Siirry pääsisältöön

use yellow

Vuoden lopulla kun aurinko on enää ani harvoin näyttäytynyt sitten elokuun ja ihan kaikki B-, C- ja D-vitamiini on kulunut meidän pohjoisten ihmisten elimistöistä jotakuinkin loppuun, tarvitaan KELTAISTA! (punaista, oranssia ja vihreääkin tarvitaan, ainakin lautaselle).

Sitruuna on mun all time (and seasons) favorite.

Sitruuna raikastaa kaiken: Vesijohtoveden, teen, salaatin, guacamolen, uuniperunat, kalan, grillilihan...



Vilja sai huopaisen Life@ppinsa.
Keltaisen.

Kattinen on nyt noin 12 viikkoa. Ylihuomenna on toinen lääkärikeikka ja ensimmäinen rokotus. Auts.
Kissa on ihana ja kissa on hermoille käyvä eli pentuiän peruskuvioissa siis ollaan.
Tämmöinen pieni Vilja-kissa nukkuu suurimman osan vuorokaudesta ja loput aikaa on energinen kuin mikäkin. Osaa siis käyttää viisaasti energioitaan, toisin kuin me muut, jotka laahustamme (pieni liioittelu sallitaan) pimeydessä nuutuneina ja uupuneina. Mutta tottahan se on, jos on yhtenä päivänä elämänsä voimissaan niin sitten seuraavat 2-3 päivää on ihan poikki: nuutunut, harmaa, virttynyt, lihakset jumissa, olo tahmainen ja rähmäinen.
Anyway, me kaikki ollaan edelleen naarmuisia kissan leikkikaluja ja yritetään parhaamme, jotta jonkinlainen koulutus menisi päähän. Kissa oppii rauhallisilla toistoilla, toistoilla, toistoilla ja toistoilla. Pääasiassa toistotkin ovat sille pentuiässä suurta riemukasta leikkiä. Kärsivällisyyttä siis tarvitaan, aina voi itse lähteä jäähylle jos ei jaksa toimia leikkikaluna. Näin ihanastihan se ei aina mene, mutta sen tietää, että nyt on oltava johdonmukainen. Kissojen pentuaika on nopeasti ohi, eikä kyse ole loputtomasta toiminnasta.
Vilja on kolminkertaistanut kokonsa siitä kun sen adoptoimme syyslomalla ja silti se on vielä pienikokoinen :O

Huom! lapsen paita, keltainen.

Keikkaonnea vol 3: RHCP tulee heinäkuussa (taas) Suomeen. Oon niin menossa. Pimeen ihana keikkavuosi. Jätän Saara Aallon muille (kaikkea hyvää hänelle), koska ei ole missään mielessä mun musamakua. Rock!

Maanantai-aamuna aurinko nousi näyttävästi,
en kyllä huomannut miten ja milloin se laski.

Hyvää joulunodotusta ja älkää stressaantuko joulukuvioista, mä en ajatellut :D

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voi kohta se on - maaliskuu

On voimaannuttavaa (tuo sana on korni, mutta totta) kun tulee kevät ja myös se, että pääsemme  muuttamaan. Pienten ja suurtenkin, mutta ehkä odotettavissa olleiden viiveiden takia, muutto on (vasta)  2,5 viikon päästä. Vai oliko sillä aikataulua? No siinä kohtaa tuli kun irtisanoimme tämän vuokra-asunnon ja varasimme muuttofirman. Tänään muttosiivosin tämän nykyisen asunnon kylppärin. Saatan vihata kaakeleiden hinkkaamista, siksi tein 'suuren' työn jo nyt, jotta muutettuamme, loppusiivous olisi täällä edes vähän helpompi. Maanantai-iltana näytin tätä vuokra-asuntoamme seuraaville melko varmoille vuokralaisille tähän asuntoon. Kaksi pientä aasialaissisarusta (olivat minua noin rintakehään ja jotka minut tietävät - tietävät etten ole julmetun pitkä kai itsekään :D), jotka olivat aivan totaalisen ihania maanantaifiiliksen kohottajia (harmi, että tulivat vasta illalla). He hurmioituivat asunnosta (riittävä...

fyssarireissua ja buranaa

Joillekin tuli mieluinen jytky, mulle ei - tuli akuutti niska-hartiakipu. Oikeastaan koko oikeanpuoleinen osa selästä oli tulessa (lievä ilmaisu). Ja on pirun himputin kipeä vieläkin (7-vuotias lukee tässä vieressä mitä kirjoitan...). Toimistotyöperäiset vaivat alkavat ilmeisesti ilmaantua tässä vaiheessa ikää rytinällä vai mitä tämä on? Hartian seutu on varoitellut koko vuoden, pysynyt kurissa joogalla ja hieronnoilla, mutta viime viikon jooga laukaisi poltteen ja tuskan, jonka näemmä viimeistelin taloyhtiön talkoilla lauantaina lopullisesti. Niska-hartiat irtisanoutuivat yhteistyöstä ja matka fysioterapeutille (oli muuten elämäni eka (oma) fysioterapeuttikäynti)  ja muutaman päivän sairikselle kipulääkkeineen alkoi. Siis sairaslomalle sen takia, että tekee päätetyötä? Buranaa naamaan, jotta voi olla ja tämä sen takia, että tekee töitä? Iso kirosana. Monta isoa sellaista. En voi hyväksyä! En ole satuttanut itseäni vaa...

Kesäennakko

Viime perjantaina tuli kuuma . Kuuma kuin helteisenä kesäiltana. Nyt kun vanhin lapseni on kohta ollut vuoden täysi-ikäinen pääsimme yhdessä Olavin Tavastian valtaukselle (Uusivirta on yhteinen fanitus). Hauskaa kun ikärajattomat keikat voivat olla jo osittain taakse jäänyttä aikaa. Klubikeikka kun on  klubikeikka . Kyllä oli täydellisen ihana juttu, hurmaannuin taas täysin ja tanssimme putkeen kaksi tuntia. Mun lapsi ei siis noloile mua enkä mä häntä. (Ed.kommentti oli pakko tähän kirjoittaa, koska on niin liian usein kuultu yleistys, ehkäpä jopa myytti?) Tällä Olavin keikalla kuitenkin eniten hurmaannuin kitaristin soittotaidosta ja olemuksesta <3 Kesämies <3 Olavihan nyt hurmaa aina ja kaikki. :D Vesalan Paulakin piipahti lavalla, sweet she is. Klubikuuma  music is his aeroplane, too Lentokoneesta tuli mieleen, että kesäloma konkretisoitui kertaheitolla kun...