Siirry pääsisältöön

Talvitavoitetta kohti

Mun pää vastaanottaa oivalluksia juostessa. Hyvä ja hieno pää :)
Eilisellä lenkillä kopsahti kohilleen taas pari asiaa...ensinnäkin se sama ja ainainen asia: miten kivaa tää juokseminen onkaan, miksi en ehdi tehdä tätä useammin?
Kunhan edes siihen 2-3 kertaan viikkoon kykenisin (kaiken muun elämän ohella). Välillä onnistuu, välillä taas ei.
Hirveen hyvin siis sujui lenkki. Vieläkään ei ollut yhtään mustaa jäätä maillahalmeilla. Täällä meilläpäinhän ei lunta siis ole vielä näkynyt.

Samalla mietin mitä varusteita vielä pitää talven varalle hankkia. Näitä asioita näemmä muutkin bloggaajat juuri miettivät :) http://innostuksiani.blogspot.fi/

Ostoslistalle jo olemassaolevaa varustusta täydentämään:
Paksummat juoksutrikoot, paksummat juoksuhanskat, isommat maastolenkkarit ja juomapullo virityksineen.

Ostin juuri oikein hyvän paksumman juoksuhupparin (vihreän) sen alle kun pistää pitkähihaisen juoksupaidan, oon pärjännyt näillä +3 - +5 asteen keleillä hyvin. Kylmemmillä siihen vielä juoksutakkia päälle niin on kerrospukeutuminen kohillaan ja tarkenee. Normijuoksutrikoiden ja kerrastojen kanssa säätäminen on vähän paksun oloista, siksi haluan vaan paksummat juoksutrikoot. Kovilla pakkasilla sit ne kerrastot sinne alle. Ohuissa hanskoissa näpit jäätyy jo nyt eli hus kauppaan. Viime talvena totesin, että maastolenkkarit pitävät talvella riittävän napakasti, nyt ostoslistalle oikeaa kokoa olevat. Numeroa puolitoista suuremmat kuin koipi (puolinumeroa ei riitä). Eli kyllähän tohon taas muutama raha saadaan haaskattua.

Mä olen ihan hirveän kuumissani juostessani, siksi en halua ylipukeutua viileämmilläkään. En ole muutoinkaan palelevaa sorttia. Se selittänee sen, että joskus äimistelen vastaantulijajuoksijoitani kun ne on niin topattuja ja mulla vaan hiki virtaa.

Mutta se kaikkein suurin oivallus ja hinku koskee nyt talvitavoitetta, joka terävöityi mun aivoihini eilen -> juosta pikkuhiljaa jo vähän enemmän kuin koskaan aiemmin, vaikkapa 30 kilsaa yhtäkyytiä. Sehän tarkoittaa sitten jo yli kolmen tunnin juoksemista yhtäsoittoa ja silloin tarvitsee jo juomaakin mukaan. En ole vielä joutunut ostamaan juoksujuomapulloja itselleni. Kahden tunnin lenkeillä ei ole tarvinnut. Ja puolmaroissa (tapahtumissa) on huolto kohillaan. Juomapulloa ostoslistalle myös.

Kyllä mä sitten kehun IHAN joka paikassa kun olen ekan kerran kirmaissut 30 kilsaa, ihan-joka-paikassa. Jo nyt fiilistelen tunteella (en kehumistunteella vaan juoksun jälkeisellä voittajatunteella, tietenniin). Okei, kasvatetaan matkaa, mutta tällä kertaa ei niin kovin maltilla ja se voisi olla juoksun osalta tän talven juttu number one. Vähänkö oon innoissani! Hyvää viikonloppua!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

unelmia

kuvat Vuoreksen asuntomessualueelta 2012 Miten asuntomessut liittyvät juoksemiseen? No ensituntumalta ei tietenkään mitenkään, mutta ne saadaan liittymään jos oikein yritetään. Tietenkin monen tunnin patikointi aurinkoisella messualueella vastaa ihan kelvollisesti kevyttä-keskiraskasta treeniä. Tosin mä vedin messut läpi juttuseurassa, läpsärit jalassa ja kamera kädessä. Lenkeillä ei oo mitään näistä. Ja messuilla pitää muistaa pysähtyä lettukahveille. Mitään sellaistakaan ei ole ollut treeneissä. Mutta silmät toimii ja havainnoi (aamulenkeillä joskus ei). Päässä liikkuu kaikenlaista, joskus myös asumiseen liittyviä haaveita, toteuttamiskelpoisia ideoita, jopa hienoja päätöksiä. Näillä messuilla näkyi hyvän näköisiä terasseja, ihania kasvihuonepergoloita, kivoja yksityiskohtia siellä täällä. Taas se iänikuinen omakotitaloasuja minussa virittäytyi. Bytheway, poikani on tehnyt jo oman tulkinnan epämääräisestä lupauksestani koskien lemmikkieläimiä: 'jos joskus asu

Pariisisilmät

Nyt sulle tulee elegantit Pariisi-silmät, sanoi mieslääkäri mulle kun silmätulehdusreseptiä kirjoitti. Hän ymmärsi täydellisesti ahdistukseni, matka kolkuttaa ylihuomenna ovella ja mä sain karmean tulehduksen toiseen silmääni eilen. Miksi, miksi aina mulle tulee silmätulehdus? No, kolmas kerta koko elämän aikana ei ehkä ole aina. Mutta en tottamooses tahdo silmäni loistavan chanelin punaisena, vain huuleni. Elegantisti. Nyt on lyhyt tukka, punaisia punia ja muutama uusi matkavaatekappale hankittuna. Ja kohta on tämä pirun tulehduskin hoidossa, kun sain heti kunnon troppia tähän säälittävään silmääni. On enää kauhea ongelma, minkä takin otan reissuun, Pariisiin luvattu +16 - +21 astetta tälle viikolle. Jestas, sinnehän paistuu :)     au revoir!

Tavoite

Ok. Eka blogikirjoitus ikinä. Olen selannut ja selannut juoksublogeja, lifestyle blogeja jne. Mitä juoksemiseen tulee, tähän asti löytämäni bloggarit ovat asiansa kanssa joko täysin vakavissaan ja oikeita urheilijoita. Tai sitten wannabee juoksijoita jonain päivänä/vuonna. That's fine. Minä olen ehkä jossain siinä välimaastossa, en urheilija enkä edes urheiluhullu. Tyyppi, joka rakastikin juoksemista, eikä edes sitä tiennyt, until......... :) Ja meitä on varmaan paljon ja en ehkä ole löytänyt teitä muita. Tähän huomautus, että joo harrastan muutakin aktiiviliikuntaa: astangaa aktiivisesti vuodesta 2003, hyvin harvakseltaan punttisalia, uimista, fillarointia jne. Mutta hyötyliikuntaa, sitä aina :). Jokatapauksessa, tuli tarve kirjoittaa jotain itsekin.... Tylsää taustaa: Aloitin juoksutaipaleeni 'oikeasti' kohta kolme vuotta sitten. (Mieheni innoittamana, mutta hänet hyvin nopeasti ohittaen juoksuinnossa,-kunnossa ja -määrässä :) ) Ensin juoksin 'piilossa'