Siirry pääsisältöön

need for green

Joulukuussa tarvitsin keltaista, nyt huikkaan vihreän perään.
Vihreän kaipuu on kova. Wonder why - vihreää ympäristössä viimeksi ja koska? Kuka muistaa?

Mutta niin keltaista kuin vihreääkään en kovin mielelläni (nykyään) päälleni laita, joten ripotellaan ja katsellaan sitä ympärillä.
Miettikää! Vihreät housut ja keltainen paita, kyllä sellainen oli muotia 1980-luvulla ja nähtiin minunkin ylläni moinen karseus.
Ja 90-luvulla miehillä oli (must to wear) tummanvihreät tai viininpunaiset farkut, kohta retroillaan ihan varmasti sitä. Onnea miehille!
Pidin Marimekon keväänvihreää rotsia joskus 10-vuotta sitten. Se oli kiva tuolloin, nyt - not my style. Takkia kehuttiin aina ja laajalti kuten nykyistä kirkkaan sinistä takkiani, johon itse alan jo kyllästyä.
Ihana sammaleenvihreä samettijakku (Firenzestä ostettu) oli lempijakkuni reilut 10 vuotta sitten.
Niin ihana, nyt - ei kiitos.

Jos oikein hartaasti muistelen, saattaa jotain muutakin vihreää vaatetta muistua mieleen.
Ainakin juoksupaitoja. Ihan vasta viimeaikoina urheiluliikkeissä on alkanut esiintymään
kivankin värisiä urheiluvaatteita. Ei yhtään kirkuvan pinkkiä tai 'raikkaan' vihreää paitaa enää koskaan!

Onkohan se niin, että muiden yllä kaikki kirkas ja/tai huomiota herättävän näköinen näyttää aina hyvältä (tai edes kivalta)? Kuten vaikka Anna Puulla keltainen haalariasu. Aivan ihanan näköinen.
En ehkä voisi kuvitellakaan pistäväni keltaista haalariasua ylleni? Niin on rajoittunut mieli.
Oikein hyvin viihdyn mustassa, harmaissa, sinisissä ja valkoisessa ja jos ihan sorrun jotain murrettua muuta väriä (alkaisinko suosimaan ruskean eri sävyjä?) Aikanaan pidin myös punaisista, nyt en enää niistäkään. Kynsissä toki.
Tarvitsen vaaleanharmaan huopaisen (villaisen, pehmoisen tms.) kevättakin. Lempeän ja ihanan. Vaaleanharmaa on muuten yllättävän hyvä väri, joka pukee monia. Vaaleanharmaata ylle ja kirkkaan punaiset kynnet - tykki yhdistelmä.
(hmmmm....tumman vihreä takki yhdistettynä fuksianpunaisiin tai nudekynsiin....)


Some greens:


 Yllä on otteita HAM:in Greenwall-
näyttelystä, @Ilari Hautamäki.
Raikasta ja miellyttävää.
Kuin vehreä kesä keskellä
pölyistä ja nuhjuista
(vaikkakin aurinkoista)
alkukevättä.

En enää jaksanut fiilistellä
tuota pölyn, hiekoitushiekan
ja vanhan nurmikon
seesteistä väriskaalaa.
Vihreä kausi alkoi nyt!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogisuoni ei kuki

tai sitten ei ole sopivia hetkiä kirjoittaa. Tarvitsee siis ostaa täppäri! Juoksutreenit ovat jatkuneet normisti, eilen jopa intoilin ravaamaan metsässä lumisessa sohjossa. Ei paha ja tosi hyvää treeniä juoksukoiville. Kohta pääsee kevään ekaan koitokseen, enää puolitoista viikkoa! Naureskellen lempeän huvittuneesti (itseäni kohtaan) selailin ekan kesän juoksumuistiinpanojani kohta kolmen vuoden takaa. Olen aloittanut tosi kevyesti ja sitten juossut yhtäkkiä innokaasti 6-7km lenkkejä jokatoinen päivä. Sitten olikin nilkka kipeänä n.2 viikkoa. Niinpä! Eikä varmasti juoksuasento ollut aluksi paras mahdollinen, mutta sen oppii vain juoksemalla. Eikä varmasti ole vieläkään asento perfect. Tykkäänkin lajeista joissa kehittyy loputtomasti (kuntoilumielessä), kunhan vaan tekee ja harrastaa. Ja varioida voi loputtomasti. Juosta maantiellä, purtsilla, metsässä, lomamatkalla, kaupungissa, maalla, tapahtumissa. Ensi kesänä juoksen Gotlannissa (lomamatkalla), ihan varma...

paluu lukuihin

Paluu menneisyyteen eli ihan ekan kerran koskaan aloin lukemaan omia blogitekstejäni läpi (oonpa osannut joskus kirjoittaa innostavasti (!), siis vuonna 2012 ). Pääsin vuoteen 2013 ja tilastollista faktaa- tekstiin, kun villiinnyin heti laskemaan lisää faktaa pöytään. (luetaan loput tekstit sit joskus, jos jaksaa...) Kertauksena itselleni, juoksukilsoja kertynyt noin: (vuoden 2009 lukuja en ole merkannut ylös, hölmöä kyllä) 2010 - 255 km 2011 - 460 km 2012 - 558 km 2013 - 481 km 2014 - 229 km Että sentään, noistahan on luettavissa kaikki! Vuonna 2012 olin toistaiseksi parhaimmillani (juoksun suhteen) , vielä seuraavakin menetteli, mutta sitten meni jalka ja kaikki sen mukana. Toisaalta olin vaikuttunut (leikisti? -eikun ihan oikeasti) , siitä kuinka paljon mä liikun muutoinkin, tällaiseksi perustavisnaiseksi. Ihan hirvee sporttailija :) Juoksukilsoja vain lasken kaikki muu on extraa. Vaikka kirjailen niitäkin har...

syysyllätys

Saimme syyslomalla perheeseemme yllätysvauvan. Tämä tuli täytenä yllätyksenä meille ja muille. Let me tell you... Syyslomailimme landella torstaista sunnuntaihin. Mukana menoissa minä ja mies, pojat ja vanhin tytär kavereineen. Kuluva viikko ennen lomaa oli ollut todella, todella raskas, melkeinpä kauhea voisin sanoa (todellakin ja yhtään liioittelematta). Tavoitteena oli siis leppoisaa landeilua, paljon sitä saunomista ja pönttöuunin lämmittämistä. Näin kävikin. Yhtenä iltapäivänä sitten patistin porukkaa kävelylenkille maaseudun peltomaisemiin ja metsään. Sain miehemme matkaan. Oli järeän tuulinen ja pilvinen lauantai-iltapäivä. Jäätävän kylmä sää sai laitamaan talvitakit niskaan ensi kerran tänä syksynä. Kävelimme puolituntia yhteen suuntaan ja käännyimme lopulta takasin kun missään ei nyt oikein ollut mitään, paitsi sitä peltoa, muutama maatila, autiotila ja metsää, metsää, metsää. Takaisin tullessamme, noin autiotilan kohdalla jäi...