Siirry pääsisältöön

Vuoden odotus

palkitaan huomenna. Olen niin tohkeissani. Näin jopa elämäni ensimmäisen juoksu-unen viimeyönä. Naurettavaa suorastaan, tämä onni ja into mitä koen. Toivotaan, että fiilis pysyy tositoimissa :)

Tällä viikolla olen ollut kiireinen ja juossut vain kaksi alle kympin lenkkiä, mikä lienee oikein hyvä asia. En ole ehtinyt miettiä sen kummemmin hartaasti odotettua puolikastani vaan ottanut rennosti. Nyt alkaa jo tutuksikin tullut 'kisajännitys' tulemaan. Kävin tänään pojan kanssa fiilistelemässä Kisahallilla ja hakemassa numeroa, paitaa, chippiä...paikka pursuili samankaltaisia lajitovereita. Kääk, lyötiin käteen jopa maratonmatkailu-mainos. Ei nyt sentään sellaisia...
Huomenna tapahtuu. Ja mitäpä sen jälkeen? - kysymys häilyy jo mielessä....syksyn juoksutapahtumat valittava....:)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

2h 40 min

2 h 40 min, sillä saa ihminen upean ja hyvän olon. Se on myös mun kahden illan urheilusaldo ajallisesti. Eilen juoksin pitkästä aikaa hiukan pidemmän lenkin. Juoksu ensilumessa (noin 2mm), hieman uudella reitillä, refreshing! Ei haittaa vaakalumi kasvoihin, ei pimeys. Rantareitin osuudella näkyi paljon valoisia isoikkunallisia asuntoja, design kalusteineen, pienine pihoineen. Vastaan tuli vain muutama karvaturrin pissattaja, tiukasti huiveihin ja myssyihin pakattuina. Aiemmin eilen ihastelin pääkaupunkimme hienoja jouluvalaistuksia hiljalleen leijailevassa lumisateessa. Senaatintorin kuusi töllötti vinossa, mutta arvokkaana paikoillaan. Ihmettelin (hiukan) nuoria, varakkaita ja kauniita ihmisiä iloisesti heiluvine shoppailukasseineen. Jaa, joillain on aikaa (ja varaa) tuollaiseen. Minä palailin työpalaverista, ihan reippaana ja tyytyväisenä tosin, valmiina hakemaan poikaa päiväkodista, kaupan kautta ja ruuanlaiton jälkeen legoilla rakentelua :) Tänään tehokas hyvänolon jooga työpä
Lähetä kommentti
Lue lisää

tekninen värisuora

Omaksi ja muiden iloksi. Teknisten juoksupaitojeni värisuora (joukosta puuttuu mun tomaatinpunainen paita, koska...yksi on aina pesukoneessa ;-)) Paitoja on yhteensä kaksitoista (laskuissa myös se koneessa pyörivä). Viime elokuussa paitoja oli seitsemän...hmmm. Ja lisää tulee, seuraava taitaa olla toukokuun HCR:n tiukan oranssi paita. Niitä 'rikoo on riskillä ruma'-paitoja ei ole tässä, heh. Vaikka nimenomaan niitähän juoksujen alkutaipaleella käytin, tietysti. Ilmeisen juoksuvaate-tietämätön ihminen vielä tuolloin. Kun juoksee, hikoilee ja kun hikoilee perustrikoo on päällä kamala  (epämukava, märkä, kova, raskas). aika hauskoja näin niputettuna   Punaiset paidat on siinä mielessä käteviä, että kasvojen väritys kuuman juoksun jälkeen sulautuu hyvin paitaan...Alemman kuvan rivi on minun mieleeni. Joukosta puuttuu nyt enää oranssit, keltaiset ja ja lilat sävyt. (ÖH) Missä on hienostuneet vaniljan, hiekan, harmaan lukuisat eri sävyt? Kyllä juoksijakin haluaa nä
2 kommenttia
Lue lisää

mä voisin elää näin

ja sit mä heräsin... ;-) Ihan pieni muistelo viime lauantaihin. Tyttäreni, tyttäremme, kaunokaisemme riparijuhla meni niin hyvin. Ja mikä emännälle (=minulle) parasta, ihmiset viihtyivät. Se on paras kiitos. Kiitos vieraille, vaikka teistä vain pari osaa tätä tyhjänpäiväistä blogia lukea ;-) Koti täyttyi kiitettävästi vaaleanpunaisista ruusuista, joita nyt harkitusti (ehkä) kuivattelemme. Keräävät pikkukärpäsiä, totesi tyttö. Nuorin napero aloitti ensimmäisen luokan tiistaina. Hirveästi jännitti - häntä ja minua. Mua myös itketti. Nyt jo kolmas päivä menossa, kivasti menee. Silti odotetaan jo viikonloppua. Onhan se erilaista rankkaa kuin helpoissa päiväkodeissa ja eskareissa. Tämä viikko on sentään pehmeää laskua koulu- ja ip-kerhomaailmaan, olenhan lomilla vielä. Maanantaista alkaa sitten pitkät päivät. Nyt on mullakin iisiä (ja isällä), aamulla vien lapsen ysiksi kouluun. Ihanasti meikittä eli luonnonraikkaana. Niin nautin. Sitten kupponen kahvia kotona - samalla postit (ty
Lähetä kommentti
Lue lisää