Siirry pääsisältöön

Vuoden odotus

palkitaan huomenna. Olen niin tohkeissani. Näin jopa elämäni ensimmäisen juoksu-unen viimeyönä. Naurettavaa suorastaan, tämä onni ja into mitä koen. Toivotaan, että fiilis pysyy tositoimissa :)

Tällä viikolla olen ollut kiireinen ja juossut vain kaksi alle kympin lenkkiä, mikä lienee oikein hyvä asia. En ole ehtinyt miettiä sen kummemmin hartaasti odotettua puolikastani vaan ottanut rennosti. Nyt alkaa jo tutuksikin tullut 'kisajännitys' tulemaan. Kävin tänään pojan kanssa fiilistelemässä Kisahallilla ja hakemassa numeroa, paitaa, chippiä...paikka pursuili samankaltaisia lajitovereita. Kääk, lyötiin käteen jopa maratonmatkailu-mainos. Ei nyt sentään sellaisia...
Huomenna tapahtuu. Ja mitäpä sen jälkeen? - kysymys häilyy jo mielessä....syksyn juoksutapahtumat valittava....:)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Poluista

Noista mun omista lenkkipoluista tuli mieleen hienoja asioita, jotka juoksu on tuonut tullessaan. Ensinnäkin on juoksuajankohdan tuoma tunnelma: aamulla on vastaavaa herkkyyttä kuin myöhään illalla, aamupäivällä tai illansuussa rauhaa ei löydä eikä tarvitsekaan löytää. Ja sitten reitit, aina löytyy uusia, loputtomasti ja sitäkautta kiinnittyy mm.kotiseutuun ihan eri tavalla kuin muutoin, omin jaloin, juoksien. Ihan eri asia kun mennä miehen ja lasten kanssa pyörä- tai kävelyretkelle (saati kulkea autolla). Nekin mukavia, mutta toisenlaisia. Yksin omissa ajatuksissaan havainnoi ja kokee kaiken niin täysillä. Tai sitten olen vaan aina ollut tällainen, tarvitsen omaakin aikaa ja sen otan tavalla tai toisella, nykyään kätevästi kuntokin kohenee samalla. Aikanaan asuin miehen ja silloin vasta yhden pienen lapsen kanssa Taka-Töölössä melkein Meilahdessa ja omalla ajallani menin meren rantaan, rantakallioille ja annoin ajatukset tuulen vietäviksi. To...
1 kommentti
Lue lisää

roikota riiputa lihaa

Onneksi on ilmajooga. Olen totaalisen ihastunut tähän ilmailulajiin. Suht samaan hengenvetoon kiinnostaisi muuttaa myös astangajooga harrastustani enempi flown suuntaan. Harrastusten pitää uusiutua. Juoksu ei vieläkäkään mua hirveästi uudelleeninspiroi. Kerran tässä taannoin olinkin poluilla juoksemassa. Musat korvissa täysillä. Puhdistavaa toki. Ehkä keväällä taas jatkan tai talvella jo. Ken tietää, minä en. Oli eilen työperäisesti herne niin syvällä nenässä, että ilmajoogan pää alaspäin roikkuminenkin vain hiukan tuota hernettä irroitti. Tuumin kuitenkin poikkeuksellisia väärinkohdeltuna ja raivoissani. Onneksi väärinkohdeltu ja loukattu minä (omanarvontunnetta on) sai tänään kiitosta hyvästä työstä. Ja muiden sotkujen selvittämisestä!  Fiilis maassa ja siitä juontuneena ihan extempore tuli eilen mieleen, että pitäisikö opiskella enempi joogaa ja ryhtyä joogamaikaksi? Ehkä ei, m...
Lähetä kommentti
Lue lisää

positiivisuudesta

Haa - en kadonnutkaan lopullisesti, mutta 3 kk:n (melkein) kirjailutauko tuli syystä, toisin sanoen ei ole ollut sitä aikaa ei energiaa eikä myöskään tahtoa kirjoittaa mitään kenellekään mistään. Näin. Kadotin myös motivaationi juoksuun totaalisesti ja olen odottanut nyt 3 kk (melkein) koska motivaatio palautuisi. Pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä, että taidanpa haluta lenkille tänään tai lähiaikoina. Still running is part of me ja sama suomeksi. Onneksi en kadottanut joogamotivaatiota. Päinvastoin. Aloitin vakituiseen myös ilmajoogan astangan rinnalle. Voimaa, venyvyyttä, meditaatiota, rauhaa, ajatusten vapautta, uskallusta heittäytyä. Noh, tota jälkimmäistä minulta ei ole tarkemmin ajatellen elämässä puuttunut, joskus voisin olla jopa harkitsevaisempi, ehkä. Kiitos sitä harkitsevaisuuspiirrettä elämältä lisää! Toisaalta sitten en olisi minä vaan joku muu, ehkä aika tylsä, väritön, hajuton ja mau...
Lähetä kommentti
Lue lisää