Siirry pääsisältöön

ei voi tietää

Koska en ole voinut treenata (juoksuja) riittävästi en mennyt HCR:n enkä HHM:n. Mutta ei se mitään, olen tehnyt kaikenlaista muuta.
(ps. sormi toipuu, mutta 2 viikkoa vielä se on kipeä, sanoi lääkärisihminen)

Olen aloittanut työmatkapyöräilyt. Matkaa on 25 km/suunta ja aikasyöppöyden vuoksi (ei toki minkään muun ;-) ) poljen joka päivä vain suuntaansa, toisen sitten istun junassa.

On jotenkin ihanaa, että lapset on lomalla ja ensi viikolla perheessä kaikki muut paitsi minä. Minä saan tulla ja mennä ilman aikatauluja. It suits for me.

Viikko sitten olin bilettämässä mun rakkaan kamun kanssa. Ei todellakaan voi tietää miten hauskaa meillä oli. Sain kyllä 45 v. lisäikää sillä nauramisella. Mullistava viikonloppu. Suits for me, hauskanpito.

Nyt ajattelin lähteä taas pyöräilemään tai jotain. Mulla on nyt energiaa, sitä riittää.
Kesälomaan on 1,5 viikkoa ja ensimmäisen kerran vuosikausiin en ole tässä vaiheessa vuotta loppu töistä vaan loma on kivaa vaihtelua. Noo-o 5 ja puolen viikon vaihtelu. Still, yhden muuttujan voisin ottaa -  helteet, tack.

palaillaan, ei voi tietää ;-)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogisuoni ei kuki

tai sitten ei ole sopivia hetkiä kirjoittaa. Tarvitsee siis ostaa täppäri! Juoksutreenit ovat jatkuneet normisti, eilen jopa intoilin ravaamaan metsässä lumisessa sohjossa. Ei paha ja tosi hyvää treeniä juoksukoiville. Kohta pääsee kevään ekaan koitokseen, enää puolitoista viikkoa! Naureskellen lempeän huvittuneesti (itseäni kohtaan) selailin ekan kesän juoksumuistiinpanojani kohta kolmen vuoden takaa. Olen aloittanut tosi kevyesti ja sitten juossut yhtäkkiä innokaasti 6-7km lenkkejä jokatoinen päivä. Sitten olikin nilkka kipeänä n.2 viikkoa. Niinpä! Eikä varmasti juoksuasento ollut aluksi paras mahdollinen, mutta sen oppii vain juoksemalla. Eikä varmasti ole vieläkään asento perfect. Tykkäänkin lajeista joissa kehittyy loputtomasti (kuntoilumielessä), kunhan vaan tekee ja harrastaa. Ja varioida voi loputtomasti. Juosta maantiellä, purtsilla, metsässä, lomamatkalla, kaupungissa, maalla, tapahtumissa. Ensi kesänä juoksen Gotlannissa (lomamatkalla), ihan varma...

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

moodit

Mun pää on näemmä kehittynyt sillä tavoin, että jos maanantaimoodia ei koe maanantaina sen kokee perjantaina. Saanko kiitos (arki)viikon ilman mitään ihme angstipäiviä? En näemmä - taitaa kuulua mun repertuaariin. Jostain lehdestä luin, että monella (?) muullakin on moodit (engl.moods) pinnassa kerran arkiviikkoon ja silti on ihan hyvä ja tyydyttävä arki (voiko lehtiin luottaa?) Olen kuitenkin samaa mieltä, pidän elämästäni, vaikka haaveilenkin aina ajoittain kaikenlaisista hyppäämisistä tuntemattomaan (haaveita pitää olla, muutoin olen kuollut). Tänäänpä viimeksi töissä kun neuvoin erästä naista työjutuissa, hän kysyi miten olen päätynyt tuonne töihin ja varsinkin noihin tehtäviini, joita teen (suhteellisen monipuolinen, eikä lainkaan tylsä työ). Kerroin ja hän oli aidon kiinnostunut ja utelias. Mä vaan huokailin, että hän on kuitenkin arkeologi (mun lapsuuden toiveammatti). Hauskaa, koska taas tajusin kuinka ol...