Siirry pääsisältöön

use yellow

Vuoden lopulla kun aurinko on enää ani harvoin näyttäytynyt sitten elokuun ja ihan kaikki B-, C- ja D-vitamiini on kulunut meidän pohjoisten ihmisten elimistöistä jotakuinkin loppuun, tarvitaan KELTAISTA! (punaista, oranssia ja vihreääkin tarvitaan, ainakin lautaselle).

Sitruuna on mun all time (and seasons) favorite.

Sitruuna raikastaa kaiken: Vesijohtoveden, teen, salaatin, guacamolen, uuniperunat, kalan, grillilihan...



Vilja sai huopaisen Life@ppinsa.
Keltaisen.

Kattinen on nyt noin 12 viikkoa. Ylihuomenna on toinen lääkärikeikka ja ensimmäinen rokotus. Auts.
Kissa on ihana ja kissa on hermoille käyvä eli pentuiän peruskuvioissa siis ollaan.
Tämmöinen pieni Vilja-kissa nukkuu suurimman osan vuorokaudesta ja loput aikaa on energinen kuin mikäkin. Osaa siis käyttää viisaasti energioitaan, toisin kuin me muut, jotka laahustamme (pieni liioittelu sallitaan) pimeydessä nuutuneina ja uupuneina. Mutta tottahan se on, jos on yhtenä päivänä elämänsä voimissaan niin sitten seuraavat 2-3 päivää on ihan poikki: nuutunut, harmaa, virttynyt, lihakset jumissa, olo tahmainen ja rähmäinen.
Anyway, me kaikki ollaan edelleen naarmuisia kissan leikkikaluja ja yritetään parhaamme, jotta jonkinlainen koulutus menisi päähän. Kissa oppii rauhallisilla toistoilla, toistoilla, toistoilla ja toistoilla. Pääasiassa toistotkin ovat sille pentuiässä suurta riemukasta leikkiä. Kärsivällisyyttä siis tarvitaan, aina voi itse lähteä jäähylle jos ei jaksa toimia leikkikaluna. Näin ihanastihan se ei aina mene, mutta sen tietää, että nyt on oltava johdonmukainen. Kissojen pentuaika on nopeasti ohi, eikä kyse ole loputtomasta toiminnasta.
Vilja on kolminkertaistanut kokonsa siitä kun sen adoptoimme syyslomalla ja silti se on vielä pienikokoinen :O

Huom! lapsen paita, keltainen.

Keikkaonnea vol 3: RHCP tulee heinäkuussa (taas) Suomeen. Oon niin menossa. Pimeen ihana keikkavuosi. Jätän Saara Aallon muille (kaikkea hyvää hänelle), koska ei ole missään mielessä mun musamakua. Rock!

Maanantai-aamuna aurinko nousi näyttävästi,
en kyllä huomannut miten ja milloin se laski.

Hyvää joulunodotusta ja älkää stressaantuko joulukuvioista, mä en ajatellut :D

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogisuoni ei kuki

tai sitten ei ole sopivia hetkiä kirjoittaa. Tarvitsee siis ostaa täppäri! Juoksutreenit ovat jatkuneet normisti, eilen jopa intoilin ravaamaan metsässä lumisessa sohjossa. Ei paha ja tosi hyvää treeniä juoksukoiville. Kohta pääsee kevään ekaan koitokseen, enää puolitoista viikkoa! Naureskellen lempeän huvittuneesti (itseäni kohtaan) selailin ekan kesän juoksumuistiinpanojani kohta kolmen vuoden takaa. Olen aloittanut tosi kevyesti ja sitten juossut yhtäkkiä innokaasti 6-7km lenkkejä jokatoinen päivä. Sitten olikin nilkka kipeänä n.2 viikkoa. Niinpä! Eikä varmasti juoksuasento ollut aluksi paras mahdollinen, mutta sen oppii vain juoksemalla. Eikä varmasti ole vieläkään asento perfect. Tykkäänkin lajeista joissa kehittyy loputtomasti (kuntoilumielessä), kunhan vaan tekee ja harrastaa. Ja varioida voi loputtomasti. Juosta maantiellä, purtsilla, metsässä, lomamatkalla, kaupungissa, maalla, tapahtumissa. Ensi kesänä juoksen Gotlannissa (lomamatkalla), ihan varma...

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

moodit

Mun pää on näemmä kehittynyt sillä tavoin, että jos maanantaimoodia ei koe maanantaina sen kokee perjantaina. Saanko kiitos (arki)viikon ilman mitään ihme angstipäiviä? En näemmä - taitaa kuulua mun repertuaariin. Jostain lehdestä luin, että monella (?) muullakin on moodit (engl.moods) pinnassa kerran arkiviikkoon ja silti on ihan hyvä ja tyydyttävä arki (voiko lehtiin luottaa?) Olen kuitenkin samaa mieltä, pidän elämästäni, vaikka haaveilenkin aina ajoittain kaikenlaisista hyppäämisistä tuntemattomaan (haaveita pitää olla, muutoin olen kuollut). Tänäänpä viimeksi töissä kun neuvoin erästä naista työjutuissa, hän kysyi miten olen päätynyt tuonne töihin ja varsinkin noihin tehtäviini, joita teen (suhteellisen monipuolinen, eikä lainkaan tylsä työ). Kerroin ja hän oli aidon kiinnostunut ja utelias. Mä vaan huokailin, että hän on kuitenkin arkeologi (mun lapsuuden toiveammatti). Hauskaa, koska taas tajusin kuinka ol...