Siirry pääsisältöön

kun jostain luopuu jotain saa tilalle

päivän oivallus työelämässä. Helpotti!
 
Teille iloksi tämä (en dissaa stay calm ihmisiä, olkaa vaan!) Mun tarttee olla action-tyyppi, sitä mä aidosti olen. 


Puhutaan facebook-statuksien aiheuttamasta kateudesta. (Jota en ole, siis kateellinen, oikeasti. En osaa tai halua olla.) Harkitsen taas kerran facebookin järkevyyttä. Onko se aito some? Kateellinen ihminen tulee katelliseksi vaikka työpaikan kahvipöydässäkin. Äh, rasittavaa.
Musta on hauskaa lukea ihmisten matkoista, elämästä, iloista ja suruista. Yleensä myös päivittelen statustani, enkä vain lue muiden juttuja. Ymmärrän todella ihmisiä, jotka haluavat vetäytyä fb:stä pois tai eivät ole koskaan sinne liittyneetkään.

Ja nyt mä hehkutan matkojani! Tästä vuodesta taitaa tulla kaikkien aikojen reissuvuosi: Rooma, Lontoo, Pariisi, Palma. No okei noista vain Rooma on varma, Lontookin puoliksi :)

Ja lopuksi kitisen: kurkkukipu palasi, pää tönkkö. Töitä puolikuntoisena, lenkille en kait sit voi mennä tänään. Shaissea!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.
Lähetä kommentti
Lue lisää

vielä on kesää jäljellä...

syyskuisessa Hangossa ja Tammisaaressa eilen. Enjoy, I did.  
Lähetä kommentti
Lue lisää

onnea (ja lievää ärtymystä)

OIH, me ja mä selvittiin muutosta - miten se voikin olla aina niin järkyttävää.  Oli muuten vika muutto, tänne jään. Jonkun pitää todellakin jatkaa tätä mainiota mummo (ja pappa) linjaa, joka tässä taloyhtiössä on. Kun taannoin paksahdin taloyhtiön kokoukseen, olin osallistujista about nuorin. Wau! Selvisimme myös puolen vuoden jättiremontista (tai noh, velkaa on ja on) ja asunnosta tuli juuri niin kuin pitikin. Asumista takana 1,5 kuukautta. RAKKAUS <3 (en juurikaan enää edes muista sitä omakotitaloviritystä, joka oli) Mä olen niin mukavan ärsyttävä kaikkien mielestä (myös perheen mielestä) kun todellakin vain huokailen onneani saada asua täällä. Tilavassa asunnossa kerrostalossa, meren äärellä, hyvien ja aina vaan paranevien yhteyksien päässä. Täällä on luonto, täällä on meri, täällä on palvelut, täällä on mun koti. Kunhan nyt toetaan ja jatkofiksaillaan asuntoa muutama vuosi, niin katsotaan tarvitseeko hankkia vene...
Lähetä kommentti
Lue lisää