Siirry pääsisältöön

mökkinollaus

Heti kun olin saanut vanhimman lapseni Los Angelesin lentsikkaan (3 viikon kielimatka juuri peruskoulunsa päättäneelle tytölle, jolla on 9 enkussa :), pakkasimme kamat ja lähdimme kolmin aika extempore mökkilomalle kauimpaiseen saaristoon mihin about autolla pääsee (neljä lossia). Juhannus äärimmäisessä huitsukassa eli Houtskärissä, rakkaita lempinimiä myös huitsunkuusi, huitsinnevada, huitsinsääri, huitsinääri.


 

Menomatka meni yllättävänkin sujuvasti, ilman suurempia odotuksia lossirannoissa. Ruuhkaa ei ollut lainkaan. Perillä odotti aika vaatimaton mökkinen, johon kävimme kotiutumaan saman tien. Pikkupoika oli aluksi kauhuissaan olosuhteista - no kaupunkilaislapsi ja hyviin 'mökki'olosuhteisiin elämässään tottunut :). Kauaa ei kestänyt kun jalkapallo sai jo kyytiä isolla nurmella.
Merenrantasauna lämpiämään sutjakasti ja grilli kuumaksi (kosteilla hiilillä ja sytykkeillä - aika tehtävä, muttei mahdoton: ruohonleikkurin bensaa tilkka).

 
 
 
Saunomista, mereen dippauksia (merivesi n.+10 astetta), olemista, juhannusta. Pienellä porukalla on pienet kuviot eli ei mitään ylirasitusta missään kohtaa.
 



 
Mökillä aika menee nopeasti kunnes tulee sadepäivä, silloin pitää lähteä hampurilaisille ihmisten ilmoille. Houtskarissa se tarkoittaa vierasvenesataman mainiota ravintolaa.
 
Lähtöpäivänä oli juhannuksen paras ilma (suprise - suomen suvi!). Mökki kasaan ja menoksi. Paluureissulla kahviteltiin mielettömässä auringonpaisteessa Houtskarin lossirannassa, syötiin Korppoossa erinomaisessa pihviravintolassa ja jonotettiin kaksi tuntia Nauvon lossirannassa mantereelle pääsyä. Pientä juhannuksen paluuliikennettä.
 
Good heavens, että oli ihana tulla omaan kotiin! Wuhuu, ei itikoita! Jippii, ei vaarallisia ja liukkaita kallioita tai saunanportaita, ei notkuvia lattialankkuja. Puhumattakaan kananmunalta haisevasta vesijohtovedestä. Silti, mulla vaan vahvistui se, mitä olen jo vuosia haaveillut: Oma mökki karulla saaristokalliolla. Siellä olisi harmaa moderni mökki, nafti mutta riittävä. Olot karut, mutta sykähdyttävät. Liekö ikinä toteutuu? Tukka jäi mulla mukavaan kiharaan, naama ja käsivarret ruskettuivat. Hei, tästä on hyvä jatkaa lomaa - 5 viikkoa!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

väsynyttä on

Aika hyvä kun kaikki joulut ja uudet vuodet ja lomat sun muut on nyt takana. Vai onko? Elämä on välillä aika raskasta, siksi on tehty lomat. Muutama otanta lomalta: Kolmen päivän täydellinen rypeminen kotona ja sohvalla perheen kesken - välillä oli pakko käydä 1,5 h kävelylenkeillä ettei selkä kipeydy liiasta makuuttamisesta. Treenaan jollekin pitkälle patikkareissulle, katsokaas :D Viime kesän Noitatunturivaellus herätti mussa mun vanhan haaveen jostain kymmenen viidentoista vuoden takaa. Tahdon patikoida. Luin kirjoja! Fintiaanien mailla (antropologi minussa rakasti tätä tarinaa). Niin, maailma on menettänyt minussa antropologin :D Suosittelen historiasta ja kulttuureista kiinnostuneille. Akvarelleja Engelin kaupungista  (jo työpaikkani velvoittaa lukemaan tämän). Ihan kiva. Surumielinen, mutta tunnelmallinen. Olipas hauska LUXissa katsoa tuttuja kulmia uusin silmin, jo tämän kirjankin takia. Suosittelen He...

keväthöpinää

Kevät. Ja lyhyt sääpuhe, koska tänään sää on tuollainen nuhruisen harmaa (mutta hapekas) eli vettä ja tuulta eri nopeuksilla ja eri kulmista kohti naamataulua. Mun tukka ei kestä tällaisia säitä, siksi olenkin jo ajat sitten luopunut naurettavista föönausyrityksistä. My hair menee niin säkkärään, pystyyn ja joka suuntaan kuin sitä huvittaa (näyttää kuulemma Einsteinin tukkaviritykseltä). Onneksi en ole nainen, joka saa slaagin jos jokin suortuva on hiukan vinossa, lähinnä päinvastoin :D Mun kuontalon pitää olla lennokkaasti syherössä ja naurussa (miksi yhdistän tiukan suoran tukan tiukkaan kovaan luonteeseen, no siksi :D ) Tärkeää: tukka nauruun mutta ei sellaiseen tyhmään hermostuneeseen hihitykseen! Jaiks! Ja koska eilen näytti keväältä. Piipahdin työjutuissa Loviisassa. Jos tuo ei näytä keväältä niin sitten ei mikään! Illalla olimme vielä Porvoon Sinnessä. Suositus + Repsokkaa viikonlop...

paluu lukuihin

Paluu menneisyyteen eli ihan ekan kerran koskaan aloin lukemaan omia blogitekstejäni läpi (oonpa osannut joskus kirjoittaa innostavasti (!), siis vuonna 2012 ). Pääsin vuoteen 2013 ja tilastollista faktaa- tekstiin, kun villiinnyin heti laskemaan lisää faktaa pöytään. (luetaan loput tekstit sit joskus, jos jaksaa...) Kertauksena itselleni, juoksukilsoja kertynyt noin: (vuoden 2009 lukuja en ole merkannut ylös, hölmöä kyllä) 2010 - 255 km 2011 - 460 km 2012 - 558 km 2013 - 481 km 2014 - 229 km Että sentään, noistahan on luettavissa kaikki! Vuonna 2012 olin toistaiseksi parhaimmillani (juoksun suhteen) , vielä seuraavakin menetteli, mutta sitten meni jalka ja kaikki sen mukana. Toisaalta olin vaikuttunut (leikisti? -eikun ihan oikeasti) , siitä kuinka paljon mä liikun muutoinkin, tällaiseksi perustavisnaiseksi. Ihan hirvee sporttailija :) Juoksukilsoja vain lasken kaikki muu on extraa. Vaikka kirjailen niitäkin har...