Siirry pääsisältöön

virittäytyy juhlakauteen

Seuraa blogipostaus, jonka aiheena silmämeikki. Tai nojoo juhlakauteen fiilistely.
Olen (mme) nyt jostain kumman syystä taas seuranneet Idolsia, vaikka onhan se nyt aika tyhmä ohjelma. Helppoa viihdettä, mutta siinä mielessä hauskaa, että jotkut ihmiset kokevat siinä aitoja onnistumisen tunteita, mikä on aina hyvä juttu!


Mutta, kuten yleensäkin ehdin keskittyä myös epäolennaisuuksiin kuten Idols muikeloiden silmämeikkeihin (lähinnä nyt Maijan, Jannikan ja Annin). Paria viime lähetystä seuranneena olen ollut suorastaan kauhistunut siitä, miltä mun ihan perusarkimeikki ts. vaaleaa luomiväriä, rajaus ja ripsari näyttää oikesti. Ihan hirveältä, ainakin tv:ssä kaikilla. Kun taas (Maijan) ihanan utuinen sumusilmämeikki on suorastaan hurmaava. Aivan ihana koko Maija muutenkin, oikoo mun aiempia käsityksiä hänestä parempaan suuntaan. Kerrassaan suloinen, vahva ja aito ihminen.
En ole koskaan ollut Maijan musiikin fani, mutta jätetään se asia siihen. Musamausta voi kiistellä, mutta se ei johda mihinkään, ei ole oikeaa eikä väärää.
No jos nyt jotain pelkkää lattaria kuuntelee niin on se vähän väärää...tirsk!


Takaisin asiaan, sumusilmät tai ylipäänsä paljon meikkiä on mulla ollut vain tositosi juhlissa (ts.1-3 krt vuodessa) ja varhaisnuoruuden meikkikokeiluaikoja ei nyt tässä lasketa eli vähänkö vähän? Silloin kommentit ovat olleet ylistäviä, oletpa kaunis nainen, enpä meinannut tunnistaa jne. Hmmm...mikä herättää kysymyksen, että ilman meikkiä (tai melko olemattomalla meikillä) (tämä) nainen ei ole kaunis, mutta on tunnistettava :D :D
No ihan sama, mutta ajattelin panostaa taas kerran pikkujouluhin ja läträtä silmäni täyteen meikkiä. Olen niitä naisia, jotka voivat upottaa silmiinsä loputtomasti luomiväriä ja lopputulos ei ole koskaan 'burleski' tai mikä pahinta 'dragqueen'. (etu sekin, ettei rupea meikillä näyttämään mieheltä, joka on meikannut).
Toinen asia mihin aioin taas panostaa on hiukset ja kolmas on kevyen blingbling-asu.
Kivaa kohta saa tälläytyä! Syy miksi en hirveemmin tälläydy arkeen tulikin tuossa. (eihän kukaan erottaisi arki- ja juhlaminää ja se olisi hirveän boring-juttu :D)


Viimeksi tukka oli ihanilla kiehkuroilla ja mulla oli päällä musta bling-haalari (se on kyllä ihana, haalarit muutoinkin näyttävät superhyviltä, kunhan on vain omaan vartalon  malliin sopiva). Joku kerta olin varustautunut ponnarilisäkkeellä mistä sai kivan nutturan ja vaatteet oli jotain tummaa, taisi olla silkkipaita ja musta kynähame. Aina välillä olen tykännyt panostaa, varsinkin pikkujouluun (mutta ehkä vain kerran tonttulakilla).


Viime vuoden tukkatyyli

Nyt haluan polkan (kampaaja osaa taikoa yhdeksi illaksi), blingbling mekon tjsp ja sumuistakin tummemmat silmät. Haa juhlat!
Jotakin tämmöistä

tämän ja tuon Siennan tyylin välistä
mekkonen?
mitenköhän saisin silmät edes näin tummiksi?

