'Onnellisuus on melkeinpä persoonallisuuden piirre. Optimistiksi on vaikea oppia'. Näin sanoo
Markku Ojanen (onnellisuustutkija ja psykologian emeritusprofessori). En ole täysin eri mieltä lainkaan. Kyllähän se vähän noin on.
Sitä mieltä olen kuitenkin, että onnen voi valita (tai onnellisuuden). Aina ei tiedä johtaako (kulloinenkin) valinta pääasialliseen onnellisuuteen, mutta sen taas kertoo sydän. Näin antaa ymmärtää Paolo Coelho ja tästäkään en ole täysin eri mieltä.
Kaikilla on varmasti kokemuksia hyvistä ja niistä (viimeistään) jälkeenpäin katsottuna huonoista valinnoista (jolloin sydän sanoi nou-nou vai sanoiko se sittenkin jees-jees? :O) ja siitä kuinka ns. huonot valinnat ovatkin yhtäkkiä kasvattavia ja johdattavat kohti parempaa. (Onko olemassa ihmistä, joka tekee aina vain oikeita valintoja?)
Siksikin komppaan Ojasta tässä: 'Synnynnäiset tai varhaislapsuudessa kehittyneet piirteet kuten toiveikkuus, innostus, positiivisuus, huumorintaju ja miellyttävyys ovat yhteydessä onnellisuuteen'.
Mutta sen - onko kiva ihminen vai ei, sen voi tässä ihanassa, mutta hurjassa maailmassa valita itse. 'Tehdään hyviä tekoja', sanoo Markku. Komppaan niin pirusti!!!
Kyllä - lomalla luin pari Paolon kirjaa ('Pyhiinvaellus' on yksi suosikkikirjoistani ja se oli ainoa Coelho, jonka olin lukenut). Jatkoin johdonmukaisesti kahdella seuraavalla kirjalla, jotka hän on kirjoittanut Pyhiinvaelluksen jälkeen eli 'Alkemistilla' (hyvä sanoma, mutta liian uskonnollista makuuni - suorastaan raamatullista. Hassun lennokas. Tykkäsin aavikkokuvauksista) ja 'Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin' (suloinen, mutta tätäkin opusta vaivasi liiallinen uskonnollisuus - jopa uskonnollinen sekoilu ja aivan liian helppo loppu). Aiheena rakkaus on kuitenkin aina ihana. Enempää en lue Coelhoja - ainakaan so far.
Luen parhaillaan J.M.Coetzeen 'Kesää'. Vähemmän vertauskuvia, ei mainittavasti uskontoa ja kiinnostavia ihmis- sekä kulttuurikuvauksia. Täytyy ottaa lukulistalle enemmänkin hänen tuotantoaan.
Loma teki mun aivoille hyvää. Musta tuli lempeämpi, leppoisampi, tyytyväisempi, mukavampi (vaikka ehkä muutenkin olen), avoimempi ja rakastuneempi <3.
Olen ihan pimeen rakastunut mun omaan ihanaan mieheeni ja vain haluan elää koko loppuelämäni hänen kanssaan kaikenlaisissa myötä- ja vastamäissä. Pus <3
Ei turhaan sanota, että parisuhteelle loma tekee hyvää (jos on hyvä suhde!)
Musta tuli lomalla myös vanhempi, hahaa - ei haittaa yhtään! :D Mitä nyt sain avain järkyttävän selkäjumin kahdeksi päiväksi juoksemisesta (itkin kivusta- haloo!)...Damn, vanhuus ei tainnutkaan tulla yksin. Mikä liikunnalla tulee se myös sillä lähtee (ja onneksi lähti....)
Arki ei ole kuitenkaan alkanut (siis se minkä lasken arjeksi), se alkaa kun lasten koulutkin alkavat. Nyt pyöräilen töihin aina toiseen suuntaan (ajatelkaa kolmessa viikossa tulee plakkariin 375 km, täysin realistinen tavoite).
Töissä hissuttelen hommia ja nautin siitä ettei vielä mikään, siis ei mikään, hötkytä minua. Ja kohta eli viikonloppuna pieneen reissun taas koko perheen kera. Ihan mahtavaa. Matka!
Ja vielä on tiedossa Suomenlinnan kesäteatteria, rapuja ja Lintsiä nyt ainakin. Kesä <3
Markku Ojanen (onnellisuustutkija ja psykologian emeritusprofessori). En ole täysin eri mieltä lainkaan. Kyllähän se vähän noin on.
