Siirry pääsisältöön

elä hetkessä, elä kuule hetkessä

Juu! Tehkääpä kuule niin.

Funtsin kieli poskella viime viikonloppuna kun kuuntelin (taas kerran) äidin luona miehensä jaarituksia menneistä, joista (kukaan) ei enää jaksa tai halua muistaa mitään. No, okei onhan se välillä kiva muistella menneitä, niitä kivoja koho kohtia ja hyviä hauskoja tarinoita. Niitä opettavaisia, lämpimiä, huvittavia. Ja hyvä tarinaniskijä osaa, mutta...(suljen korvat, mietin omiani ja hymyilen...)

Jos minäkin olen joku päivä tuollainen ja jaarittelen menneessä, potkikaa mua silloin pöydän alla jalkaan ja iskekää silmään sanoen: 'mummeli elä hetkessä vaihteeks' :D

Mistä tuli mieleen, että mummeleiden jutut menneistä ajoista ovat aina olleet kiinnostavia. Silkkaa historian havinaa. No näillä on kyllä kaikkien ymmärtämä nyanssiero, onhan?

Tämä vuosi menee älytöntä vauhtia. Ei meinaa pysyä kalenterin perässä. Elä nyt siinä sitten hetkessä kun kohta pitää jo päättää kesälomat. What !?
Sain sentään lähikalenteriin buukattua ystävät meille pääsiäissyömään sekä järkättyä meidät miehen kanssa vuorokauden aktiivilomalle pääkaupunkiimme. Ansaittua. Miehen vanhemmat tulevat pienintä lapsukaistamme hoitamaan, as usual. He ovat aina valmiina jeesaamaan. Arvostan.
Onni on varttuvat lapset, vaikka aina välillä haikailen vauvoja, on hyvä että niitä syntyy nuoremmille.

Tämä työviikko alkoi mielettömällä työflowlla eli tiedätte sen kun työt sujuvat ja etenevät, ei tule tulipaloja sammutukseen eikä älyttömiä sekoiluja keneltäkään.
Kunnes, joku törkeän huonosti käyttäytyvä vie fiilarit. No mitäs niistä, ignoorataan ja hoidetaan tyylikkäästi niin kuin sellaiset ihmiset hoidetaan. Silti ihmettelen ja kysyn miksi pitää ymmärtää pimeitä ihmisiä? En oikein taida enää jaksaa. Olen jo liian aikuinen sellaiseen. Asiat hoidetaan ammattitaidolla, tyylillä ja järkevästi.

Minussa on innostuja sisällä, olen siis helposti innostuvaa sorttia. Se pitää mun liikkeessä ja virkeänä. Elossa. Ja ilmeisesti nuoren näköisenä. Ihana kohteliaisuus tällä viikolla kolleegalta, joka luuli minua ilmeisesti rutkasti nuoremmaksi, koska jäi haukkomaan henkeään kun kerroin mitä kohti jo puolivälissä matkaan (kohti ekoja isoja pyöreitä bileitä - halfway). Ja jankutti jankuttamistaan kuinka nuorelta näytän ikäisekseni. (babyface - niinhän mulle aikanaan usein sanottiin, mutta siitä on aikaa, paljon. Paljon muutakin on mulle sanottu :D).
Mies täyttää tänä vuonna pyöreitä, eikä halua bileitä. Mutta ehkä jotain pientä järjestetään.
Joo, mä en niin kauas tulevaisuuteen katso, että omiani pyöreitä vielä suunnittelisin. Hah, näin nuori elää kato hetkessä!

Nuoresta ulkonäöstäni olen kuullut myös tyttäreltäni, joka taajaan kertoo ystäviensä (myös poikien) hämmästelevän vanhaa ikääni. Luullen minua ties minkä ikäiseksi tytteliksi :D
Huvittavaa (mutta imartelevaa).

Nyt vetäydyn hetkeksi, vedän henkeä ja sammutan koneen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pariisisilmät

Nyt sulle tulee elegantit Pariisi-silmät, sanoi mieslääkäri mulle kun silmätulehdusreseptiä kirjoitti. Hän ymmärsi täydellisesti ahdistukseni, matka kolkuttaa ylihuomenna ovella ja mä sain karmean tulehduksen toiseen silmääni eilen. Miksi, miksi aina mulle tulee silmätulehdus? No, kolmas kerta koko elämän aikana ei ehkä ole aina. Mutta en tottamooses tahdo silmäni loistavan chanelin punaisena, vain huuleni. Elegantisti. Nyt on lyhyt tukka, punaisia punia ja muutama uusi matkavaatekappale hankittuna. Ja kohta on tämä pirun tulehduskin hoidossa, kun sain heti kunnon troppia tähän säälittävään silmääni. On enää kauhea ongelma, minkä takin otan reissuun, Pariisiin luvattu +16 - +21 astetta tälle viikolle. Jestas, sinnehän paistuu :)     au revoir!

unelmia

kuvat Vuoreksen asuntomessualueelta 2012 Miten asuntomessut liittyvät juoksemiseen? No ensituntumalta ei tietenkään mitenkään, mutta ne saadaan liittymään jos oikein yritetään. Tietenkin monen tunnin patikointi aurinkoisella messualueella vastaa ihan kelvollisesti kevyttä-keskiraskasta treeniä. Tosin mä vedin messut läpi juttuseurassa, läpsärit jalassa ja kamera kädessä. Lenkeillä ei oo mitään näistä. Ja messuilla pitää muistaa pysähtyä lettukahveille. Mitään sellaistakaan ei ole ollut treeneissä. Mutta silmät toimii ja havainnoi (aamulenkeillä joskus ei). Päässä liikkuu kaikenlaista, joskus myös asumiseen liittyviä haaveita, toteuttamiskelpoisia ideoita, jopa hienoja päätöksiä. Näillä messuilla näkyi hyvän näköisiä terasseja, ihania kasvihuonepergoloita, kivoja yksityiskohtia siellä täällä. Taas se iänikuinen omakotitaloasuja minussa virittäytyi. Bytheway, poikani on tehnyt jo oman tulkinnan epämääräisestä lupauksestani koskien lemmikkieläimiä: 'jos joskus asu

Välikirjoitus

Olen taas pohtinut, josko mun olisi aika lopettaa tämä bloggaus kokonaan. Elämä on täyteläinen muutenkin, niin täyteläinen etten kerkeä tänne kirjoittamaan tai jos on aikaa en juuri silloin halua kirjoittaa. Ehkä tämä blogi teki siis jo tehtävänsä (minulle). En kuitenkaan vielä poista koko blogia, koska voi olla että muutan mieltäni :) Sitten pikaiset kuulumiset: Töissä asiat hyvin. (Paremmin kuin koskaan tähän mennessä 15 vuoden aikana?) Mukava balanssin tunne.   Miehen ja perheen kanssa menee hyvin. Rakastan meidän isoa perhettä. Vanhin tulee täysi-ikäiseksi juuri kohta. Kyllä tässä on itsekin kasvanut lasten ohella :) Tontti odottaa rakentamista edelleen, en kuitenkaan jaksa tuskailla asiasta täällä. Vilja voi hyvin ja kasvaa. Lorupussit (kassit) viedään lomalla veks, jotta poikakissan elo olisi hänelle itselleen kivempaa. Mun kesälomaan on enää 7 työpäivää. En ole tänä(kään) vuonna loppuunkulunut, vaikka loma on aina kivaa ja tulee aina tarpeeseen. Joustavammat työajat (t