Siirry pääsisältöön

suuri toteutuu

Viime poustauksen jälkeen olen harjoittanut edelleen pyöräilyä. Matkaa pidentäen puolella :)
Hiivatti kun vielä uskaltaisi juosta.

Viime postingin jälkeen olemme myös varmuudella tekemässä maakauppoja lähiaikana!
Olenko ehkä maailmanhistorian innokkain tästä asiasta? Tiedetään, tiedetään - omakotitaloja raksataan kokoajan ja jotkut tekevät sitä jopa sarjana.
Meille tämä on suurinta, ihaninta ja kivointa sitten ehkä jopa koskaan (tähän ei nyt lasketa itsestäänselvyyksiä kuten jälkikasvun saaminen etc. :) ).
Tekee mieli huutaa suoraa huutoa ilosta! Tai oon jo huutanutkin.

Aamuyöstä heräsin kipeyteen ja tulevaan kuumeeseen. Se sellainen kipeys, joka tulee kroppaan ja kaataa vaateriin. Nyt särkylääkkeillä ja parin alla olevan voimalla vääntäydyin koneelle. Huomenna aion olla taas iskussa.
On paljon asioita, joissa pitää nyt olla iskuvalmiina ja terässä. Maakauppojen lisäksi työasiat vaativat nyt äärimmäistä hermolla oloa. Asiat etenee sielläkin. So happy!

Tässä kesäkahvi, on muuten ihan ässä drinkki->
Muutama nokare vaniljajädeä lasiin ja päälle tulikuumaa vahvaa kahvia. Enjoy!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

vielä on kesää jäljellä...

syyskuisessa Hangossa ja Tammisaaressa eilen. Enjoy, I did.  

onnea (ja lievää ärtymystä)

OIH, me ja mä selvittiin muutosta - miten se voikin olla aina niin järkyttävää.  Oli muuten vika muutto, tänne jään. Jonkun pitää todellakin jatkaa tätä mainiota mummo (ja pappa) linjaa, joka tässä taloyhtiössä on. Kun taannoin paksahdin taloyhtiön kokoukseen, olin osallistujista about nuorin. Wau! Selvisimme myös puolen vuoden jättiremontista (tai noh, velkaa on ja on) ja asunnosta tuli juuri niin kuin pitikin. Asumista takana 1,5 kuukautta. RAKKAUS <3 (en juurikaan enää edes muista sitä omakotitaloviritystä, joka oli) Mä olen niin mukavan ärsyttävä kaikkien mielestä (myös perheen mielestä) kun todellakin vain huokailen onneani saada asua täällä. Tilavassa asunnossa kerrostalossa, meren äärellä, hyvien ja aina vaan paranevien yhteyksien päässä. Täällä on luonto, täällä on meri, täällä on palvelut, täällä on mun koti. Kunhan nyt toetaan ja jatkofiksaillaan asuntoa muutama vuosi, niin katsotaan tarvitseeko hankkia vene...