Siirry pääsisältöön

need for green

Joulukuussa tarvitsin keltaista, nyt huikkaan vihreän perään.
Vihreän kaipuu on kova. Wonder why - vihreää ympäristössä viimeksi ja koska? Kuka muistaa?

Mutta niin keltaista kuin vihreääkään en kovin mielelläni (nykyään) päälleni laita, joten ripotellaan ja katsellaan sitä ympärillä.
Miettikää! Vihreät housut ja keltainen paita, kyllä sellainen oli muotia 1980-luvulla ja nähtiin minunkin ylläni moinen karseus.
Ja 90-luvulla miehillä oli (must to wear) tummanvihreät tai viininpunaiset farkut, kohta retroillaan ihan varmasti sitä. Onnea miehille!
Pidin Marimekon keväänvihreää rotsia joskus 10-vuotta sitten. Se oli kiva tuolloin, nyt - not my style. Takkia kehuttiin aina ja laajalti kuten nykyistä kirkkaan sinistä takkiani, johon itse alan jo kyllästyä.
Ihana sammaleenvihreä samettijakku (Firenzestä ostettu) oli lempijakkuni reilut 10 vuotta sitten.
Niin ihana, nyt - ei kiitos.

Jos oikein hartaasti muistelen, saattaa jotain muutakin vihreää vaatetta muistua mieleen.
Ainakin juoksupaitoja. Ihan vasta viimeaikoina urheiluliikkeissä on alkanut esiintymään
kivankin värisiä urheiluvaatteita. Ei yhtään kirkuvan pinkkiä tai 'raikkaan' vihreää paitaa enää koskaan!

Onkohan se niin, että muiden yllä kaikki kirkas ja/tai huomiota herättävän näköinen näyttää aina hyvältä (tai edes kivalta)? Kuten vaikka Anna Puulla keltainen haalariasu. Aivan ihanan näköinen.
En ehkä voisi kuvitellakaan pistäväni keltaista haalariasua ylleni? Niin on rajoittunut mieli.
Oikein hyvin viihdyn mustassa, harmaissa, sinisissä ja valkoisessa ja jos ihan sorrun jotain murrettua muuta väriä (alkaisinko suosimaan ruskean eri sävyjä?) Aikanaan pidin myös punaisista, nyt en enää niistäkään. Kynsissä toki.
Tarvitsen vaaleanharmaan huopaisen (villaisen, pehmoisen tms.) kevättakin. Lempeän ja ihanan. Vaaleanharmaa on muuten yllättävän hyvä väri, joka pukee monia. Vaaleanharmaata ylle ja kirkkaan punaiset kynnet - tykki yhdistelmä.
(hmmmm....tumman vihreä takki yhdistettynä fuksianpunaisiin tai nudekynsiin....)


Some greens:


 Yllä on otteita HAM:in Greenwall-
näyttelystä, @Ilari Hautamäki.
Raikasta ja miellyttävää.
Kuin vehreä kesä keskellä
pölyistä ja nuhjuista
(vaikkakin aurinkoista)
alkukevättä.

En enää jaksanut fiilistellä
tuota pölyn, hiekoitushiekan
ja vanhan nurmikon
seesteistä väriskaalaa.
Vihreä kausi alkoi nyt!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oivalluksia

Mukava marraskuu tänä vuonna! Minä - täydellisen kevät-kesä-syksy-ihminen nautin kun talvi ei ole vielä tullut. On leutoa, on aurinkoista (no välillä sataa - daa- mitä sitten). Parasta on ollut leutous, ilman hieno henkevyys :) Aamu-usvat, leudot tuulet, aurinko ja sadepisarat. (Tekiköhän Pariisi mulle jotain?) Toiset ei kestä pimeyttä, mua se ei harmita. Mua harmittaa kun tulee pakkasta, mutta kestän sen, niinkuin aina ennenkin. (enkä tottamooses usko, että tästä talvesta tulee kohdallani poikkeusta, kestän talvea vain ja ainostaan hetken, viikon-kaksi-kolme). Tosin nyt taas tänä jouluna otetaan pieniä apuja kestämiseen, viiden viikon kulttua reissu Afrikan kylkeen. Jeiiii! Jihuuu! Jippiiii! Enpäs olekaan koskaan aiemmin ollut niin etelässä.... Eilen aamupäivällä 12 kilsan lenkillä tajusin sen, siis vasta nyt - miten se juoksun flow saavutetaan. Ja nyt puhutaan minusta ja mun kropasta - teistä muista en osaa sanoa ;-) (kertokaa miten te sen saavutatte, koska kyllähän se on ihan

Ihana talvi

Parasta elämässä on se - että niin sää kuin mielikin muuttuvat. Viimeiset seitsemän päivää talvi on antanut parastaan ja tämähän on aivan älyttömän ihanaa. Kerrankin tein fiksun aikataulutuksen nuorimman koululaisen lomaviikolle (me "talvilomailimme" jo lokakuussa siellä Madeiralla, alvariinsa ei pysty reissamaan - tai me ei pystytä) ja olen päässyt tästä säästä nauttimaan. Erittäin rennolla viikko-ohjelmalla on sormensa pelissä: etätöitä - niin mulla kuin miehelläkin ja pari lomapäivää ja mulla vain yksi officepäivä (jihuu). Olin kyllä niin tämän tarpeessa. Melkein jo pursuan taas energiaa ja työideoitakin. Voisin kuvitella jaksavani jopa pääsiäiseen asti loistavasti! Seitsemänä päivänä peräkkäin on paistanut aurinko, hukun tähän ihanaan D-vitamiinin määrään. Tuo pakkanen on ihan jees, aamulla yli kaksikymmentä ja iltapäivästä nippanappa kymmenen. Seitsemän päivää, joista kuusi liikuntapäivää. Tämä on se elämä, jota minä haluan elää. 4 x 1,5h käppäilylenkkiä (aina kamera m

missikissa

Kissajuttuja. Meidän missikissa oli tänään 12 viikon tarkastuksessa ja rokotuksessa neuvolassa. Todella joo -  nykyään eläinlääkärissä käydään melkein yhtä tiuhaan kuin lasten kanssa aikanaan neuvolassa. Ajat muuttuvat ja eläimistä pidetään entistä parempaa huolta. Missi painaa nyt 1,24 kg kun löytyessään paino oli alle 500g. Sopusuhtainen, kaunis tyttö, kuin missi totesi eläinlääkäri. Niin kaunis, huokailivat kaikki muutkin eläinlääkäriaseman työntekijät. Mutta kuten aina, niin nytkin, täydellisyyttä ei ole. Meidän kauneuskuningattarellamme on synnynnäinen tai varhaisen pentuajan vika. Toisen takakoiven yksi varvas ei toimi, se on suora. Voi reppanaa. No on tämä ehkä huomattu, muttei kiinnitetty huomiota. Lääkärin mukaan kyse on vain harmittomasta kauneusvirheestä eikä varsinaista haittaa tästä suorasta varpaasta ole. Mutta voi pientä! Samalla kehittelimme löytötarinalle, jonka alkuvaiheita emme voi tietää, mahdollisia uusia dramaattisia versioita. Emot eivät kuulemma hylkää