormensa pelissä: etätöitä - niin mulla kuin miehelläkin ja pari lomapäivää ja mulla vain yksi officepäivä (jihuu). Olin kyllä niin tämän tarpeessa. Melkein jo pursuan taas energiaa ja työideoitakin. Voisin kuvitella jaksavani jopa pääsiäiseen asti loistavasti! Seitsemänä päivänä peräkkäin on paistanut aurinko, hukun tähän ihanaan D-vitamiinin määrään. Tuo pakkanen on ihan jees, aamulla yli kaksikymmentä ja iltapäivästä nippanappa kymmenen. Seitsemän päivää, joista kuusi liikuntapäivää. Tämä on se elämä, jota minä haluan elää. 4 x 1,5h käppäilylenkkiä (aina kamera m

missikissa

Kissajuttuja. Meidän missikissa oli tänään 12 viikon tarkastuksessa ja rokotuksessa neuvolassa. Todella joo -  nykyään eläinlääkärissä käydään melkein yhtä tiuhaan kuin lasten kanssa aikanaan neuvolassa. Ajat muuttuvat ja eläimistä pidetään entistä parempaa huolta. Missi painaa nyt 1,24 kg kun löytyessään paino oli alle 500g. Sopusuhtainen, kaunis tyttö, kuin missi totesi eläinlääkäri. Niin kaunis, huokailivat kaikki muutkin eläinlääkäriaseman työntekijät. Mutta kuten aina, niin nytkin, täydellisyyttä ei ole. Meidän kauneuskuningattarellamme on synnynnäinen tai varhaisen pentuajan vika. Toisen takakoiven yksi varvas ei toimi, se on suora. Voi reppanaa. No on tämä ehkä huomattu, muttei kiinnitetty huomiota. Lääkärin mukaan kyse on vain harmittomasta kauneusvirheestä eikä varsinaista haittaa tästä suorasta varpaasta ole. Mutta voi pientä! Samalla kehittelimme löytötarinalle, jonka alkuvaiheita emme voi tietää, mahdollisia uusia dramaattisia versioita. Emot eivät kuulemma hylkää