Muuten - miksei ole useammin juhlajuhlia?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

jolkottaa joogasalille

Hirveesti on vettä virrannut Tonavissa sun muissa isoissa jorpakoissa sitten viime kirjoituskerran. Mun niska-hartia-selkä-osasto on suorastaan kelpo kunnossa. Tänään kävi työergonomia-tarkastajakin tarkistamassa työpisteeni. Kaikki olisi kuulemma loistavasti kunhan saisin sen sähköisen pöydän. Saan joskus. 18 kiireellisempää on edessä jonossa. Sitä odotellessa joogaan ankarasti, nytkin on kroppa (hyvällä tavalla) kipeänä 3 h joogailuista tällä viikolla. Kokeilin normin (astanga) lisäksi aerialyogaa (=airyoga =ilmajooga) ja tykkäsin. Uusia ulottuvuuksia tulisi varmasi jos harrastaisi sitäkin säännöllisesti. Hauskinta oli lentää ja olla pussukassa rentoutumassa. Venytykset olivat lempeitä liinan avulla ja kropan omalla painolla, mutta hyvin tehokkaita. Voin suositella ja katsokaa nyt miten tunnelmallinen sali! Huvittaisi kyllä monipuolistaa joogailujani ja ottaa kivoja uusia kokeiluja sieltä sun täältä normin lisäksi. Hotjoogaa pitää kokeilla, ei kyllä välttämättä mun juttu, ko

talvitavoite

Pidettiin miehen kanssa pieni perjantain jumppahetki, kuulostaa säädyttömältä, muttei ollut :) Eli jalkakyykkyä niin, että astuu eteen vuorojaloin ja samalla toisen jalan polvella koskettaa lattiaa. (toistoja ainakin viisitoista per jalka tai niinpaljon kuin jaksaa). Kyllä tuntuu, jo toista päivää. Suosittelen ja otan itse tavaksi. Mun normit jalkakyykät ei ihan ole olleet noin tehokkaita! Päälle vähän punnerruksia ja vatsalihaksia. (niissäkään ei mitään fuskauksia tai sukupuolihelpotuksia). Nyt pitää nostaa panoksia kropan rääkkäämisen suhteen, joka on jo niin tottunut perusjuoksemiseen, puhumattakaan hyötyliikunnasta. (eilinen haravointi ei tunnu missään. pöh.) Tarvitaan voimatreeniä, vauhtitreeniä, maastotreeniä. Voimaa- vauhtia- timmiyttä. Siinähän se, sopiva talvitavoite!

kalliolle kukkulalle juoksen minä....

Trailrunning , my darlings, sai mun pohkeet pitkästä aikaa (sitten vuosiin) tukkoon ja paukkumaan. On se sen verran raskasta puuhaa, tuo metsässä, kallioilla, poluilla, pöpeliköissä ryysäily. Ja aivan mahtavaa :) Turhat työperäiset patoutumatkin häipyi hus takaviistoon ja pää oli taas joustava metsähaipakan jälkeen. Koivet kyllä huusivat apua, jonka saivat eilisessä erittäin venyttävässä joogasessiossa.   Olenko ehtinyt yhtään täällä kehuskella, että mun pääseisonta on kehittynyt jopa huimasti? En varmaankaan ole kehdannut, mutta se on. 'Onpa kaunis täysin pysty ja kapea asento', sanoi opekin. Hallitusti ja hillitysti tulen alaskin. Silti on matkaa ja opittavaa siinäkin vielä - niin kuin joogassa aina on. Kropan loputonta haastamista. Superlaji, jossa ei ole koskaan valmis. Pidän siitä ideasta.  Noistakin syistä elämä ihan vaan hymyilee tänään. Mukavahko poikkeustyöpäivä tänään ja aivan mun entisten kotikulmien liepeillä stadissa. Tuli ikävä sinne ja siihen osaan Helsinkiä