Siirry pääsisältöön

Talvitavoitetta kohti

Mun pää vastaanottaa oivalluksia juostessa. Hyvä ja hieno pää :)
Eilisellä lenkillä kopsahti kohilleen taas pari asiaa...ensinnäkin se sama ja ainainen asia: miten kivaa tää juokseminen onkaan, miksi en ehdi tehdä tätä useammin?
Kunhan edes siihen 2-3 kertaan viikkoon kykenisin (kaiken muun elämän ohella). Välillä onnistuu, välillä taas ei.
Hirveen hyvin siis sujui lenkki. Vieläkään ei ollut yhtään mustaa jäätä maillahalmeilla. Täällä meilläpäinhän ei lunta siis ole vielä näkynyt.

Samalla mietin mitä varusteita vielä pitää talven varalle hankkia. Näitä asioita näemmä muutkin bloggaajat juuri miettivät :) http://innostuksiani.blogspot.fi/

Ostoslistalle jo olemassaolevaa varustusta täydentämään:
Paksummat juoksutrikoot, paksummat juoksuhanskat, isommat maastolenkkarit ja juomapullo virityksineen.

Ostin juuri oikein hyvän paksumman juoksuhupparin (vihreän) sen alle kun pistää pitkähihaisen juoksupaidan, oon pärjännyt näillä +3 - +5 asteen keleillä hyvin. Kylmemmillä siihen vielä juoksutakkia päälle niin on kerrospukeutuminen kohillaan ja tarkenee. Normijuoksutrikoiden ja kerrastojen kanssa säätäminen on vähän paksun oloista, siksi haluan vaan paksummat juoksutrikoot. Kovilla pakkasilla sit ne kerrastot sinne alle. Ohuissa hanskoissa näpit jäätyy jo nyt eli hus kauppaan. Viime talvena totesin, että maastolenkkarit pitävät talvella riittävän napakasti, nyt ostoslistalle oikeaa kokoa olevat. Numeroa puolitoista suuremmat kuin koipi (puolinumeroa ei riitä). Eli kyllähän tohon taas muutama raha saadaan haaskattua.

Mä olen ihan hirveän kuumissani juostessani, siksi en halua ylipukeutua viileämmilläkään. En ole muutoinkaan palelevaa sorttia. Se selittänee sen, että joskus äimistelen vastaantulijajuoksijoitani kun ne on niin topattuja ja mulla vaan hiki virtaa.

Mutta se kaikkein suurin oivallus ja hinku koskee nyt talvitavoitetta, joka terävöityi mun aivoihini eilen -> juosta pikkuhiljaa jo vähän enemmän kuin koskaan aiemmin, vaikkapa 30 kilsaa yhtäkyytiä. Sehän tarkoittaa sitten jo yli kolmen tunnin juoksemista yhtäsoittoa ja silloin tarvitsee jo juomaakin mukaan. En ole vielä joutunut ostamaan juoksujuomapulloja itselleni. Kahden tunnin lenkeillä ei ole tarvinnut. Ja puolmaroissa (tapahtumissa) on huolto kohillaan. Juomapulloa ostoslistalle myös.

Kyllä mä sitten kehun IHAN joka paikassa kun olen ekan kerran kirmaissut 30 kilsaa, ihan-joka-paikassa. Jo nyt fiilistelen tunteella (en kehumistunteella vaan juoksun jälkeisellä voittajatunteella, tietenniin). Okei, kasvatetaan matkaa, mutta tällä kertaa ei niin kovin maltilla ja se voisi olla juoksun osalta tän talven juttu number one. Vähänkö oon innoissani! Hyvää viikonloppua!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voi kohta se on - maaliskuu

On voimaannuttavaa (tuo sana on korni, mutta totta) kun tulee kevät ja myös se, että pääsemme  muuttamaan. Pienten ja suurtenkin, mutta ehkä odotettavissa olleiden viiveiden takia, muutto on (vasta)  2,5 viikon päästä. Vai oliko sillä aikataulua? No siinä kohtaa tuli kun irtisanoimme tämän vuokra-asunnon ja varasimme muuttofirman. Tänään muttosiivosin tämän nykyisen asunnon kylppärin. Saatan vihata kaakeleiden hinkkaamista, siksi tein 'suuren' työn jo nyt, jotta muutettuamme, loppusiivous olisi täällä edes vähän helpompi. Maanantai-iltana näytin tätä vuokra-asuntoamme seuraaville melko varmoille vuokralaisille tähän asuntoon. Kaksi pientä aasialaissisarusta (olivat minua noin rintakehään ja jotka minut tietävät - tietävät etten ole julmetun pitkä kai itsekään :D), jotka olivat aivan totaalisen ihania maanantaifiiliksen kohottajia (harmi, että tulivat vasta illalla). He hurmioituivat asunnosta (riittävä...

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

neverending syksy - lopu jo!

On ollut kummallinen viikko ja todella kummallinen syksy. Ja kun tästä elossa selviää (välillä liioittelen) on taas kerran voittaja. Ja totta kai selviää. Edelleen on vahva olo kuitenkin. Silla tavalla vahva kun on aina elämässä ollut  (välillä ei ole ollut kyllä yhtään vahva olo, mutta sen on aina tiennyt että selviää). Onhan tässä kaikkea kivaakin tapahtunut, mutta perusvire on ollut huono tässä syksyssä. Tähän yksi nauru juttu: Sanoin kotona taannoin: 'Välillä musta tuntuu siltä, että kenelle annan turpaan seuraavaksi?' (PMS?) ja sitten naurettiin päälle (kai? väkinäisesti? ;-) ) On myös hyvällä tavalla kypsyneempi olo. Totta puhuen mä rakastan vanheta, ihan selkeesti tuun koko ajan viisaammaksi :). Mä en muuten sanoisi, että elämä heittelee, ihan itse me täällä heittelehditään. Milloin mitenkin, mutta siis me - ei elämä (no okei se on sanonta). Kyllähän asioita tulee joskus ansaitsematta ja ns. puun takaakin, mutta ...