Siirry pääsisältöön

en ole juhannusihminen

....noin olen aloittanut juhannuksen alla jo vuosia saman jaarituksen, sitten luettelen, joo...oon ollut juhannuksina mökeillä, kaupungeissa, saaressa, festareilla, kotona, on ollut vieraita ja olen/olemme olleet vierailuilla ja jatkan on joo hauskaakin toki ollut, mutta EN ole juhannusihminen. Parhaiten viihdyn juhannuksena ulkomailla. Juhannushäissä, sellaisissa en ole tainnut olla, ne voisi olla kivat.
Vierastan suomalaista juhannuksen ylistämistä. Miksiköhän?

No kesä alkaa heinäkuussa - olen sitä sorttia. En nauti jäätymisestä kylmässä kosteassa kesämökissä.
En juhannuksen pakkodokaamisesta, enkä todellakaan viihdy samassa tilassa päiväkausia muiden kuin perheeni kanssa ja silloinkin pitää olla häppeninkiä välillä. :)
Rakas ihana esikoiseni on syntynyt juhannuksen tienoilla, synnytyslaitokselta kotiuduin juuri jussiksi silloin 15 kesää sitten. Se muuten oli kuuma kesä! Ja kiva jännittävä juhannus.

Tänä juhannuksena olemme kotona, juhlimme perheen kesken tytärtä. Vietämme myös kaikella todennäköisyydellä viimeisen juhannuksen ja myös vikaa kesää tässä kodissa. Tänä jussina teen myös kouluhommia. Hummatkaa siis muut :)

Mutta pois se minusta, etten olisi funtsinut mitä grillataan ja noin. Skumppaa lasiin myös huomenna.
Ainakin nektariinifetasalaattia on nyt pakko saada. Sitten uutta perunaa. Chorizon voittanutta ei ole tällä grillikaudella (raakamakkaraa), kalaa laitetaan myös.

Sit mä aion kuulkaa urheilla kun koko muu Suomi ryyppää. Näin teen ;-) Hyvää Juhannusta siis.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogisuoni ei kuki

tai sitten ei ole sopivia hetkiä kirjoittaa. Tarvitsee siis ostaa täppäri! Juoksutreenit ovat jatkuneet normisti, eilen jopa intoilin ravaamaan metsässä lumisessa sohjossa. Ei paha ja tosi hyvää treeniä juoksukoiville. Kohta pääsee kevään ekaan koitokseen, enää puolitoista viikkoa! Naureskellen lempeän huvittuneesti (itseäni kohtaan) selailin ekan kesän juoksumuistiinpanojani kohta kolmen vuoden takaa. Olen aloittanut tosi kevyesti ja sitten juossut yhtäkkiä innokaasti 6-7km lenkkejä jokatoinen päivä. Sitten olikin nilkka kipeänä n.2 viikkoa. Niinpä! Eikä varmasti juoksuasento ollut aluksi paras mahdollinen, mutta sen oppii vain juoksemalla. Eikä varmasti ole vieläkään asento perfect. Tykkäänkin lajeista joissa kehittyy loputtomasti (kuntoilumielessä), kunhan vaan tekee ja harrastaa. Ja varioida voi loputtomasti. Juosta maantiellä, purtsilla, metsässä, lomamatkalla, kaupungissa, maalla, tapahtumissa. Ensi kesänä juoksen Gotlannissa (lomamatkalla), ihan varma...

paluu lukuihin

Paluu menneisyyteen eli ihan ekan kerran koskaan aloin lukemaan omia blogitekstejäni läpi (oonpa osannut joskus kirjoittaa innostavasti (!), siis vuonna 2012 ). Pääsin vuoteen 2013 ja tilastollista faktaa- tekstiin, kun villiinnyin heti laskemaan lisää faktaa pöytään. (luetaan loput tekstit sit joskus, jos jaksaa...) Kertauksena itselleni, juoksukilsoja kertynyt noin: (vuoden 2009 lukuja en ole merkannut ylös, hölmöä kyllä) 2010 - 255 km 2011 - 460 km 2012 - 558 km 2013 - 481 km 2014 - 229 km Että sentään, noistahan on luettavissa kaikki! Vuonna 2012 olin toistaiseksi parhaimmillani (juoksun suhteen) , vielä seuraavakin menetteli, mutta sitten meni jalka ja kaikki sen mukana. Toisaalta olin vaikuttunut (leikisti? -eikun ihan oikeasti) , siitä kuinka paljon mä liikun muutoinkin, tällaiseksi perustavisnaiseksi. Ihan hirvee sporttailija :) Juoksukilsoja vain lasken kaikki muu on extraa. Vaikka kirjailen niitäkin har...

syysyllätys

Saimme syyslomalla perheeseemme yllätysvauvan. Tämä tuli täytenä yllätyksenä meille ja muille. Let me tell you... Syyslomailimme landella torstaista sunnuntaihin. Mukana menoissa minä ja mies, pojat ja vanhin tytär kavereineen. Kuluva viikko ennen lomaa oli ollut todella, todella raskas, melkeinpä kauhea voisin sanoa (todellakin ja yhtään liioittelematta). Tavoitteena oli siis leppoisaa landeilua, paljon sitä saunomista ja pönttöuunin lämmittämistä. Näin kävikin. Yhtenä iltapäivänä sitten patistin porukkaa kävelylenkille maaseudun peltomaisemiin ja metsään. Sain miehemme matkaan. Oli järeän tuulinen ja pilvinen lauantai-iltapäivä. Jäätävän kylmä sää sai laitamaan talvitakit niskaan ensi kerran tänä syksynä. Kävelimme puolituntia yhteen suuntaan ja käännyimme lopulta takasin kun missään ei nyt oikein ollut mitään, paitsi sitä peltoa, muutama maatila, autiotila ja metsää, metsää, metsää. Takaisin tullessamme, noin autiotilan kohdalla jäi...