Siirry pääsisältöön

joulu tulee vaikka et tekisi mitään sen eteen

ja hyvä niin. Koska minä, me ei olla paljoakaan keretty tekemään. Jotain sentään. On leivottu kerran pipareita pojan kanssa ja koristeltu ne. Oli niin hyviä, että ne syötiin loppuun alta aikayksikön. On viritetty parit jouluvalot. On juotu kerran glögiä kaveriperheen kanssa ja istuttu samalla iltaa. On lähetetty joulukortit.

Kyllä, vieläkin olemme vanhan kansan ihmisiä ja lähetämme joillekin tutuista kortit, jotka on itse tavalla tai toisella väkerretty. Katsotaan koska tulee se vuosi, että mennään kokonaan somella. Nythän on trendinä kailottaa kovaäänisesti esim. fb:ssä, että joulukorttirahat laitettiin tänä(kin) vuonna hyväntekeväisyyteen.
Jaa- sori skeptisyyteni, mutta saatanhan minäkin laittaa rahaa hyväntekeväisyyteen ja silti vielä vaivautua korttipuuhiinkin. Ja kyllä, saa olla lähettämättä kortteja ja olla laittamatta roposia hyväntekeväisyyteen sen sijaan, se ei ole mikään joko tai asia. Ihan snadisti mua siis ja näemmä häiritsee kailotus, ei rahanlahjoitus. Joulumieli ja hyvä tahto vasta matkalla..... 

Mutta hyvä mieli on mulla silti, töissä on hyvä tahtotila päällä koko ajan. Olen edelleen lopen väsynyt, mutta sillain hyvällä tavalla. Hyvä syksy ollut, töissä ja opinnoissa . Ja ensi vuodesta tulee uraauurtava kaikin puolin (vai oliko se jo tämä vuosi, jotta ensi vuoden saisin jo keskittyä erillä viisiin). Ehkäpä, koska lisäopinnot tehty maaliskuussa. Ja uusi työpari varmasti jo kovin oppinut ja sitä myöten eri hyödyllinen maaliskuussa.

Ensi vuonna se makein juttu eli rakentaminen alkaa, asunnon myynti ja tilapäinen asuminen jossain muuttolaatikkojen keskellä ja muu hässäkkä. Kivaa! Uskoisin, että pääsääntöisesti. Varmasti myös epä-kivaakin tiedossa.
'Hei, kaikella on hintansa', sanoi mulle eräskin työkaveri kun valittelin nyt torstaina, että kolmen päivän tiivis opintorupeama vei multa mehut ja nyt pitää kahdessa päivässä suoriutua viiden päivän töistä. 'Mitään ei saa ilmaiseksi, mutta katso, se on lopulta enemmän kuin sen arvoista.' Tuollaista järkiperäistä realismia välillä tarvitsee. Ei vain ja ainoastaan niitä: no sä oot tollanen, energinen ja jaksava ja reipas ihminen....ja aikaansaava. Mitään ei saa ilmaiseksi (no jotain voi saada joskus ;-) ).

Mies on ahkeroinut myös pitkin syksyä, muutama tunti joka ilta töiden jälkeen. Nyt mennään rakennuslupakuvien piirto vaiheessa. Seuraavaksi sitten rakennuslupahakemusta sisään ja rakennuttajien kilpailuttaminen. Kolme dee malli rakennuksesta on tehty jo, äärihyödyllinen ollut eri juttuja meidän ratkoessa. Niin on ahkera ja hyvä ja osaava mies. Näin olen muistanut kehua ajoittain.

