Siirry pääsisältöön

mökkinollaus

Heti kun olin saanut vanhimman lapseni Los Angelesin lentsikkaan (3 viikon kielimatka juuri peruskoulunsa päättäneelle tytölle, jolla on 9 enkussa :), pakkasimme kamat ja lähdimme kolmin aika extempore mökkilomalle kauimpaiseen saaristoon mihin about autolla pääsee (neljä lossia). Juhannus äärimmäisessä huitsukassa eli Houtskärissä, rakkaita lempinimiä myös huitsunkuusi, huitsinnevada, huitsinsääri, huitsinääri.


 

Menomatka meni yllättävänkin sujuvasti, ilman suurempia odotuksia lossirannoissa. Ruuhkaa ei ollut lainkaan. Perillä odotti aika vaatimaton mökkinen, johon kävimme kotiutumaan saman tien. Pikkupoika oli aluksi kauhuissaan olosuhteista - no kaupunkilaislapsi ja hyviin 'mökki'olosuhteisiin elämässään tottunut :). Kauaa ei kestänyt kun jalkapallo sai jo kyytiä isolla nurmella.
Merenrantasauna lämpiämään sutjakasti ja grilli kuumaksi (kosteilla hiilillä ja sytykkeillä - aika tehtävä, muttei mahdoton: ruohonleikkurin bensaa tilkka).

 
 
 
Saunomista, mereen dippauksia (merivesi n.+10 astetta), olemista, juhannusta. Pienellä porukalla on pienet kuviot eli ei mitään ylirasitusta missään kohtaa.
 



 
Mökillä aika menee nopeasti kunnes tulee sadepäivä, silloin pitää lähteä hampurilaisille ihmisten ilmoille. Houtskarissa se tarkoittaa vierasvenesataman mainiota ravintolaa.
 
Lähtöpäivänä oli juhannuksen paras ilma (suprise - suomen suvi!). Mökki kasaan ja menoksi. Paluureissulla kahviteltiin mielettömässä auringonpaisteessa Houtskarin lossirannassa, syötiin Korppoossa erinomaisessa pihviravintolassa ja jonotettiin kaksi tuntia Nauvon lossirannassa mantereelle pääsyä. Pientä juhannuksen paluuliikennettä.
 
Good heavens, että oli ihana tulla omaan kotiin! Wuhuu, ei itikoita! Jippii, ei vaarallisia ja liukkaita kallioita tai saunanportaita, ei notkuvia lattialankkuja. Puhumattakaan kananmunalta haisevasta vesijohtovedestä. Silti, mulla vaan vahvistui se, mitä olen jo vuosia haaveillut: Oma mökki karulla saaristokalliolla. Siellä olisi harmaa moderni mökki, nafti mutta riittävä. Olot karut, mutta sykähdyttävät. Liekö ikinä toteutuu? Tukka jäi mulla mukavaan kiharaan, naama ja käsivarret ruskettuivat. Hei, tästä on hyvä jatkaa lomaa - 5 viikkoa!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voi kohta se on - maaliskuu

On voimaannuttavaa (tuo sana on korni, mutta totta) kun tulee kevät ja myös se, että pääsemme  muuttamaan. Pienten ja suurtenkin, mutta ehkä odotettavissa olleiden viiveiden takia, muutto on (vasta)  2,5 viikon päästä. Vai oliko sillä aikataulua? No siinä kohtaa tuli kun irtisanoimme tämän vuokra-asunnon ja varasimme muuttofirman. Tänään muttosiivosin tämän nykyisen asunnon kylppärin. Saatan vihata kaakeleiden hinkkaamista, siksi tein 'suuren' työn jo nyt, jotta muutettuamme, loppusiivous olisi täällä edes vähän helpompi. Maanantai-iltana näytin tätä vuokra-asuntoamme seuraaville melko varmoille vuokralaisille tähän asuntoon. Kaksi pientä aasialaissisarusta (olivat minua noin rintakehään ja jotka minut tietävät - tietävät etten ole julmetun pitkä kai itsekään :D), jotka olivat aivan totaalisen ihania maanantaifiiliksen kohottajia (harmi, että tulivat vasta illalla). He hurmioituivat asunnosta (riittävä...
Lähetä kommentti
Lue lisää

fyssarireissua ja buranaa

Joillekin tuli mieluinen jytky, mulle ei - tuli akuutti niska-hartiakipu. Oikeastaan koko oikeanpuoleinen osa selästä oli tulessa (lievä ilmaisu). Ja on pirun himputin kipeä vieläkin (7-vuotias lukee tässä vieressä mitä kirjoitan...). Toimistotyöperäiset vaivat alkavat ilmeisesti ilmaantua tässä vaiheessa ikää rytinällä vai mitä tämä on? Hartian seutu on varoitellut koko vuoden, pysynyt kurissa joogalla ja hieronnoilla, mutta viime viikon jooga laukaisi poltteen ja tuskan, jonka näemmä viimeistelin taloyhtiön talkoilla lauantaina lopullisesti. Niska-hartiat irtisanoutuivat yhteistyöstä ja matka fysioterapeutille (oli muuten elämäni eka (oma) fysioterapeuttikäynti)  ja muutaman päivän sairikselle kipulääkkeineen alkoi. Siis sairaslomalle sen takia, että tekee päätetyötä? Buranaa naamaan, jotta voi olla ja tämä sen takia, että tekee töitä? Iso kirosana. Monta isoa sellaista. En voi hyväksyä! En ole satuttanut itseäni vaa...
2 kommenttia
Lue lisää

Kesäennakko

Viime perjantaina tuli kuuma . Kuuma kuin helteisenä kesäiltana. Nyt kun vanhin lapseni on kohta ollut vuoden täysi-ikäinen pääsimme yhdessä Olavin Tavastian valtaukselle (Uusivirta on yhteinen fanitus). Hauskaa kun ikärajattomat keikat voivat olla jo osittain taakse jäänyttä aikaa. Klubikeikka kun on  klubikeikka . Kyllä oli täydellisen ihana juttu, hurmaannuin taas täysin ja tanssimme putkeen kaksi tuntia. Mun lapsi ei siis noloile mua enkä mä häntä. (Ed.kommentti oli pakko tähän kirjoittaa, koska on niin liian usein kuultu yleistys, ehkäpä jopa myytti?) Tällä Olavin keikalla kuitenkin eniten hurmaannuin kitaristin soittotaidosta ja olemuksesta <3 Kesämies <3 Olavihan nyt hurmaa aina ja kaikki. :D Vesalan Paulakin piipahti lavalla, sweet she is. Klubikuuma  music is his aeroplane, too Lentokoneesta tuli mieleen, että kesäloma konkretisoitui kertaheitolla kun...
Lähetä kommentti
Lue lisää