Siirry pääsisältöön

eilistä texmex-salaattia

Mun (sairaslomapvän) kotilounas on eilisiltaista texmex-salaattia. Tuo ihana mössö, jota aina välillä perheen toivomuksesta teen. Veljeni vaimolta saatu ohje ja muutamalle vieraallekin tarjoiltu hauska sössö. Johon voi tietenkin upottaa periaatteessa mitä vaan, mutta esimerkiksi näin:
 
Texmex-salaatti
 
Rapsakkaa salaattia
Avokadoja
Tomaatteja
Sipulia
Melonia (verkko/hunaja)
Jauhelihaa (yhtälailla broileria)
Taco-mausteseosta
Cheddaria raastettuna
Tomaattisalsaa
Creme Fraiche (tai kermaviili)
Nachoja
 
Revi salaatti kulhoon. Kuutio tomaatit, avocadot, sipulit, melonit. Lisää ne kulhoon ja sekoita. Mausta jauheliha taco-mausteella ruskistamisen yhteydessä. Sekoita creme fraicheen (tai kermaviiliin) maun mukaisesti tulista tomaattisalsaa.
Laita jauhelihaa, juustoraastetta ja murennettuja nachoja kerroksittain salaatin päälle tarjoilukulhoon ja kaada päälimmäiseksi tomaattinen-kastike. Jääkaappiin maustumaan hetkeksi.
Tarjoile lisänachojen kera.
 
 
Toista päivää sairiksella ja 8:tta päivää kipeä. Huomenna olen taas terve (se olis toivomukseni). Lenkille en ole päässyt reiluun viikkoon, luistelemaan kylläkin kaksi kertaa. Eilen oli velvollisuuksia sairaslomallakin, mutta myös lepoa. Tänään vaan hävyttömästi otan aikaa itselleni ja olo tuntuukin jo paremmalta. (ehkä lääkkeetkin jo tehoavat: paria lääkettä silmätulehdukseen, flunssa meni niihin, paria kurkkukipuun ja yhtä särkyyn ja huonoon oloon. jaiks).

Iso kuuma latte, villasukat ja sohva. Ei hassumpaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogisuoni ei kuki

tai sitten ei ole sopivia hetkiä kirjoittaa. Tarvitsee siis ostaa täppäri! Juoksutreenit ovat jatkuneet normisti, eilen jopa intoilin ravaamaan metsässä lumisessa sohjossa. Ei paha ja tosi hyvää treeniä juoksukoiville. Kohta pääsee kevään ekaan koitokseen, enää puolitoista viikkoa! Naureskellen lempeän huvittuneesti (itseäni kohtaan) selailin ekan kesän juoksumuistiinpanojani kohta kolmen vuoden takaa. Olen aloittanut tosi kevyesti ja sitten juossut yhtäkkiä innokaasti 6-7km lenkkejä jokatoinen päivä. Sitten olikin nilkka kipeänä n.2 viikkoa. Niinpä! Eikä varmasti juoksuasento ollut aluksi paras mahdollinen, mutta sen oppii vain juoksemalla. Eikä varmasti ole vieläkään asento perfect. Tykkäänkin lajeista joissa kehittyy loputtomasti (kuntoilumielessä), kunhan vaan tekee ja harrastaa. Ja varioida voi loputtomasti. Juosta maantiellä, purtsilla, metsässä, lomamatkalla, kaupungissa, maalla, tapahtumissa. Ensi kesänä juoksen Gotlannissa (lomamatkalla), ihan varma...

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

päivän mietelauseet

muutama miete: - lasten harrastuksista . Lapsesta tulee liikkuvainen ja reipas ilman jokapäiväisiä jalkapallotreenejä tai voikkatunteja. Tämän olen tiennyt, koska olen itse muodostunut niin, vapaaehtoisesti liikkumalla ja paljon. En edes vihannut koulun liikuntatunteja, mutten ollut higarikaan niissä (paitsi voimistelussa). Mun perheen miespuoliset eli faija ja faijapuoli näyttivät kyllä hyvää esimerkkiä ja mua on kehotettu kokeilemaan lajia jos toistakin ja liikutettu lapsesta lähtien. Näkisin, että oma esimerkki on tärkeää tässä. Sen sijaan, että valittaa aina kun pitää vähän eväänsä liikauttaa, niin liikauttaa ja ottaa lapsen mukaan liikkumaan. Toisaalta jos on niitä, jotka eivät vaan kykene tai koskaan ehdi, asian voi ulkoistaa esim. urheiluseuroilla. Niissä vaan taitaa olla se vika, että höntsäilyä ei ole tarpeeksi...aika moni lopettaa viimeistään teini-iässä. Meidän juniori lopetti futiksen vuoden treenien jälkeen, ei siksi ettei olisi tykännyt jalkapallosta vaan siksi että...