Joulusta, tänään tulee kuulemma tyttären tekemiä tähtitorttuja ja sen kanssa hiukan glögiä. Toisen kerran siis jo. Oho- joulu. Yhtään lahjaa en ole hankkinut, ne ensi viikolla. Ensi viikolla myös ne perus: joululounaat, joulukahvit, joulujuhlat, todistusten jaot (lapsille) ja sitten loma!
Loman alkuun tiedossa ulkoilua kahden miehen kanssa. Sitä odotan, sitä tarvitsen. En näet kerennyt yksiinkään pikkujouluhin tänä vuonna. Koska ylipäänsä olen ollut liesussa viimeksi? Ei mitään hajua :)
Mukavaa joulunodotusta, se on kohta JOULU! Mahtavaa! Hyvä tahtokin nurkan takana?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

oman elämänsä paratiisi

asun oman elämäni paratiisissa. esimerkki: etäpäivänä lounastauko rantakalliolla, kivenheitto kotiovelta. mukana Lucia Berlinin novelleja. meri, aurinko, vielä hiukan vilpoinen kesätuuli ja ympärillä muita orastavasta kesästä kanssanauttijoita. joku lukee, toinen maalaa, kolmas pänttää pääsykokeisiin (tulkinta), neljäs ja viides ottaa jo uikkareissa aurinkoa. joutsen käy moikkaamassa rantakallion porukat ja ärisee vihaisesti vesiskootterihepuille. ps. ensi viikolla kahdet bileet. firman bileet ja sitten kaksistaan ulkoilemaan miehen kanssa bileet. kiinnostelee. nyt pitäisi vain keksiä miten virittelisi itsensä firman kevätjuhliin. jotain säpäkän tyylikästä. ja lauantaina sitten mennään rokilla as usual.

Ihana talvi

Parasta elämässä on se - että niin sää kuin mielikin muuttuvat. Viimeiset seitsemän päivää talvi on antanut parastaan ja tämähän on aivan älyttömän ihanaa. Kerrankin tein fiksun aikataulutuksen nuorimman koululaisen lomaviikolle (me "talvilomailimme" jo lokakuussa siellä Madeiralla, alvariinsa ei pysty reissamaan - tai me ei pystytä) ja olen päässyt tästä säästä nauttimaan. Erittäin rennolla viikko-ohjelmalla on sormensa pelissä: etätöitä - niin mulla kuin miehelläkin ja pari lomapäivää ja mulla vain yksi officepäivä (jihuu). Olin kyllä niin tämän tarpeessa. Melkein jo pursuan taas energiaa ja työideoitakin. Voisin kuvitella jaksavani jopa pääsiäiseen asti loistavasti! Seitsemänä päivänä peräkkäin on paistanut aurinko, hukun tähän ihanaan D-vitamiinin määrään. Tuo pakkanen on ihan jees, aamulla yli kaksikymmentä ja iltapäivästä nippanappa kymmenen. Seitsemän päivää, joista kuusi liikuntapäivää. Tämä on se ...

virittäytyy juhlakauteen

Seuraa blogipostaus, jonka aiheena silmämeikki. Tai nojoo juhlakauteen fiilistely. Olen (mme) nyt jostain kumman syystä taas seuranneet Idolsia, vaikka onhan se nyt aika tyhmä ohjelma. Helppoa viihdettä, mutta siinä mielessä hauskaa, että jotkut ihmiset kokevat siinä aitoja onnistumisen tunteita, mikä on aina hyvä juttu! Mutta, kuten yleensäkin ehdin keskittyä myös epäolennaisuuksiin kuten Idols muikeloiden silmämeikkeihin (lähinnä nyt Maijan, Jannikan ja Annin). Paria viime lähetystä seuranneena olen ollut suorastaan kauhistunut siitä, miltä mun ihan perusarkimeikki ts. vaaleaa luomiväriä, rajaus ja ripsari näyttää oikesti. Ihan hirveältä, ainakin tv:ssä kaikilla. Kun taas (Maijan) ihanan utuinen sumusilmämeikki on suorastaan hurmaava. Aivan ihana koko Maija muutenkin, oikoo mun aiempia käsityksiä hänestä parempaan suuntaan. Kerrassaan suloinen, vahva ja aito ihminen. En ole koskaan ollut Maijan musiikin fani, mutta jätetään se asia sii...