Sitä mieltä olen kuitenkin, että onnen voi valita (tai onnellisuuden). Aina ei tiedä johtaako (kulloinenkin) valinta pääasialliseen onnellisuuteen, mutta sen taas kertoo sydän. Näin antaa ymmärtää Paolo Coelho ja tästäkään en ole täysin eri mieltä.
Kaikilla on varmasti kokemuksia hyvistä ja niistä (viimeistään) jälkeenpäin katsottuna huonoista valinnoista (jolloin sydän sanoi nou-nou vai sanoiko se sittenkin jees-jees? :O) ja siitä kuinka ns. huonot valinnat ovatkin yhtäkkiä kasvattavia ja johdattavat kohti parempaa. (Onko olemassa ihmistä, joka tekee aina vain oikeita valintoja?)
Siksikin komppaan Ojasta tässä: 'Synnynnäiset tai varhaislapsuudessa kehittyneet piirteet kuten toiveikkuus, innostus, positiivisuus, huumorintaju ja miellyttävyys ovat yhteydessä onnellisuuteen'.
Mutta sen - onko kiva ihminen vai ei, sen voi tässä ihanassa, mutta hurjassa maailmassa valita itse. 'Tehdään hyviä tekoja', sanoo Markku. Komppaan niin pirusti!!!
Kyllä - lomalla luin pari Paolon kirjaa ('Pyhiinvaellus' on yksi suosikkikirjoistani ja se oli ainoa Coelho, jonka olin lukenut). Jatkoin johdonmukaisesti kahdella seuraavalla kirjalla, jotka hän on kirjoittanut Pyhiinvaelluksen jälkeen eli 'Alkemistilla' (hyvä sanoma, mutta liian uskonnollista makuuni - suorastaan raamatullista. Hassun lennokas. Tykkäsin aavikkokuvauksista) ja 'Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin' (suloinen, mutta tätäkin opusta vaivasi liiallinen uskonnollisuus - jopa uskonnollinen sekoilu ja aivan liian helppo loppu). Aiheena rakkaus on kuitenkin aina ihana. Enempää en lue Coelhoja - ainakaan so far.
Luen parhaillaan J.M.Coetzeen 'Kesää'. Vähemmän vertauskuvia, ei mainittavasti uskontoa ja kiinnostavia ihmis- sekä kulttuurikuvauksia. Täytyy ottaa lukulistalle enemmänkin hänen tuotantoaan.
Loma teki mun aivoille hyvää. Musta tuli lempeämpi, leppoisampi, tyytyväisempi, mukavampi (vaikka ehkä muutenkin olen), avoimempi ja rakastuneempi <3.
Olen ihan pimeen rakastunut mun omaan ihanaan mieheeni ja vain haluan elää koko loppuelämäni hänen kanssaan kaikenlaisissa myötä- ja vastamäissä. Pus <3
Ei turhaan sanota, että parisuhteelle loma tekee hyvää (jos on hyvä suhde!)
Musta tuli lomalla myös vanhempi, hahaa - ei haittaa yhtään! :D Mitä nyt sain avain järkyttävän selkäjumin kahdeksi päiväksi juoksemisesta (itkin kivusta- haloo!)...Damn, vanhuus ei tainnutkaan tulla yksin. Mikä liikunnalla tulee se myös sillä lähtee (ja onneksi lähti....)
Arki ei ole kuitenkaan alkanut (siis se minkä lasken arjeksi), se alkaa kun lasten koulutkin alkavat. Nyt pyöräilen töihin aina toiseen suuntaan (ajatelkaa kolmessa viikossa tulee plakkariin 375 km, täysin realistinen tavoite).
Töissä hissuttelen hommia ja nautin siitä ettei vielä mikään, siis ei mikään, hötkytä minua. Ja kohta eli viikonloppuna pieneen reissun taas koko perheen kera. Ihan mahtavaa. Matka!
Ja vielä on tiedossa Suomenlinnan kesäteatteria, rapuja ja Lintsiä nyt ainakin. Kesä <3
Rut Bryk Emmassa (syyskuuhun).
Te, jotka arvostatte kauneutta ja taidetta menkääpä katsomaan!
Kommentit
Lähetä kommentti