Siirry pääsisältöön

use yellow

Vuoden lopulla kun aurinko on enää ani harvoin näyttäytynyt sitten elokuun ja ihan kaikki B-, C- ja D-vitamiini on kulunut meidän pohjoisten ihmisten elimistöistä jotakuinkin loppuun, tarvitaan KELTAISTA! (punaista, oranssia ja vihreääkin tarvitaan, ainakin lautaselle).

Sitruuna on mun all time (and seasons) favorite.

Sitruuna raikastaa kaiken: Vesijohtoveden, teen, salaatin, guacamolen, uuniperunat, kalan, grillilihan...



Vilja sai huopaisen Life@ppinsa.
Keltaisen.

Kattinen on nyt noin 12 viikkoa. Ylihuomenna on toinen lääkärikeikka ja ensimmäinen rokotus. Auts.
Kissa on ihana ja kissa on hermoille käyvä eli pentuiän peruskuvioissa siis ollaan.
Tämmöinen pieni Vilja-kissa nukkuu suurimman osan vuorokaudesta ja loput aikaa on energinen kuin mikäkin. Osaa siis käyttää viisaasti energioitaan, toisin kuin me muut, jotka laahustamme (pieni liioittelu sallitaan) pimeydessä nuutuneina ja uupuneina. Mutta tottahan se on, jos on yhtenä päivänä elämänsä voimissaan niin sitten seuraavat 2-3 päivää on ihan poikki: nuutunut, harmaa, virttynyt, lihakset jumissa, olo tahmainen ja rähmäinen.
Anyway, me kaikki ollaan edelleen naarmuisia kissan leikkikaluja ja yritetään parhaamme, jotta jonkinlainen koulutus menisi päähän. Kissa oppii rauhallisilla toistoilla, toistoilla, toistoilla ja toistoilla. Pääasiassa toistotkin ovat sille pentuiässä suurta riemukasta leikkiä. Kärsivällisyyttä siis tarvitaan, aina voi itse lähteä jäähylle jos ei jaksa toimia leikkikaluna. Näin ihanastihan se ei aina mene, mutta sen tietää, että nyt on oltava johdonmukainen. Kissojen pentuaika on nopeasti ohi, eikä kyse ole loputtomasta toiminnasta.
Vilja on kolminkertaistanut kokonsa siitä kun sen adoptoimme syyslomalla ja silti se on vielä pienikokoinen :O

Huom! lapsen paita, keltainen.

Keikkaonnea vol 3: RHCP tulee heinäkuussa (taas) Suomeen. Oon niin menossa. Pimeen ihana keikkavuosi. Jätän Saara Aallon muille (kaikkea hyvää hänelle), koska ei ole missään mielessä mun musamakua. Rock!

Maanantai-aamuna aurinko nousi näyttävästi,
en kyllä huomannut miten ja milloin se laski.

Hyvää joulunodotusta ja älkää stressaantuko joulukuvioista, mä en ajatellut :D

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pariisisilmät

Nyt sulle tulee elegantit Pariisi-silmät, sanoi mieslääkäri mulle kun silmätulehdusreseptiä kirjoitti. Hän ymmärsi täydellisesti ahdistukseni, matka kolkuttaa ylihuomenna ovella ja mä sain karmean tulehduksen toiseen silmääni eilen. Miksi, miksi aina mulle tulee silmätulehdus? No, kolmas kerta koko elämän aikana ei ehkä ole aina. Mutta en tottamooses tahdo silmäni loistavan chanelin punaisena, vain huuleni. Elegantisti. Nyt on lyhyt tukka, punaisia punia ja muutama uusi matkavaatekappale hankittuna. Ja kohta on tämä pirun tulehduskin hoidossa, kun sain heti kunnon troppia tähän säälittävään silmääni. On enää kauhea ongelma, minkä takin otan reissuun, Pariisiin luvattu +16 - +21 astetta tälle viikolle. Jestas, sinnehän paistuu :)     au revoir!

unelmia

kuvat Vuoreksen asuntomessualueelta 2012 Miten asuntomessut liittyvät juoksemiseen? No ensituntumalta ei tietenkään mitenkään, mutta ne saadaan liittymään jos oikein yritetään. Tietenkin monen tunnin patikointi aurinkoisella messualueella vastaa ihan kelvollisesti kevyttä-keskiraskasta treeniä. Tosin mä vedin messut läpi juttuseurassa, läpsärit jalassa ja kamera kädessä. Lenkeillä ei oo mitään näistä. Ja messuilla pitää muistaa pysähtyä lettukahveille. Mitään sellaistakaan ei ole ollut treeneissä. Mutta silmät toimii ja havainnoi (aamulenkeillä joskus ei). Päässä liikkuu kaikenlaista, joskus myös asumiseen liittyviä haaveita, toteuttamiskelpoisia ideoita, jopa hienoja päätöksiä. Näillä messuilla näkyi hyvän näköisiä terasseja, ihania kasvihuonepergoloita, kivoja yksityiskohtia siellä täällä. Taas se iänikuinen omakotitaloasuja minussa virittäytyi. Bytheway, poikani on tehnyt jo oman tulkinnan epämääräisestä lupauksestani koskien lemmikkieläimiä: 'jos joskus asu

Tavoite

Ok. Eka blogikirjoitus ikinä. Olen selannut ja selannut juoksublogeja, lifestyle blogeja jne. Mitä juoksemiseen tulee, tähän asti löytämäni bloggarit ovat asiansa kanssa joko täysin vakavissaan ja oikeita urheilijoita. Tai sitten wannabee juoksijoita jonain päivänä/vuonna. That's fine. Minä olen ehkä jossain siinä välimaastossa, en urheilija enkä edes urheiluhullu. Tyyppi, joka rakastikin juoksemista, eikä edes sitä tiennyt, until......... :) Ja meitä on varmaan paljon ja en ehkä ole löytänyt teitä muita. Tähän huomautus, että joo harrastan muutakin aktiiviliikuntaa: astangaa aktiivisesti vuodesta 2003, hyvin harvakseltaan punttisalia, uimista, fillarointia jne. Mutta hyötyliikuntaa, sitä aina :). Jokatapauksessa, tuli tarve kirjoittaa jotain itsekin.... Tylsää taustaa: Aloitin juoksutaipaleeni 'oikeasti' kohta kolme vuotta sitten. (Mieheni innoittamana, mutta hänet hyvin nopeasti ohittaen juoksuinnossa,-kunnossa ja -määrässä :) ) Ensin juoksin 'piilossa'